Kielen rikas maailma

Reisjärven paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Esiopetuksessa tuetaan lasten kielellisiä valmiuksia havainnoimalla eri kieliä yhdessä lasten kanssa. Erityisesti tarkastellaan lapsiryhmässä ja lähiympäristössä puhuttuja murteita ja kieliä. Näin tuetaan lasten kielitietoisuuden ja oman kielellisen ja kulttuurisen identiteetin kehittymistä. Samalla lapsia autetaan havaitsemaan ympäröivän maailman kielellinen ja kulttuurinen rikkaus ja kiinnostavuus. Opetuksessa voidaan käyttää esimerkiksi erikielisiä lauluja, leikkejä ja viittomia.

Jotta lapsen kielellinen tietoisuus herää, on kiinnitettävä huomio oppimisympäristöön. Siitä on rakennettava sellainen, että lapsi kiinnostuu kirjaimista, sanoista ja lukemaan oppimisesta. Kielellä ja vuorovaikutuksella on merkittävä rooli lapsen kehityksessä. Kieli antaa ainekset ajatteluun, havaitsemiseen, tuntemiseen ja tietämiseen. Sen avulla ollaan yhteydessä toisiin ihmisiin.

Keskeisellä sijalla on monipuolinen lastenkirjallisuus ja sen työstäminen eri tavoin. Esiopetus tekee yhteistyötä kirjastotoimen kanssa. Esiopetuksessa on säännöllisesti myös yhteisiä lukuhetkiä.

Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan kielellä leikkien, loruillen ja riimitellen sekä tutustuen monipuoliseti kirjoitettuun kielimuotoon. Lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu puheeksi sekä aikuisen antaman mallin, että omien kirjoittamis- ja lukemisyritysten avulla. Samalla lisätään lapsen valmiuksia luku-ja kirjoitustaidon oppimiseen.

Koulunkäynnin aloittaessaan lapsen tulisi omata seuraavat kielen käytön tasot:

-oppimisen kieli, jotta hän ymmärtää, mitä opettaja puhuu ja mitä kirjoissa lukee

-itsetutkiskelun kieli, jotta hän osaa eritellä omia ajatuksiaan ja tunteitaan ja kertoa niistä muille

-vuorovaikutuksen kieli, jotta hän kykenee keskustelemaan toisten kanssa ja tekemään yhteistyötä

-itsekseen viihtymisen kieli, jotta hän saa sisältöä vapaa-aikaansa ja tottuisi suunnittelemaan elämäänsä.
(Lampi 1981; Nurmilaakso 2011):

Esiopetusvuoden aikana lapsella on mahdollisuus saada koulun erityisopettajan antamaa puheopetusta.

Vuorovaikutustaidot ja kielitietoisuus

Esiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten harjoitusten avulla. Opetus ja oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että niissä on lapsille runsaasti mahdollisuuksia havainnoida, tutkia ja kokeilla puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä laajentaa sanavarastoaan. Opetuskielen lisäksi esiopetuksessa havainnoidaan muita kieliä. On tärkeää, että lapset, joiden äidinkieli on muu kuin esiopetuksen kieli, saavat vahvan tuen opetuskielen taidon kehittymiselle ja samalla kokemuksen, että heidän kotona puhumansa kieli on tärkeä ja arvokas.

Oppimisen kohde ja väline

Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemmin lasten ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla he jäsentävät arkeaan ja rakentavat maailmankuvaansa. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten kielellisten taitojen kehitystä kokonaisvaltaisesta kielen merkityksen hahmottamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteiden ja muodon havaitsemista. Keskeistä on vahvistaa lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Kielellinen mallintaminen ja runsas myönteinen palaute ovat tärkeitä oppimiselle. Erilaisten viestien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestinnän välineitä käyttäen ovat osa vähitellen kehittyvää monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista laaja-alaista osaamista. Esiopetuksessa lasten kielellisen ja kulttuurisen taustan monimuotoisuus tunnistetaan, sitä kunnioitetaan ja sen jatkuvuutta tuetaan. Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.