Havainnoidessani musiikin tuntia hyödynsin Huhtinen-Hildenin (2017) ohjeita opetustilanteen havainnoinnista. Käytin myös hyödyksi aiempaa kokemustani opetusharjoittelustani analysoidessani opetustilannetta.

1) Mitä musiikin pedagogisia työtapoja havaitsit?
Kaiken kaikkiaan tunnilla kuunneltiin paljon musiikkia. Halukkaat pääsivät tunnilla myös esiintymään valitsemallaan soittimella esim. pianolla tai rummuilla. Tunnilla tehtiin kuuntelemisen ja soittamisen lisäksi vihkotehtäviä yksilötyöskentelynä. Oppilaat syventyivät musiikkiliikunnan ja kehorytmien pariin toiminnallisten tehtävien avulla. Kappaleen perussykkeen hahmottaminen tapahtui kuulon ja muun kehon avulla, esim. taputtamalla käsiä yhteen. Tunnin lopussa oppilaat lauloivat opettajan kanssa.

2) Minkälaista materiaalia musiikin tunnilla käytettiin?
Opettaja näytti taululta diaesitystä, jossa näkyi tunnin ohjelma. Oppilaat käyttivät omia musiikin vihkoja ja kyniä tehdessään nuottitehtäviä. Soittimina toimivat esim. piano ja rummut. Lopussa lauletun kappaleen sanat löytyivät heidän musiikin kirjastaan, mitkä opettaja heijasti taululle. 

3) Mitä laaja-alaisia oppimistavoitteita tunnilla havaitsit?
Tunnilla laaja-alaisina oppimistavoitteina oli erityisesti vuorovaikutus ja ilmaisu (Opetushallitus, 2014. s. 21). Tehtäviä tehtiin yhdessä ja oppilaat saivat ilmaista itseään monin eri tavoin esim. soittamalla ja tekemällä kehollaan rytmejä. Tämä vaati heiltä erityisesti kuuntelu- ja hahmottamistaitoja.

Nuottien nimeäminen ja piirtäminen harjoittivat oppilaiden monilukutaitoa (Opetushallitus, 2014 s. 22-23). Tunnilla laaja-alaisena oppimistavoitteena oli myös ajattelu ja oppimaan oppiminen (Opetushallitus, 2014, s. 20-21), sillä oppilaat kävivät opettajan kanssa läpi tavoitteita, ja oppilaat saivat tunnin keskivaiheilla sekä lopussa itse arvioida omaa osaamistaan peukun avulla (peukku ylös, keskelle tai alas oman tuntemuksen mukaan). Myös esiintyjien ajattelu- ja suunnittelutaidot kehittyivät (Opetushallitus, 2014 s. 20-21), sillä he olivat etukäteen pohtineet mitä he soittavat tunnilla. Osa saattoi myös harjoitella esiintymistä kotona/koulussa.

4) Minkälainen tunnin kulku oli?
Tunti alkoi siitä, että opettaja ohjasi oppilaat omille paikoilleen ja samalla hän tarkisti, olivatko kaikki paikalla. Sitten opettaja soitti YouTubesta oppilaan toivoman kappaleen. Heillä on käytössä "kuuntelutoive" -menetelmä: oppilaat saavat toivoa kappaleita, joista yksi aina kuunnellaan tunnin alussa. Toivebiisin jälkeen oppilaat saivat kertoa kuulumisia, sillä tunti oli päivän ensimmäinen. 

Kuulumiskierroksen jälkeen opettaja kysyi oppilailta, ketkä kolme haluaisivat esiintyä tänään. Jokaisella musiikin tunnilla saa esiintyä aina kolme oppilasta vuorollaan, jotka eivät vielä ole aikaisemmin esiintyneet. Jokainen saa itse päättää laulaako vai soittaako jotakin soitinta. Tällä tunnilla kaksi oppilasta esiintyi pianolla ja kolmas soitti rumpuja. Esiintymisen jälkeen syvennyttiin tarkemmin päivän aiheeseen "musiikkiliikunta ja kehorytmit". Opettaja kyseli oppilailta, mitä heille tulee mieleen aiheesta, ja sen jälkeen he kävivät tunnin tavoitteet läpi. Tavoitteita olivat itsensä haastaminen vaikeidenkin kehorytmien harjoittelemiseen, perussykkeen löytäminen eri musiikkityyleistä, uskallus heittäytyä omien rytmien suunnitteluun ja toteutukseen ryhmätyöskentelyssä sekä keskittyminen vihkotehtäviin. Opettaja kertoi, että tunnin tärkeimpinä tavoitteina olivat erityisesti perussykkeen löytäminen kappaleesta ja vihkotyöskentely.

Tavoitteiden läpikäynnin jälkeen oppilaat aloittivat vihkotyöskentelyn nuoteista. He olivat edellisellä tunnilla käyneet kokonuotin, ja nyt he harjoittelivat puolinuotin nimeämistä ja piirtämistä. Opettaja kyseli oppilailta, miten nuotti piirretään, ja oppilaat saivat kertoa mihin kohtaan nuotti laitetaan nuottiviivastossa. 

Vihkotyöskentelyn jälkeen oppilaat alkoivat harjoittelemaan kehorytmejä YouTubesta soitetun "Imagine Dragons - Believer"-kappaleen tahtiin. Videossa näkyi aina millä tavalla tehtiin keholla ääntä: taputtaen, sormen napsutuksella, taputtaen reisiä, jalan tömistyksellä ja tauon kohdalla ei tehty ääntä ollenkaan. Näin oppilaat oppivat löytämään kappaleesta perussykkeen. Lähes kaikki onnistuivat tässä tehtävässä hyvin. Joillakin oli vaikeuksia pysyä rytmin mukana. Toisessa rytmitehtävässä oppilaiden piti löytää kappaleeseen sopiva kävely- ja taputusrytmi. He harjoittelivat sitä ensin hitaamman kappaleen tahtiin ja sitten nopeamman. Monet sanoivat, että nopeamman kappaleen rytmiin oli helpompi kävellä ja taputtaa. Kolmannessa rytmitehtävässä oppilaat istuivat piirissä ja heidän piti vuorotellen taputtaa kappaleen rytmin mukaan. Tunnin lopussa oppilaat lauloivat opettajan pianosäestyksen mukana "Lumiukko ostoksilla"-kappaleen.

5) Minkälaisia siirtymät olivat?
Siirtymiä oli paljon tunnilla, sillä tunti sisälsi paljon erilaisia työskentelytapoja. Ne sujuivat kuitenkin pääsääntöisesti hyvin. Välillä oli hälinää muutaman oppilaan vuoksi, mutta opettaja sai heidät hiljentymään muistuttamalla heitä asiasta. Hänen luokanhallintataitonsa olivat hyvät. Hän muistutti aina, että viittaamalla saa puheenvuoron, ja käytti tunnin loppupuolella hiljaisuushaastetta saadakseen oppilaat hiljentymään. Hän sanoi oppilaille: "katsotaan, kuinka hiljaa saadaan siirrettyä penkit rivistä rinkiin", ja tunnin lopussa takaisin ringistä riviin.

Yleisesti ottaen siirtymissä saattaa olla se riski, että koko homma leviää käsiin, mutta nyt ei kuitenkaan niin käynyt. Opettaja oli suunnitellut tunnin taitavasti ja miettinyt siirtymät tarkkaan, jottei suurempia epäselvyyksiä esiintyisi. Opettaja kertoi ennen jokaista siirtymää selkeästi mitä seuraavaksi tapahtuu, joten oppilaat tiesivät aina mitä tehdä.

6) Miten oppilaat osallistuivat?
Oppilaat osallistuivat koko tunnin ajan aktiivisesti, jokaisessa eri työskentelyvaiheessa. He olivat innokkaita viittaamaan ja halusivat päästä ääneen. Minua yllätti se, että esiintyminen luokan edessä oli niin monelle oppilaalle mieluisaa. Kun opettaja kysyi, että ketkä haluaisivat esiintyä tällä tunnilla, monet kädet nousivat ylös. Esiintyjät olivat reippaita ja he vaikuttivat varmoilta mennessään esiintymään. Kaikki taputtivat heille ja esiintyjät olivat onnessaan tästä. Tästä voin päätellä, että luokassa on turvallinen ja kannustava ilmapiiri esiintyä. Ketään ei pakotettu esiintymään, vaan halu lähti oppilaasta itsestään. Oppilaalla oli myös valta itse päättää, millä tavalla haluaa esiintyä.

Oppilaat pitivät selkeästi kehorytmien harjoittelusta. Kappaleet olivat monen mielestä mukavia. Tämän havaitsin siitä, että jotkut lauleskelivat ja tanssahtelivat rytmitehtäviä tehdessään. Rytmitehtävät onnistuivat kokonaisuudessaan todella hyvin, vaikkei ne olleet ihan helppoja. Erilaisissa tehtävissä onnistuminen motivoi varmasti oppilaita osallistumaan tunnilla vielä enemmän. Nuottien harjoittelu ei ollut niin mieluisaa tekemistä kuin rytmien harjoittelu. Tämän huomasin siitä, että joidenkin oppilaiden keskittyminen harhaili kavereihin ja muihin asioihin enemmän vihkotehtävissä, kuin rytmejä harjoiteltaessa.

7) Mikä oli oppilaan rooli? Mikä oli opettajan rooli?
Oppilaan rooli oli kuunnella opettajan antamia ohjeita ja opetusta. Muutama oppilas pääsi kuitenkin myös toteuttamaan itseään, esiintymällä haluamallaan tavalla. Tunnilla ei esiintynyt kovin paljoa oppilaslähtöistä opiskelua, vaan opetus lähti vahvasti opettajasta. Tunnin sisältöön sopi kuitenkin hyvin opettajalähtöinen opetus, sillä esim. nuottien opiskelu eteni tällä tavalla sujuvasti. Myös rytmin opettaminen oppilaille vaati aluksi sen, että opettaja hahmotti itse ensin rytmin ja teki sitten mallisuorituksen. Näin oppilaat tajusivat idean ja osasivat tehdä samalla tavalla perässä.

Opettajan rooli oli pitää "homma kasassa". Oppilaat olivat todella innoissaan musiikin tunnista ja muutamat olivat välillä vähän liiankin innoissaan. Tämä aiheutti keskittymisen herpaantumista ja ylimääräistä hälinää, joten opettaja joutui monta kertaa huolehtimaan työrauhan säilymisestä. Kaiken kaikkiaan opettaja antoi oppilaille paljon suullisia ohjeita ja avusti heitä esimerkeillään ymmärtämään, kuinka keholla voidaan hahmottaa kappaleen rytmi.

8) Minkälaista eriyttämistä havaitsit?
"Musiikin opetuksessa ja työskentelyn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet, aikaisempi oppiminen ja kiinnostuksen kohteet (Opetushallitus, 2014, s. 265)."

Huomasin, että yksi oppilas tarvitsi tunnilla enemmän huomiota ja ohjeistusta kuin muut oppilaat. Opettaja joutui huomauttamaan oppilasta monta kertaa asiattomasta häirinnästä ja siitä, että hän ei keskittynyt. Hän ohjeisti oppilasta henkilökohtaisesti vihkotehtävässä, sillä oppilas ei päässyt siinä itsenäisesti alkuun. Samalla hän antoi muille lisätehtävän, sillä he olivat nopeampia tehtävässä kuin kyseinen oppilas. Opettaja toimi taitavasti antaessaan muille lisätehtävän, sillä ilman sitä, muiden oppilaiden keskittyminen olisi saattanut herpaantua epäolennaisiin asioihin.

Hän ei myöskään tehnyt suurta numeroa siitä, että kyseinen oppilas käyttäytyi tunnilla huonosti, sillä hän tiesi jo ennakkoon, että oppilaalla on yleisesti vaikeuksia keskittymisen taidossaan. Oppilaan häiritsevä käytös vaikeutti varmasti opettajan opetusta, mutta hän ei antanut sen vaikuttaa opetukseensa tai mielialaansa. Jos tunnilla olisi ollut ohjaaja, opettaja olisi voinut pyytää ohjaajaa istumaan oppilaan viereen, jotta työskentely olisi sujunut hänen kohdallaan paremmin.

Kuinka havainnoimiasi opetustilanteen prosessia ja lähestymistapoja voisi soveltaa toisenlaisessa opetustilanteessa tai esimerkiksi eri-ikäisten oppijoiden kanssa (Huhtinen-Hilden, 2017)?

Kehorytmejä voi tehdä myös muilla tunneilla kuin vain musiikin tunneilla. Muunmuassa luokanopettaja voi keksiä luokkansa kanssa heille ominaisen rytmin ja tehdä sen esimerkiksi tunnin alussa oppilaiden kanssa, jotta hän saa heidän keskittymisen suunnattua alkavaan oppituntiin. Tällainen menetelmä toimii ehkä parhaiten pienempien oppilaiden kanssa, mutta myös isommat oppilaat voivat pitää tätä hauskana ja yhteisöllisenä tapana. 

Vanhempien oppilaiden kanssa voi tehdä haastavampia kehorytmejä ja antaa myös heille mahdollisuuden suunnitella omia rytmejä ilman mallia. Nuottien opiskelu voi myös tapahtua toiminnallisin menetelmin esim. pistetyöskentelynä tai pelin muodossa pelkän vihkotyöskentelyn sijaan.


Lähteet:
Huhtinen-Hilden, (2017). Elävänä hetkessä - suunnitelmallisuus ja pedagoginen improvisointi. Teoksessa Lindberg- Piiroinen & Ruokonen (toim.). 2017. Musiikki varhaiskasvatuksessa.

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen.
Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 14.4.10 Musiikki.
Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf