Nisäkkäät
Nisäkäs
- Tasalämpöinen = ruumiin lämpö pysyy samana kuumassa ja kylmässä
- Nisät, joilla imettää poikasia
- Poikanen kehittyy emon sisällä
- Suomessa synnyttävät poikaset keväällä, koska kesällä paljon ruokaa tarjolla.
- Kasvinsyöjät syövät kasveja
- Jyrsijät syövät kovia kasvin osia.
- Esim. sopuli, myyrät
- Etuhampaat kasvavat koko ajan, koska kovan kasviravinnon syöminen kuluttaa hampaita
- Jäniseläimet syövät kasveja, silmuja, oksia ja puunkuorta
- Metsäjänis, rusakko
- Sorkkaeläimet lajista riippuen eri kasveja
- Hirvi, poro, metsäpeura, metsäkauris, valkohäntäkauris, täpläkauris
- Hirvi on märehtijä eli kerran pureksittu ja nielty ruoka palaa mahasta uudelleen pureksittavaksi
- Uroksilla sarvet, joka kertoo valta-asemasta.
- Poroilla ja metsäpeuroilla myös naarailla sarvet, joilla puolustavat jälkikasvua.
- Jyrsijät syövät kovia kasvin osia.
- Hyönteissyöjät
- Kontiainen, päästäiset, lepakot
- Syövät hyönteisiä ja muita maassa eläviä selkärangattomia.
- Kaikkiruokaiset
- Syövät sekä kasvi- että eläinravintoa
- Esim. Villisika, mäyrä, orava, kettu
- Pedot
- Syövät liharavintoa
- Pienpedot: lumikko, näätä, kärppä
- Monet suurpedot uhanlaisia eli ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon
- Suurpedot: karhu, ilves, ahma, susi
- Synnynnäinen käyttäytyminen
- Perinnöllinen taipumus käyttäytyä tietyllä tavalla
- Esimerkiksi saalistajien varominen, pennuilla nisän löytäminen
- Leimautuminen : opitaan tuntemaan oma emo ja sisarrukset
- Avainärsyke saa aikaan käyttäytymismallin
- Reviirin puolustaminen saman lajin edustajia vastaan.
- Saalieläin piiloutuu pedoilta, kun huomaa pedon.
- Parittelu
- Ehdollistuminen
- Käyttäytymisestä ja ärsykkeestä seuraa aina sama lopputulos -> ehdollistutaan välttämään epämiellyttäviä asoita.
- Eläin voi myös oppia asioita
- Matkimalla toista saman lajin yksilöä
- Yrityksen ja erehdyksen kautta
- Tottumalla tilanteeseen, jossa aikuiset yksilöt eivät ole pelokkaita
- Oppimista tapahtuu kaikkialla, mutta varsinkin laumoissa