Ajanhallinta, strukturointi, oman toiminnan ohjaus

• jäsennä opetusta; viikko, koulupäivä, oppitunnin sisältö > käytä jäsentämisessä kuvia, sanoja, vihkon ja kirjan kansia, esineitä, pikapiirroksia, iPadia, puhelinta (MOI -sovellus)
• ns. X -lukkarit eivät kerro oppilaalle koulunpäivän sisällöstä tarpeeksi
• koulupäivän sisältö/päivän kulku/paikat/opettaja oppilaan kännykkäkalenteriin ovat hyviä ajan ja paikan hahmottamisen keinoja (kielihäiriöisen oppilaan voi olla vaikea muistaa/yhdistää nimeä ja opettajaa, joten ohje "Mene Matin luokkaan" voi olla haasteellinen ymmärtää)
• yläkoulun aineluokkien sijainnin muistamista tukee kartta koulun tiloista
• huomioi ennakoinnissa myös tuntimuutokset, tilamuutokset, välitunnit ja ruokailu
• Time timer - kello auttaa toiminnanohjauksessa, keskittymisen ja tarkkaavuuden harjoittelussa (Elli- Early Learning Oy)
• osa oppilaista hyötyy keksittymistä vaativissa tehtävissä kuulokkeista (hiljaisuus) tai musiikin kuuntelusta kuulokkeilla
• tarkkaavuuden lisäämiseksi levottomille jaloille ja käsille voi antaa muuta puuhaa; esim. jaloille pöydän jalkoihin rullanaru/kuminauha ja käsille puristeltava pallo/muovailuvaha tai erilaisia tarkoitukseen suunnattuja "stressi-leluja".

Opetus ja oppiminen

• puhu rauhallisesti kohti oppilasta, pyri katsekontaktiin, pysäytä kuuntelemaan
• vältä antamasta ohjeita muun puhevirran keskellä, käytä selkokieltä
• älä puhu ja kirjoita ohjeita yhtä aikaa taululle
• anna ohjeita oppilaan vastaanottokyvyn ja mahdollisuuksien mukaan
• jos ohje sisältää useita ohjeita, sano ohje ensin kokonaan ja tarvittessa pilko osiin uudelleenkäyttäen visuaalisia ohjeita
• jos uusi ohje annetaan edellisen tehtävän vielä ollessa oppilaalla kesken, uuden ohjeen jäsentäminen jää vaillinaiseksi
• edellisen tehtävän tehtävätyyppi saattaa ohjata myös seuraavan tehtävän suorittamista; tehtävätyypin muutosta auttaa eri sivuilla olevat tehtävätyypit
• tarkista ymmärtäminen ja mahdolliset vieraat sanat; yksi vieras sana voi estää koko ohjeen jäsentämistä tai oppilas ymmärtää sen väärin
• luettu ohje esim. tehtäväkirjassa vaatii usein avaamisen ja pilkkomisen yhdessä > ohjeen pilkkominen erivärisin kynin alleviivaten ja numeroiden auttaa ohjeiden hahmottamisessa
• lukikalvot ja lukiviivaimet auttavat tekstin osien hahmottamisessa
• vältä kielikuvia tai avaa niiden merkitys
• lauseilla vastaaminen voi vahvistaa myös lausekirjoittamista
• johdatteleva tuki kirjoittamisessa auttaa alkuun, esim. lauseen aloitus yhdessä
• rajaa opittavan asian ydinsisällöt ja ydinsanat > oppilaan voi olla hankala löytää oleellisia asioita tekstistä > mekaanisen lukemisen prosessi voi olla myös niin kuormittava, että ymmärtävä lukeminen estyy > omat kirjat, joihin voi tehdä merkintöjä ja rajauksia, auttavat oppimisessa
• kielihäiriöinen oppilas tarvitsee paljon toistoja ja aiemmin opitun kertausta
• tiedon haku internetistä haastaa kielihäiriöisen oppilaan; oleellisen tiedon rajaamisessa oppilas tarvitsee tukea
• miellekartta on hyvä ajatusten jäsentäjä, myös tablettiversiot Popplet (iPad) ja Simple Mind (Android)
• lukemisen ja luetun ymmärtämisen, tuottamisen, kielten, matematiikan ym. vahvistamiseksi käytä apuna selkokirjoja, tekstitiivistelmiä, äänikirjoja ja muita apuvälineitä (opetusmateriaalit -palkissa on runsaasti vinkkejä eri oppiaineisiin)

Kokeet, oppimisen osoittamisen tavat

• miellekartta
• suulliset kokeet, osittain suulliset kokeet
• portfoliot, ryhmäkokeet, ryhmätyöt
• lisäaika kokeeseen, ositetut kokeet eri tunneille tai päiville
• yhtä tehtävätyyppiä yhdelle paperille, tarvittaessa haetaan vain yksi tehtävä kerrallaan opettajalta
• uusi OPS antaa hyvin laajat mahdollisuudet oppimisen osoittamiselle ja formatiiviselle arvioinnille

Yleistä

• kielihäiriöinen oppilas tarvitsee usein arkipäivän sanaston ja lauseen muodostamisen harjoituksia
• joka päivä kannattaa lukea ja ääneen lukemisen harjoituksia suosia myös kotona
• liian suuri kielellinen kuormitus voi lisätä tarkkaavuuden ongelmia ja näin myös estää/hidastaa oppimista
• oppilaan vireystilan merkitys on suuri; kuormituksen, levon ja ravinnon tasapaino
• kielellinen ymmärtäminen voi olla huomattavasti heikompaa kuin mitä puhumisen taidot ovat; tämä korostuu erityisesti silloin, kun oppilaalla on myös tarkkaavuuteen liittyviä vaikeuksia > ohjeissa oppilas sivuuttaa tuntemattomat sanat ja oppilas tekee tehtävän oman tulkintansa mukaan
• kielihäiriöisellä oppilaalla on usein tiedon ja ymmärtämisen prosessoinnin hitautta; anna aikaa vastata, älä hoputa vastaamisessa > tarkenna ja toista tarvittaessa
• vahvista oppimismotivaatiota kertomalla miten opittavaa taitoa voi käyttää arjessa (tiedon yleistäminen)
• läksyjen muistiinmerkintöjä tarvitaan pitkään; myös luokan sivuilla läksyjen merkinnät tai kännykkäkuva päivän läksyistä auttavat muistamaan
• aistialueiden poikkeavuudet voivat vaikeuttaa olemisen jäsentymistä ja kuuntelua (häly, melu, valo, tuntoaistimukset jne.) > jäsennä oppimisympäristöä rauhalliseksi ja käytä jakotiloja, kuulokkeita, musiikkia omissa kuulokkeissa, aurinkolaseja, lukikalvoja jne.
• sosiaalisissa tilanteissa ymmärretyksi tuleminen saattaa vaatia tukea konfliktien välttämiseksi
• tunteiden sanoittaminen rauhallisessa tilanteessa auttaa jäsentämään ja ilmaisemaan erilaisia tunteita (pienillä tunne-tunnit ja sosiaalisten taitojen ryhmät tunteiden tunnistamisessa ja sanoittamisessa, isommilla usein apuna myös koulupsykologi tai kuraattori)
• tue oppilasta myös omatoimisuustaidossa ja toiminnanohjauksessa; arjen sujuvuus auttaa myös opittavan asian vastaanottamisessa
• mikäli oppilaalla on kielellisen erityisvaikeuden lisäksi toiminnanohjauksen ja käytöksen problematiikkaa, hänen tuekseen voidaan suunnitella tehostetun tuen CICO-interventiomallia (NMI) tai funktionaalista analyysia.