Rauman freinetkoulussa jokaisella lapsella on oikeus olla onnellinen oppija


Rauman freinetkoulun toimintakulttuuri ja opetusjärjestelyt
(sisältää myös oppimisen ja hyvinvoinnin edistämistä koskevan suunnitelman)

 

Toimintaperiaatteet

Rauman freinetkoulun toimintaperiaatteet perustuvat freinetpedagogiikkaan, valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin 2014, koulun arvopohjaan ja koulussa muodostuneisiin ja hyväksi koettuihin käytäntöihin.

1.Turvallinen koulu

• Siirtymä esiopetuksesta kouluun pyritään järjestämään mahdollisimman turvalliseksi. Esi- ja alkuopetus tekevät säännöllistä yhteistyötä ja yhteistyö myös perheiden kanssa alkaa jo esiopetusvuonna. Myös muualta tulevien päiväkoteihin ollaan yhteydessä jo keväällä ja tarvittaessa yhteistyötä perheiden kanssa tehdään jo keväällä.
• Ryhmäytymiseen ja tutustumiseen käytetään paljon aikaa. Kummien rooli on tärkeä koulunaloitusvaiheessa.
• Oppilaat viihtyvät ja pitävät koulunkäynnistä omassa koulussaan.
• Koulussa panostetaan kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamiseen puututaan.
• Annetaan aikaa oppia koulun käytännöt ja tavat
• Siirtyminen alkuopetuksesta kolmannelle luokalle ja kuudennelta luokalta yläkouluun järjestetään turvalliseksi ja huolehditaan, että kaikki tarpeellinen tieto siirtyy uudelle opettajalle.

2. Lapsilähtöisyys

• Lapsia kuunnellaan ja heidän mielipiteitään, toiveitaan, ehdotuksiaan ja ideoitaan kuunnellaan ja otetaan huomioon suunnittelussa. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa
• Koulu on lasten työpaikka, jossa pyritään siihen, että jokainen voisi joka päivä onnistua ja iloita omasta oppimisestaan.
• Vaalitaan lapsuutta, annetaan tilaisuus ja aikaa leikkeihin.

3. Yhdessä toimiminen

• Yhteisissä keskusteluissa harjoitellaan vuorovaikutusta ja yhdessä asioista päättämistä.
• Koulua kehitetään lasten kanssa oppilaskunnassa sekä yhteisissä kiitän-moitin-ehdotan-keskusteluissa
• Eri-ikäiset oppilaat toimivat yhdessä esimerkiksi pajoissa ja jokapäiväisessä koulun työskentelyssä ja arjessa. Isommat auttavat pienempiään. Pienet oppilaat ovat mukana koulun toiminnassa tasavertaisina isompien kanssa
• Isommat toimivat kummeina pienemmille oppiaille, auttavat ja järjestävät toimintaa.
• Jokainen lapsia huolehtii myös toisten hyvinvoinnista.

4. Yksilöllisyys ja vahvuuksien päälle rakentaminen

• Lasta kannustetaan ja ohjataan eteenpäin myönteisin keinoin ja hänen vahvuuksiaan hyödynnetään oppimisessa.
• Oppilaan yksilölliset taidot otetaan huomioon ja hänellä on oikeus edetä omien edellytystensä mukaan.
• Jokainen muodostaa oman oppimispolkunsa.
• Jos lapselle tulee vaikeuksia tai pulmia koulunkäynnissä, on koulussa käytössä monenlaisia tukitoimia, joihin tartutaan.
• Arviointi on yksilöllistä, kannustavaa ja ohjaavaa

5.Tekemällä oppiminen

• Oppiminen tapahtuu paljon itse tekemällä ja kokeilemalla
• Tietoa hankitaan monipuolisesti ja oma tuottaminen on tärkeää.
• Oppikirjoja käytetään harkinnanvaraisesti. Omat muistiinpanot ja raportit opituista asioista ovat tärkeitä.
• Oppilaat tekevät ensimmäisestä luokasta alkaen tutkimuksia, joita esitellään muille.
• Oppimista tapahtuu myös yrittämisen ja erehtymisen kautta. Virheistäkin voi oppia.

6. Kokonaisuudet

• Asioita käsitellään suurina kokonaisuuksina ja ilmiöinä.
• Lasten kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon ja heitä kuullaan teemoja suunnitellessa.
• Kouluviikko on kokonaisuus ja työpäivät ovat mahdollisimman eheitä. Tunti- ja oppiainejaot on karsittu mahdollisuuksien mukaan.

7. Itseilmaisu ja taide ja elämyksellisyys

• Itseilmaisu on merkittävä osa toimintaa.
• Lasten tuotoksia arvostetaan.
• Kynnys esiintyä on matala ja jokaista esiintyjää rohkaistaan ja kannustetaan.
• Kekseliäisyyttä, mielikuvitusta ja leikkiä arvostetaan.
• Kaikkia ilmaisunmuotoja ja taidelajeja arvostetaan ja niihin käytetään aikaa.
• Opiskelu on elämyksellistä ja oppiminen tuottaa iloa. Tehtävät ovat mielekkäitä ja oppilailla on halu tehdä niitä.
• Oppilaat saavat koulussa onnistumisen kokemuksia.

8. Retket ja vierailut

• Lähes jokaviikkoiset vierailut ja retket ovat tärkeitä
• Yhteistyötä tehdään useiden tahojen kanssa
• Oppimista taphtuu koulun seinien ulkopuolella

9. Valinnaisuus, vastuu ja vapaus

• Oppilailla on mahdollisuus valita tehtäviä, tekotapoja, tekojärjestys ja työskentelypaikkansa.
• Koulussa on yhteinen työohje, joka ohjaa jokaista oppilasta ja työntekijää huolehtimaan yhteisestä viihtyvyydestä ja työrauhasta. Tämän työohjeen noudattaminen on jokaisen vastuulla ja sen noudattaminen antaa vapauden ja oikeuden valintoihin ja vastuutehtäviin.

10. Kestävä elämäntapa

• Koulussa noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita kaikessa toiminnassa. Myös globaali välittäminen kuuluu opetukseen ja näkyy parhaiten Unicef-koulutoimintana.

Rauman freinetkoulu on yksisarjainen sisältäen esikoulun ja luokat 1–6. Koulu sijaitsee keskustan tuntumassa. Kävelymatkan päässä ovat liikuntakentät, luistinradat, jäähalli, uimahalli, kirjasto, museot, kaupunginteatteri ja muu kulttuuritarjonta. Luonto on lähellä, metsä ja meri tarjoavat luonnossa liikkumiselle ja tutkimiselle mukavat puitteet. Opintoretkiä tehdään lähelle kävellen ja pyörillä. Kauemmas kuljetaan linja-autolla.

Koulun piha-alue on pieni, mutta toiminnallinen. Pihaa on kehitetty yhdessä oppilaiden ja vanhempien sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Vanhempainyhdistys on hankkinut pihaan erilaisia telineitä ja ruohomaton jalkapallon pelaamista varten. Lisäksi pihalla on mm. kasvilavoja ja komposti. Piha on suojaisa ja turvallinen.

Rauman freinetkoulun oppimisympäristö on avoin ja muuntautuva. Koulu on viihtyisiä ja kodinomainen. Kalusteet ovat enimmäkseen kierrätettyjä ja koulu on värikäs. Viihtyvyyttä ja kodinomaisuutta oppimisympäristöön on haettu sohvien, kukkien ja mattojen avulla. Lasten töitä on paljon esillä.

Kaikilla ryhmillä on omat luokat ja lisäksi yhteisiä, erikokoisia tiloja on runsaasti. Oppilaat voivat valita työskentelypisteensä myös oman luokan ulkopuolelta. Koulukirjaston kirjat sijaitsevat yhteisissä tiloissa aulassa. Siellä ne ovat helposti kaikkien oppilaiden löydettävissä. Jokaisessa luokassa on tietokoneet ja yhteisessä käytössä olevia tietokoneita on myös aulassa.

Oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ruokala. Koulun omassa lähi- ja luomuruokaan panostavassa keittiössä tarjotaan lapsille maittavaa, itsetehtyä kotiruokaa. Ruokailussa harjoitellaan kauniita ruokatapoja ja kohteliasta käyttäytymistä. Lapsia ohjataan ottamaan ruokaa kestävän kehityksen hengessä niin, että hävikkiä syntyisi mahdollisimman vähän.

Koulussa on tavoitteena itsenäinen ja aktiivinen opiskelu, joten työvälineet ja materiaalit ovat helposti oppilaiden käytettävissä. Oppilaat oppivat samalla myös vastuuntuntoa huolehtimalla työvälineistään. Oppilaat voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan ja ideoillaan työympäristönsä viihtyisyyteen.

Oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva ilmapiiri syntyy kaikille yhteisen työpaikan ajatuksesta. Viihtyisä, toimiva ja turvallinen ilmapiiri saadaan kantamalla vastuu omista töistä sekä kunnioittamalla toisten persoonallisuutta, omaisuutta, työtä ja työrauhaa. Jokaisen koulussa toimivan henkilön, niin lapsen kuin aikuisen, tärkeä tehtävä ja mahdollisuus on vaikuttaa koulun kehittämiseen kiitoksin, moittein ja ehdotuksin. Tämä toteutuu avoimen ja rohkaisevan kommunikaation, sosiaalisten taitojen ja luovuuden tärkeyden korostamisella.

Koulun työohje   Vastuu koulumme viihtyisyydestä kuuluu jokaiselle. Yhteisen työpaikkamme toimivuus on mahdollista, kun kaikki huolehtivat työrauhan säilymisestä ja ympäristön siisteydestä. Hyvien tapojen noudattaminen takaa sen, että koulumme on turvallinen ja hyvä paikka opiskella. Koulussamme kaikki kantavat vastuun omista töistään ja sovituista velvollisuuksista.

Kasvatuskeskustelut

Jos oppilas ei noudata työohjetta, asiasta keskustellaan. Keskusteluissa voidaan tehdä sopimuksia, joiden toteutumista seurataan. Keskusteluihin ja sovitteluihin otetaan tarpeen vaatiessa oppilaiden vanhemmat mukaan. Sopimusosapuolina voivat olla oppilas-oppilas, oppilas-aikuinen, aikuinen - aikuinen ja koti-koulu. Opettajat tai vanhemmat voivat vievät tarpeen vaatiessa huolen yhdessä pohdittavaksi oppilashuoltoryhmään

Jokainen luokka sopii lukukauden alussa yhdessä opettajan kanssa tarkemmat luokan säännöt, joita koko luokka sitoutuu noudattamaan.

Oppilaskunta on laatinut työohjeeseen oppilaita koskevat kymmenen kohdan järjestyssäännöt:

1. Annan kaikille koulun oppilaille ja aikuisille työrauhan.
2. Noudatan koulussa henkilökunnan antamia ohjeita.
3. Käyn koulua säännöllisesti.
4. Toimin koulussa, koulumatkoilla ja retkillä hyvien tapojen mukaisesti ja käyttäydyn kohteliaasti sekä aikuisia että muita oppilaita kohtaan. Hyvään käytöksen kuuluu myös asiallinen kielenkäyttö.
5. Polkupyörät ja muut liikennevälineet jätän koulupäivän ajaksi niille varatuille paikoille.
6. Koulupäivän vietän koulun alueella.
7. Pidän osaltani huolta koulun tiloista, välineistä ja muusta omaisuudesta. Huolehdin työ- ja ruokailupaikkani sekä koko koulualueen siisteydestä ja viihtyvyydestä.
8. Jos koulussa sattuu vahinko tai onnettomuus, ilmoitan siitä heti opettajalle.
9. Arvoesineet ja matkapuhelin ovat koulussa omalla vastuullani. Ruokailussa ruokaillaan, ei käytetä kännykkää. Pitkiksellä ja pätkiksellä ollaan kavereiden kanssa, ulkoillaan ja liikutaan, ei käytetä kännykkää.
10. Jos koulussa ollaan ilman valvontaa ennen oppituntien alkua tai oppituntien jälkeen, on valvontavastuu vanhemmilla. Koulun toive ja suositus on, että oppilaat eivät käytä kännykkää koulun tiloissa ennen koulupäivää tai koulupäivän jälkeen. Tämä koskee myös piha-aluetta.

 

Kiusaamisen vastainen toiminta http://www.kivakoulu.fi/

Koulu on mukana valtakunnallisessa kiusaamisen vastaisessa ohjelmassa, KiVa-koulu-ohjelmassa. Kiusaamista ehkäisevää työtä tehdään koulussa ohjelman mukaisesti. Pääpaino opetuksessa on 1. ja 4. luokalla. Kiusaamistapauksiin puututaan heti ohjelman mukaisesti ja koulussa toimii lukuvuosittain valittava opettajista koostuva KiVa-tiimi. Koulu pyrkii kaikin tavoin estämään kaikenlaisen kiusaamisen ja panostamaan jokaisen oppilaan hyvinvointiin. Luokissa tehdään luokan omat kiusaamisen vastaiset sopimukset.

 

Koulun työtavat

Koulun kasvatus- ja oppimisnäkemyksen pohjana on käytännön toiminta - tekemällä oppiminen. Asiat opiskellaan mahdollisimman toiminnallisesti ja suurina kokonaisuuksina. Käytetään monipuolisia työtapoja ja otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit ja yksilölliset erot. Oppilaan omat valinnat ja vastuu töistä korostuvat. Sosiaalisten taitojen kehittymistä ja luovuutta eri muodoissa tuetaan.

Tunti- ja oppiainejaot on purettu mahdollisimman pitkälle. Tämä toimintamalli antaa mahdollisuuden joustavuuteen ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa koulussa ja koulun ulkopuolella.

 

Työpäivän rakenne

• Alkuopetusluokat opiskelevat osan viikkotunneista pienemmissä ryhmissä, jotta voidaan taata riittävän yksilöllinen ohjaus alkuvaiheessa. Nämä tunnit sijoittuvat päivän alkuun tai loppuun.
• Lyhyt välitunti eli pätkis.
• Päivä aloitetaan luokan yhteisellä aamukeskustelulla.
• Työskentelyaika, joka sisältää mm. opettajan opetustuokioita, omaa työskentelyä tai pajoja
• ruokailu ja ulkoilu.
• Työskentelyaika.
• Ulkoilu niille oppilaille, joiden tunnit jatkuvat vielä iltapäivällä.
• Luokan yhteinen loppukeskustelu.

Suurimman osan tunneista pitää luokan oma opettaja. Nämä tunnit ovat ohjelman ja aikataulujen mukaan hyvin joustavia ja sallivat spontaanejakin muutoksia. Muiden opettajien tunnit on merkitty lukujärjestykseen kiinteille paikoilleen.

 

Työviikon rakenne

• Noin kerran kuussa maanantaisin on koko koulun yhteinen viikonavaus ja tiedotukset sekä mahdollinen oppilaskunnan kokous
• Luokissa viikon alkajaisiksi kerrotaan viikonlopun kuulumisia yhteisessä aamupiirissä
• Työviikon alussa suunnitellaan viikontyöt, joita saa tehdä työskentelytuntien aikana itsevalitsemassaan järjestyksessä. Viikontöitä tehdään myös kotona.
• Opetustuokioita on useita viikon aikana. Jotkut aineet ovat lukujärjestyksessä jokaviikkoisilla paikoillaan ja ainetta voi opettaa joku muu kuin oma opettaja.
• Alemmilla luokilla suunnitteluvastuu on enemmän opettajalla. Isompia ohjataan yhä enemmän ottamaan vastuu myös omien töidensä suunnittelusta.
• Jokainen tekee vähintään perustehtävät ja kaikki työt tarkastetaan
• Opintokäyntejä ja retkiä on miltei joka viikko ja retkistä raportoidaan
• Keskeneräiset työt tehdään kotona valmiiksi viikonloppuna
• Työviikon lopussa esitellään ja hyväksytään työt
• Kun viikontyöt ovat valmiit, oppilas saa valita itselleen sopivan mieluisan tekemisen, esim. lukemisen. Pienimmillä oppilailla voi olla mukana lelu, jonka saa ottaa esille, kun velvollisuudet on hoidettu. Isommat voivat halutessaan siirtyä auttamaan pienempiä.
• Perjantaisin on luokassa palautekeskustelu (kiitän, moitin ja ehdotan), ehdotuksia seuraavalle viikolle, esityksiä, luokkalehden jako ja pullat

 

Työpajat

• Pidetään noin kerran kuussa tai muulla lukuvuosittain sovitulla tavalla teemojen mukaan
• Vetäjinä toimivat koulun aikuiset, vanhemmat ja muut asiantuntijat sekä myös isommat oppilaat pienemmille
• Oppilas valitsee itse pajansa
• Työpajojen aiheet ovat monipuolisia
• Eri-ikäiset työskentelevät pajoissa yhdessä
• Lisäksi järjestetään esi- ja alkuopetuksen sekä luokkien 3-6 omia työpajoja

 

Oppilaiden vastuutehtävät

Opetussuunnitelmaan kuuluu myös käytännön töitä. Luokat ovat vuorotellen vastuussa koko koulun yhteisistä tehtävistä, joita ovat mm.

• keittiöapu
• akvaarionhoito
• kukkien kastelu
• perjantaipullien leipominen
• vieraitten opastus
• naulakoista huolehtiminen

Luokilla on lisäksi omat luokkien kiertotehtävät. Kiertotehtävinä ovat esim. taulun ja kukkien hoitoa, luokkalehden tekoa, mattojen tuuletusta, pölyjen pyyhkimistä, paperinkeräyslaatikoiden tyhjennystä ja välineistä huolehtimista.

 

Koulun vuotuisia tapahtumia ja juhlia

Koulussa valitaan lukuvuosittain teema, joka eheyttää kouluvuoden opiskelua ja syventää valitun asian oppimista. Teema otetaan huomioon mm. juhlissa, pajoissa ja muissa tapahtumissa. Teeman aihe valitaan joko ajankohtaisuuden, paikallisuuden tai muun opetussuunnitelmassa tärkeäksi todetun asian pohjalta. Oppilaat ovat mukana teemojen suunnittelussa.

Vuotuiset juhlat ja tapahtumat ovat oleellinen osa koulun toimintaa. Tapahtumat painottuvat paljolti ilmaisuun ja ovat yksi tärkeä yhteisöllisyyden muoto. Vanhemmat saavat halutessaan olla mukana sekä järjestelyissä että vieraina.

• luokan tervetulojuhla
• kodin ja koulun yhteistyön päivä
• koulurauhan julistus
• kummijuhla
• taidenäyttely
• oman ruuan viikko
• Kirjan ja ruusun päivä
• Unicef-kävely
• kirpputoripäivä
• näytelmäprojekti
• koulun kevätsiivous
• ympäristön ja rantojen siivoustapahtumat
• yhteinen ulkoilupäivä
• äitien- ja isänpäiväjuhlat
• lastenoikeuksienpäivä
• lasten kulttuuriviikot
• lukuvuoden teeman mukainen kalenteriprojekti tai joku muu teemaan liittyvä projekti

Koulussa vietetään kevät- ja joulujuhlat. Myös kirkkovuoden juhlat huomioidaan. Lisäksi eri vuosina saatetaan järjestää muitakin eri teemojen mukaisia juhlia esim. Kalevala-juhla tai vappukarnevaalit.

Leirikoulut

Jokainen luokka pitää ainakin kerran lukuvuodessa leirikoulun tai retkipäivän. Oppilaat osallistuvat leirikoulun suunnitteluun ja valmisteluun. Oppilailla on sovitut vastuuryhmät ja työnjako. Leirikoulussa oppilaat huolehtivat omasta vastuualueestaan.

• opetussisällöt valitaan mm. luonnontiedosta tai luokan omista teemoista/projekteista.
• tutustuminen luontoon
• yhteishengen tukeminen
• yhteistyössä vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa

Opintoretket

Opintoretkiä teemme lähes viikoittain lähiympäristöön. Retkiä tehdään mm. lähiluontoon, museoihin, Vanhan Rauman kohteisiin, kirjastoon, vanhempien työpaikoille ja lähellä oleviin yrityksiin. Retkien kohteet valitaan oppisisältöjen ja luokan omien teemojen mukaan. Opintoretkistä tehdään muistiinpanoja ja raportteja. Retket ovat osa koulun arkea ja toiminnallista oppimista.

 

Luokkalehdet

Luokkalehdet ovat osa viestinnän ja mediataitojen opiskelua. Oppilaat toimittavat itse luokkalehteä. Lehdissä on oppilaiden tekemiä raportteja viikon tapahtumista, henkilöhaastatteluja, oppilaiden omia tarinoita ja juttuja sekä kuvitusta. Lehteen voidaan liittää myös opettajan tiedotteita kotiin.

Kummitoiminta

Eskarilaisten kummeina toimivat kolmasluokkalaiset.Koulun neljäs-viidesluokkalaiset toimivat ekaluokkalaisten kummeina. Tokaluokkalaisten kummeja ovat vitos-kutosluokkalaiset. Lukukauden aikana järjestetään mm. kummijuhlat ja yhteisiä kummitunteja. Kummit auttavat kummilapsiaan viikon töissä ja ovat muutenin kavereina.

Oppilastoimikunta (OTK)

Koulun kaikki oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaskunnan kerhoon voivat osallistua kaikki. Oppilastoimikunnan hallitus koostuu lasten valitsemista jäsenistä. Jokaiselta luokalta valitaan yksi jäsen ja hänelle varajäsen. Hallitus kokoontuu lukuvuosittain määrättyinä ajankohtina. Koollekutsujana toimii kuudennen luokan jäsen (pj). Oppilaskuntaa ohjaa vuosittain valittu henkilökunnan edustaja. OTK vaikuttaa ehdotustensa kautta koulun toimintaan. Kaikki koulun lapset voivat tehdä aloitteita käsiteltäväksi kokouksissa.

Koko koulun esityspäivät

Koko koulu kokoontuu noin kerran kuussa yhteiseen esitystuokioon. Lapset suunnittelevat itse esityksensä ja luokat vuorollaan hoitavat juontajan tehtävät. Esitystuntien ohjelma voi koostua niin musiikista kuin näytelmistä, aivan oppilaiden toiveiden mukaan.

Kerhotoiminta

Koulun oppilaskerhotoiminnasta voivat opettajien lisäksi vastata vanhemmat, koulun muu henkilökunta ja vierailevat ohjaajat. Yhteistyötä tehdään esim. urheiluseurojen kanssa. Kerhot ovat lapsille vapaaehtoisia ja niiden tehtävänä on edistää myönteisten harrastusten viriämistä. Kerhotyötä suunnitellessa otetaan huomioon lasten toiveet, henkilökunnan ja vanhempien erityisosaaminen, taiteilijavieraat sekä koulun fyysiset mahdollisuudet. Kerhot ovat ilmaisia.

Kerhoista tiedotetaan lukuvuoden alkaessa tai uuden kerhon alkaessa koteihin.

 

UNICEF-yhteistyö

Rauman freinetkoulu on toiminut Unicef-kouluna vuodesta 2000 eli Unicef- koulutoiminnan alusta alkaen. Toiminta tukee ja vahvistaa sekä on osa koulun arvopohjaa ja pedagogiikkaa. Unicef-koulu toiminta loppui lukuvuoden 2016-2017 alusta ja uutta toimintamallia vahvistetaan. Rauman freinetkoulu tulee jatkamaan edelleen yhteistyötään Unicefin kanssa.

Maailman lasten asioita huomioidaan useiden aineiden opetuksessa sekä koulun muussa toiminnassa ja kasvatuksessa. Tavoitteena on, että oppilaat omalla toiminnallaan auttavat maailman lapsia ja kasvavat suvaitsevuuteen ja muita ihmisiä kunnioittavaan ja myötäelävään elämänasenteeseen. Samalla myös omat oikeudet ja velvollisuudet tulevat tutuiksi.

Vuosittain koulussa järjestetään Unicef-kävely, jonka tuotto menee maailman huono-osaisten lasten auttamiseen. Lisäksi käsitöissä valmistetaan ”adoptoitavia” Anna- ja Toivo-nukkeja, joiden tuotto menee suoraan Unicefille. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään Unicef-kerhoa, jossa nukkien valmistaminen ja muihin tempauksiin osallistuminen täydentää toimintaa.

Myös muita tempauksia, teemapäiviä ja keräyksiä järjestetään (esim. janopäiväkeräys). Yhteisissä viikonavauksissa on usein maailman lasten asiaa ja koulun tunnuslauluksi on valittu Jukka Salmisen ”Lapsella on oikeus”. Lastenoikeus -julisteet sekä oppilaiden aihetta käsittelevät teokset koristavat koulun seiniä. Unicefin hyväntahdon lähettiläät ovat tervetulleita vieraita kouluun.

Kestävän kehityksen suunnitelma:

Koulun kestävän kehityksen ohjelman pääpaino on lasten luontosuhteen rakentamisessa ja koko
koulun hyvinvoinnissa. Tavoitteena on yhä enemmän tehdä retkiä luontoon.
Koko koulu on sitoutunut säästämään, kierrätttämään ja huolehtimaan yhteisestä
koulusta ja ympäristöstä. Koulu on kaikkien yhteinen työpaikka, jonka viihtyisyydestä
jokainen kantaa vastuuta.

Koulu on mukana Itämeren suojelussa. Koulu on sitoutunut vähentämään liharuuan syöntiä sekä käyttämään ympäristöystävällisiä pesuaineita. Lisäksi vuosittain oppilaiden kanssa järjestetään rantojen siivousta ja muita suojelukampanjoita. http://www.itamerihaaste.net/

Koulu on aktiivisesti mukana Rauman kaupungin lähivesikampanjassa. Koulun oma lähivesi on Raumanjoki ja tarkka tutkimus- ja näytteidenottopaikka Kirkkosilta.

Myös laajempi vastuullisuus on osa kestävän kehityksen ohjelmaa.Käytännössä se toteutuu Unicef-koulutoimintana.

Kodin ja koulun yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyö on oleellinen osa Rauman freinetkoulun toimintaa. Vanhemmat ovat aina tervetulleita osallistumaan koulun arkeen ja juhlaan. Erilaiset auttamistehtävät koulussa, talkoot, leirikoulut, tapahtumien tarjoiluvastuut, opintoretkille osallistumiset, työpaikkavierailut, työpajojen ohjaus ja iltakoulujen vetäminen ovat luonteva tapa yhteistyöhön ja vanhempien asiantuntemuksen hyödyntämiseen.

 

Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu. Koulu pyrkii tukemaan vanhempien kasvatustehtävää sekä vastaamaan oppilaiden kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäseninä. Yhteistyötä helpottaa se, että vanhemmat ovat usein valinneet koulun juuri freinetpedagogiikan vuoksi, joten he ovat koulun kasvatusnäkemyksen takana ja motivoituneita yhteistyöhön.

 

Koulussa järjestetään vuoden aikana paljon yhteisiä tapahtumia ja juhlia, joihin perheet kutsutaan mukaan. Näissä tilaisuuksissa on mukavan yhdessäolon lisäksi aina mahdollisuus avoimeen palautekeskusteluun.

 

Vanhempainilloissa on aikaa keskustella luokan yhteisistä asioista.

 

Perhe- ja arviointikeskusteluissa kirjataan ylös kunkin lapsen onnistumisia, asetetaan yhdessä tavoitteita ja tehdään koulun ja kodin välisiä sopimuksia, joihin molemmat osapuolet sitoutuvat.

 

Vanhemmilta saatava palaute on tärkeä osa koulun kehittämistä. Heidän ideoitaan ja mielipiteitään kysellään mm. kehittämiskyselyin ja mielipidelomakkein. Näin saadaan palautetta kaikilta vanhemmilta. Koulun ja kodin yhteistyössä pyritään avoimuuteen.

 

Vanhempia aktivoidaan osallistumaan koulun arkeen ja kaikkeen toimintaan. Tarvittaessa opettaja voi myös pyytää vanhemman seuraamaan lapsen koulutyöskentelyä.

 

Koulun tapahtumista tiedotetaan säännöllisesti koteihin. Lukuvuoden alussa ilmestyy koko koulun yhteinen tiedote koulun tulevista tapahtumista. Rehtorin kirje kaikkiin koteihin ilmestyy noin kerran kuussa. Viikoittain tiedotetaan viikon tapahtumista oppilaiden työvihoissa. Tiedottamista tapahtuu myös monisteiden, puhelimen, sähköpostin,koulun kotisivujen ja peda.net-sivujen avulla.

 

Huoltajan vastuulla on tarkastaa lapsensa työvihko maanantaisin, kun työt on kirjattu ylös, sekä perjantaisin, kun töistä on annettu merkintä. Perjantaina huoltaja kuittaa työvihon allekirjoituksellaan. Työvihko voi niin ikään toimia reissuvihon tapaan kodin ja koulun viestinviejänä. Myös muut tiedotteet kuitataan saaduiksi. Vähitellen vastuu omien kouluasioiden huolehtimisesta siirtyy yhä enemmän oppilaalle. Työvihon tilalla voi olla myös muu yhdessä sovittu käytäntö.

 

Muut yhteistyökumppanit

Yhteistyötä on vaihtelevasti läpi lukuvuoden erilaisten tapahtumien yhteydessä. Yhteistyötä tehdään myös erilaisina opintokäynteinä sekä asiantuntijavierailuina opintokokonaisuuksien ja teemojen yhteydessä. Koulumme pyrkii lisäksi aktiivisesti saamaan uusia yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri osa-alueilta. Yhteistyötä tehdään erityisesti päiväkotien (esikoulu) ja yläasteiden kanssa nivelvaiheissa eli oppilaan siirtyessä kouluasteelta toiselle.

 

Koulun yhteistyökumppaneita ovat mm.

• Suomen Unicef ja Hyvän tahdon lähettiläät
• Lastentalo Musikatti, Repolan päiväkoti, Englanninkielinen päiväkoti
• Rauman seurakunta
• Rauman kaupungin kulttuuritoimi
• Rauman kaupunginkirjasto ja kirjastoauto
• Rauman kaupunginteatteri
• Käsityökeskus
• Museot (Merimuseo, Taidemuseo, Lönnströmin kotimuseo, Marela, Kirsti, Vanha Raatihuone)
• Rauman taide- ja käsityökohteet sekä käsityöläiset ja taiteilijat
• Taiteilijavierasohjelma Raumars
• Poliisi ja pelastustoimi
• Muut koulut ja Musiikkiopisto
• Rauman opettajankoulutuslaitos ja Seminaarin puutarha
• Satakunnan taidetoimikunta
• Rauman kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi (liikuntapaikat ja nuorisotalot)
• Oppilashuollon yhteistyökumppanit
• Vanhempien työpaikat

 

Rauman freinetkoulu on aktiivisesti mukana Rauman keskustan alueen esi- ja alkuopetusryhmien yhteistyössä.

 

Lähialueelta, kuten Turusta, Porista, Eurajoelta ja Harjavallasta käy tutustumassa paljon sosiaali- ja kasvatusalan opiskelijoita. Koulussamme harjoittelee opiskelijoita edellä mainituista oppilaitoksista sekä Rauman OKL:sta.

 

Fyysinen turvallisuus

Koulun kaikki toiminta on valvottua ja koulun säännöt on laadittu erityisesti oppilaiden turvallisuutta silmälläpitäen. Oppilailta edellytetään sääntöjen mukaista käyttäytymistä koulussa, välituntialueella, retkillä ja liikuntatunneilla. Teknisissä töissä turvallisuusohjeiden noudattaminen on erityisen tärkeää. Pyöräillessä ja luistellessa käytetään kypärää.

 

Turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat kuuluvat koulun keskeisiin oppisisältöihin. Käytännössä opetus toteutuu sekä luonnontiedossa että koko koulun toimintakulttuurissa.

 

Kouluruokailu

Koulussa tarjotaan päivittäin monipuolinen ja ravitsemuksellisesti hyvä kouluateria, joka tehdään koulun omassa keittiössä. Oppilaiden toiveita otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ruuan suunnittelussa. Erilaisia teemapäiviä- ja viikkoja voidaan myös hyödyntää. Koulussa pyritään laittamaan niin maittavaa ruokaa, että oppilaat söisivät sitä, ja saisivat näin osan päivittäisestä ravinnontarpeestaan. Hyvällä ja terveellisellä ruualla on merkitystä oppilaan hyvinvoinnille.

Kouluruokailun suunnitteluun liittyen järjestetään vuosittain palavereja, joissa otetaan huomioon vanhemmilta ja lapsilta tullutta palautetta. Kouluruokailussa tehdään yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa muun muassa, kun tarkistetaan että Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset toteutuvat. 

Ruokailun yhteydessä kiinnitetään huomiota hyviin ruokatapoihin. Kasvatusvastuu on yhteinen ja se jaetaan yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa. Ruokalassa auttaminen kuuluu oppilaiden vastuutehtäviin. Kestävä kehitys on otettu huomioon myös ruokailussa: pyritään pitämään ruuantähteiden määrä mahdollisimman pienenä, ruuantähteet viedään joko koulun omaan kompostiin tai biojäteastiaan, ylijäänyttä ruokaa voidaan myydä henkilökunnalle, ruokalahjoituksia (mm. marjoja) otetaan vastaan perheiltä, käytetään mahdollisuuksien mukaan luomu- ja lähiruokia, liharuokaa vähennetään ja koulun palstalla kasvatetaan pienimuotoisesti mm. mausteyrttejä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan- ja tapojaan. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään, tekemään vastuullisia valintoja sekä käyttäytymään asiallisesti.

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Pyörällä tai kävellen liikkuminen on myös osa koulun kestävän kehityksen suunnitelmaa. Osalla oppilaista on pitkä koulumatka ja kyyditys tai linja-auton käyttäminen on välttämätöntä.

Kyytiä saa odotella koulun sisätiloissa ja kouluun voi tulla sisälle myös aamulla ennen oppituntien alkua. Odotusaikoina noudatetaan koulun järjestyssääntöjä.

Turvalliseen ja oikeaan liikennekäyttäytymiseen kiinniteteään huomiota. Koulu edellyttää, että oppilaat käyttävät koulumatkoilla ja koulun retkillä pyöräilykypärää.