4.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena
Reisjärven paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Reisjärven esiopetusyksiköissä tehdään jokaiselle lapselle yhdessä huoltajan kanssa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma eli LEOPS. LEOPS pohjautuu varhaiskasvatuksen puolella tehtävään tiedonsiirtolomakkeeseen sekä alkutesteihin, jotka tehdään lapselle, kun esikoulu alkaa. Näin luodaan esiopetukselle tavoitteet, jotka ovat jokaiselle lapselle yksilölliset. Samalla kartoitetaan lapsen vahvuudet ja osaamiset sekä kehittämisen kohteet niin yksilö - kuin ryhmäkohtaisesti.
Kasvatuksessa otetaan huomioon lapsen ikä, alkuvuoden lapsen taidot saattavat olla laajemmat kuin loppuvuonna syntyneiden. LEOPSin toteutumista tarkastellaan vuoden aikana ja sitä voidaan käyttää myös pedagogisen arvioinnin liitteenä. Keväällä LEOPSin tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa. Suunnitelma toimii siten myös esiopetuksen arviointidokumenttina. LEOPS siirtyy tulevalle alkuopettajalle keväällä lapsen siirtyessä peruopetukseen.
Tiedonsiirrot nivelvaiheissa auttavat lapsituntemusta sekä antavat kasvatukselle ja oppimiselle jatkumon. Yhdessä luodun lomakkeen (LEOPS ja varhaiskasvatuksen tiedonsiirtolomakkeet) käsitteet ja termit ovat helposti tulkittavia.
Lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun järjestetään tutustumispäivät ja huoltajien luvalla myös tiedonsiirto lapsen asioista henkilöstön välillä. Nivelvaiheiden tiedonsiirtoa kehitetään vuosittain vastaamaan kunkin lapsiryhmän tarpeita.
Arvioinnin 2 tehtävää
Arviointi on kiinteä osa esiopetusta[1]. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset ja huoltajat.
[1] Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998); Perusopetusasetus 14 § 2 mom. (852/1998)
Keskeiset tiedonlähteet
Esiopetuksen tehtävänä on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä[1]. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on, että opettaja saa tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista. Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemman varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esiopetuksen opettaja hyödyntää tietoja lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Suunnittelun apuna voidaan käyttää lapsikohtaista esiopetuksen oppimissuunnitelmaa.
[1] Valtioneuvoston asetus 5 § (422/2012)
Jatkuva havainnointi ja monipuolinen dokumentointi
Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon- ja taidonaloilla[1]. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lasten mahdollisesti saamaa tukea.
[1] Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)
Rohkaiseva ja kannustava palaute
Opettaja ja lasta ohjaava muu henkilöstö antavat lapsille päivittäin rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta lasten vahvuuksista ja kehittämisalueista. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita edistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystä itsestään oppijana. On tärkeää, että huoltajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisen edistymisestä, jotta he voivat osaltaan tukea lastaan[1].
[1] Peruospetusasetus 10 § 1 mom. (852/1998)