Lukiomme historiaa
Jo vuodesta 1962
Lukiokoulutus alkoi Lappajärvellä syksyllä 1962, kun Lappajärven keskikoulu muuttui kahdeksanluokkaiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. Ensimmäiset ylioppilaat lakitettiin kolme vuotta myöhemmin 1965.
Lappajärven yhteiskoulu toimi ensimmäiset vuodet yksityisenä oppikouluna, mutta siirtyi kunnan omistukseen 1969. Kunnan siirtyessä peruskoulujärjestelmään syyslukukauden 1974 alussa koulun nimi muuttui Lappajärven lukioksi, josta hallinnollisesti tuli osa kunnallista koululaitosta.
Vuonna 1974 keskikoulun koko toiminta siirtyi entiseen kansalaiskoulun rakennukseen, ja lukio jatkoi entisissä keskikoulun tiloissa yhdessä ala-asteen luokkien 4 %u2013 5 kanssa. Yhdeksänkymmentäluvulle tultaessa voitiin todeta, että lukion tilat olivat käyneet auttamatta vanhanaikaisiksi, ja uuden lukion rakennushanke lähti käyntiin. Kesti kuitenkin yli kymmenen vuotta ennen kuin hanke päätyi toteuttamisen asteelle syksyllä 2003. Rakennus valmistui syksyllä 2004, ja uuden koulukeskuksen vihkiäisjuhlaa vietettiin 26.11. 2004. Rakentamisen aikana vanhat keskikoulun tilat samalla peruskorjattiin. Saneerauksen tuloksena koululla on käytössään uudenaikaiset erikoisluokat nykyaikaisine opetusvälineineen sekä upea 199-paikkainen auditorio.
Lukion ensimmäisenä rehtorina toimi Viljo Ahvenniemi (1962–1966). Hänen jälkeensä ovat rehtoreina toimineet Erkki Koskimäki (1966–1969), Irma Linden (1969–1973), Risto Anttila(1973–2002), Hannu Aro (2002–2007) ja Tarja Puro (2007–).
Lappajärven lukiosta on sen historian aikana valmistunut toistatuhatta ylioppilasta, joiden on ollut hyvä ponnistaa jatko-opintoihin tai työelämään. Koulun oppimistulokset ovat useissa mittauksissa olleet alueen huippua ja valtakunnallisestikin ottaen korkeaa luokkaa. Koulun ylläpitäjän tuki, vanhempien koulumyönteisyys ja koulun hyvä yhteishenki ovat kannustaneet opettajia ja oppilaita heidän jokapäiväisessä työssään.
Silloin ja nyt - 2015 - 1965
Rehtorin kirjoitus vuosikertomuksessa keväällä 2015:
YLEISKATSAUS – SILLOIN JA NYT
Lappajärven lukiosta lakitettiin ensimmäiset ylioppilaat tasan 50 vuotta sitten. Tämän kunniaksi vuosikertomukseen on otettu tapahtumia ja tunnelmia 50 vuoden takaa. Moni asia on muuttunut – se mikä on pysynyt, on halu kouluttaa nuoria omalla paikkakunnalla.
|
Lukio-opiskelua vuosina 1962–1965 |
Ja lukuvuonna 2014–2015 |
|
OPETUS Lukio-opetus alkoi syksyllä 1962. Aluksi aloitti vain matemaattinen linja. Englantia ei aloitettu ollenkaan, koska opiskelijoita ei riittänyt – saksa oli valtakieli. Muita oppiaineita olivat mm. sielutiede ja kasvioppi. Liikunta oli tuolloin voimistelu, urheilu ja terveysoppi. |
Lukio-opetus on edennyt totutun kuusjaksojärjestelmän mukaan. Lukio on ollut lukuvuoden aikana useammassa hankkeessa, mm. Comenius, Oppimisympäristöjen sähköistäminen ja Cern-tiedeleiri. Kaikille alkaville on ollut ”pakollisena” atk; alkavat suorittivat hygieniakurssin ja –passit. |
|
TALOUTTA
Koulun taloudellinen tila on edelleenkin säilynyt kohtalaisen hyvänä, joten lukukausimaksuja ei ole tarvinnut huomattavammin korottaa. Kunta myönsi koululle v. 1963 7.500 mk oppilaiden matkakorvauksiin ja 7.500 mk koulun tarpeisiin. Tohtori ja terveyssisar tekivät vuodesta toiseen lääkärintarkastukset maksutta. Kouluruokailun osti noin puolet oppilaista, hinta oli syksyllä 30 p ja keväällä 35 p; ruoka on ollut hyvin monipuolistaja maittavaa. |
Lukiokoulutus syö hiukan enemmän Lappajärvellä kuin sille syötetään. Valtion yksikköhinta esimerkiksi vuonna 2013 oli 9.771 € ja kustannus oli 10.111 €/ opiskelija. Lisäksi kunnan panostuksella on hankittu kannettavia tietokoneita ja valmistauduttu sähköisiin ylioppilaskokeisiin (46.000 €). Opiskeluterveydenhuollon järjestää kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Ruoka on ollut kautta aikojen hyvää – ja niin se on edelleenkin. Nykyään yhden annoksen raaka-aineisiin käytetään 0,94 €. |
|
OPETTAJAT
Opettajatilanne on viime vuosina parantunut, koska opettajat saivat vanhemman lehtorin pätevyyksiä. Opettajakunnan vakinaistuminen on antanut koulutyöllä varmuutta ja rauhallisuuden leiman. Lv. 1964 – 1965 opettajia oli yhteensä 23 koko yhteiskoulussa; toimihenkilöitä ja palveluskuntaa oli seitsemän. Ylitarkastaja suoritti koulussa tarkastuksen 22. – 26.10.1962. |
JA OPETUS
Lukiossa on opettanut tänä vuonna 9 opettajaa; yhdessä yläluokkien kanssa koko koulukeskuksessa on ollut 18 opettajaa. Yläluokat aloittivat yhdessä alaluokkien ja esikoulun kanssa 1.8.2014 Lappajärven yhteiskouluna, josta opettajia tuli lisää 10 opettajaa. Koulunkäynninohjaajia koulukeskuksessa on 6. Koko koululla on lisäksi yhteiset kanslisti ja talonmies. Keittiö- ja siivoushenkilökuntaa on seitsemän. |
|
OPISKELIJAT
Lukion eli 6. luokan aloitti 27 opiskelijaa, joista lakitettiin v. 1965 15 ylioppilasta. Koulu alkoi syyskuun alussa ja päättyi toukokuun lopussa. |
Päättäviä opiskelijoita eli abiturienttia oli tänä lukuvuonna 25. Lakin sai xx ylioppilasta. Enimmillään abiturientteja on ollut yli 40. Työaika oli tänä lukuvuonna 7.8.2014 – 30.5.2015. |
|
MUUTA
Koulun ompeluseura keräsi varoja koululle. Lukiolla toimi teinikunta, jossa toimi mm. teinimestari. Teinikunta keräsi rahaa mm. jätepaperin keräyksellä ja jäidenlähtö-veikkauksella yhdessä Lions Clubin kanssa. Teinikunta järjesti hiihtoretkiä, illanviettoja (uusien teinien vastaanottojuhla ja lukuvuoden päättäjäisillanvietto) sekä yleisöjuhlia näytelmineen. Teinikunnan oli mukana kerhoissa, mm. kamera-, tyttöjen lentopallo – ja keskustelukerho. |
TOIMINTAA
Oppilaskunnan hallitus vaihtui jälleen vuodenvaihteessa; hallitus on ollut erityisesti kevään 2015 aktiivinen. Lukion erikoispäivät ja ohjelmat näkyvät erilliseltä listalta jäljempänä. Perinteisiä lukion tapahtumia ovat joka vuosi liikuntapäivät ja Wanhojen tanssit. Leirikoulu on vakiinnuttanut asemansa jo 1980-luvun lopulta. Koululiikuntaliiton kilpailuihin on osallistuttu kautta aikojen hyvällä menestyksellä. |
Lukuvuoden 1965 – 1966 yleiskatsauksessa todetaan, että koulu tulee tuskin koskaan ”valmiiksi”. Näin voi todeta tänäkin vuotena – ja pitääkin todeta. Lukiokoulutuksen täytyy koko ajan kokeilla uusia ratkaisuja ja opetustapoja, jotka valmistavat ja ohjaavat opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla jatko-opintojen ja tulevaisuuteen. Numerot ja arvosanat eivät ole niitä tärkeimpiä; nuorten tulee saada realistinen kuva itsestään ja osaamisestaan. Tavoitteita ja unelmia pitää tietenkin aina olla.
Tänä vuonna meillä on stipendien joukossa ns. Riemustipendi, joka on lahjoitus riemuylioppilailta: he haluavat myöntää sen ylioppilaalle, joka on yllättynyt positiivisesti, jaksanut yrittää, ollut tukena. Numeroilla ei väliä – asenteella sitäkin enemmän.
Rehtori Tarja Puro