Toisilla rannoilla kasvaa läpitunkematon ruovikko ja toiset rannat voivat olla lähes kasvittomia. Kasvillisuuden määrä eri rannoilla riippuu elottoman luonnon tekijöistä, kuten valon, lämmön ja ravinteiden määrästä, pohjan laadusta sekä rannan jyrkkyydestä.

Kasvit kasvavat rannan suuntaisina vyöhykkeinä, koska ympäristötekijät (maaperä, veden syvyys, valo) muuttuvat siirryttäessä rannalta ulapalle päin. Kunkin vyöhykkeen kasveilla on rakenteita, joiden avulla selviytyvät omalla kasvupaikallaan.

A. Rantakasvit

Järvi voi keväällä tulvia, joten siksi rannoilla kasvaa tulvankestäviä heinä- ja sarakasveja. Rantojen kasveja ovat esimerkiksi
1. rantakukka, 2. ranta-alpi ja 3.rentukka.

B. Ilmaversoiset

Matalassa vedessä kasvaa usein korkeita vesikasveja. Niiden juuret ja maavarsi ovat pohjaliejussa. Varren alaosa on vedessä, mutta muuten kasvi on vedenpinnan yläpuolella. Siksi niitä kutsutaan ilmaversoisiksi. Pohjaliejussa on vain vähän happea, siksi kasvit kuljettavat sitä juureen onttojen tai hohkaisesta solukosta muodostuneiden varsien avulla.

Ilmaversoisia kasveja ovat esimerkiksi: 4. järviruoko, 5. leveäosmankäämi ja 6.järvikaisla

C. Kelluslehtiset

Kelluslehtisten kasvien nimitys tulee siitä, että niiden kukat ja lehdet kelluvat veden pinnalla. Paksut lehdet ovat pitkän ja taipuisan lehtiruodin päässä. Lehtien yläpinnalla on ilmarakoja kaasujen vaihtoa varten.

Kelluslehtisiä ovat esimerkiksi 7. ulpukka, 8. lumme 9. vesitatar 

D. Upos- ja pohjalehtiset

Kelluslehtisiä syvemmällä on rentovartisia kasveja, joiden kukinnot saattavat ulottua korkeintaan veden pinnan yläpuolelle. Näiden uposlehtisten kasvien lehdet ovat hyvin ohuita, jotta vedessä oleva happi ja hiilidioksidi kulkevat niiden läpi. Pohjalehtiset kasvit voivat kasvaa jopa 5 metrin syvyydessä.

Uposlehtisiä kasveja ovat esimerkiksi: 10. ahvenvita ja ja pohjalehtisiä 11. lahnaruoho

E. Irtokellujat

Muiden kasvien seassa on juurettomia, kelluvia ja keijuvia kasveja. Nämä irtokellujat viihtyvät erityisesti rehevissä vesissä.

12. Vesiherneen kukat ovat veden yläpuolella ja rihmamaisissa lehdissä on pyyntirakkuloita, joilla se pyydystää planktonia lisäravinnokseen. Se on siis osittain lihansyöjäkasvi.