Kestopreesens kannattaa liittää heti arkeen ja houkutella oppilaat vakoilemaan. Läksynä voi olla kirjata vihkoon lauseita mitä kotiväki puuhaa. Piileskellä itse nurkissa ja kaappien takana ja raportoida salaiseen agenttivihkoon mitä näkee. My dad is cooking. My sister is laughing....

Seuraavalla oppitunnilla Järjestetään agenttien virallinen työpäivä. Oppilaat jaetaan ryhmiin, ja jokainen ryhmä on oma vakoojasolu. Ensimmäinen työtehtävä on käydä läpi kotiraportit. Eli kukin agentti lukee omat läksylauseensa ja muut suomentavat ne. Vakoojien työpäivät kun alkavat yleensä palaverilla. 

Aamupalaverin jälkeen on vuorossa paperitöitä. Vain paperitöissä ansioituneet agentit voi lähettää vaativaan kenttätyöhön. Paperitöinä voi olla kielioppimonisteita tai työkirjan tehtäviä. 

Sitä mukaa kun ylin johto (eli ope) vakuuttuu agenttiensa ammattitaidosta, hän lähettää yhden työryhmän kerrallaan kenttätöihin. Eli vakoilemaan koulun tapahtumia. Koska aikataulut ovat oikeassakin työelämässä tärkeitä, oppilaille annetaan tarkka minuuttiaikataulu tehtäviensä suorittämiseen. Mukaan otetaan kynä ja vihot. Sitten alkaa se hauskin vaihe, eli ympäri koulua juoksentelu. Oppilaat yrittävät pysyä huomaamattomina ja kurkistella luokkiin ikkunoista ja tarkkailla kaikkien tekemisiä. He kirjoittavat vihkoihinsa kaiken mitä näkevät jonkun tekevän juuri nyt. Eli kestopreesenslauseita. Aika harvoin saa luokan hitaimmankin jumpittajan kirjoittamaan kymmenen lausetta kuudessa minuutissa, mutta vakoojan hommissa sekin todistetusti onnistuu. Lisäksi sanavarasto karttuu kun oppilaat käyvät kysymässä opettajalta tarvitsemiaan sanoja ja taivuttavat ne haluttuun kielioppimuotoon eli kestopreesensiin.

Kenttätöistä palattuaan vakoojat tarkistuttavat lauseensa ylimmällä johdolla ja saavat selville saavatko potkut vai jatkuvatko agentin työt ylennyksen myötä.