Terveystarkastus

Laaja terveystarkastus.

1. Johdanto:

Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on tukea kuntien johto ja työntekijöitä sekä päätöksentekijöitä laajojen terveystarkastusten kehittämisessä ja toteuttamisessa yhtenäisten linjausten mukaisesti. Ohjeistus täydentää asetusten tueksi vuonna 2009 laaditun julkaisun ohjeita (STM 2009a).
Yhtenäiset kansalliset linjaukset ja laajoja terveystarkastuksia koskevat periaatteet ovat tärkeitä seuraavista syistä:
1. Yhtenäisten linjausten ansiosta terveystarkastukset järjestään eri puolilla maata riittävän yhtenäisesti ja samanlaatuisesti. Tämä kuuluu lasten ja perheen oikeuksiin.
2. Kansalliset linjaukset säästävät terveyskeskuksissa toimivien aikaa, tukevat käytännön toiminnan kehittämistä ja selventävät työnjakoa. Paikallisia voimavaroja voidaan kohdentaa laajojen terveystarkastusten käytännön toteuttamisen suunniteluun ja paikalliseen kehittämiseen.
3. Terveyskeskuksissa toimivat pystyvät tunnistamaan koulutustarpeita ja mahdollisesti organisoimaan yhdessä koulutusta tai tekemään aloitteita koulutuksen järjestämiseksi.
4. Laajojen terveystarkastusten tiedot tulevat yhdenmukaisesti kirjatuiksi ja tilas-toiduksi, jolloin niiden pohjalta voi seurata ja arvioida toimintaa ja sen vaikuttavuutta.
5. Monialainen yhteistyö ja johtaminen sekä henkilöstöresurssein suunnittelu ja rekry-tointi saavat yhtenäiset suuntaviivat.
6. Ehkäisevän työn laajuus ja haasteellisuus sekä myös sen mahdollisuudet tulevat esille.

Laajassa terveystarkastuksessa olennaisinta on toimiva vuorovaikutus ja hyvä yhteis-työsuhde ensinnäkin perheen kanssa ja lisäksi eri ammatti-ihmisten kesken. Työskentelyn lähtökohtana ovat lapsen ja vanhempien tarpeet sekä lasta ja vanhempia kunnioittaja ja osallistumisen mahdollistava työskentelytapa. Laajassa terveystarkastuksessa tähdätäänlapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemiseen ja ongelmien ehkäisemiseen.

2. Mikä on laaja terveystarkastus?
Kuntien velvollisuutena on ollut viimeistään vuoden 2011 alusta järjestää niin kutsutut laajat terveystarkastukset lasta odottaville, ja alle kouluikäisten lasten perheille sekä perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille sekä heidän perheilleen. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen (338/2011) myötä terveystarkastukset muuttuivat lakisääteisiksi vuonna 2009.

Kouluterveydenhuollossa laaja terveystarkastus on järjestettävä ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla.

2.1 Laajan terveystarkastuksen määritelmä kouluterveydenhuollossa.
Laajalla terveystarkastuksella tarkoitetaan kouluterveydenhuollossa tehtävää terveystarkastusta.
1. Johon osallistuvat lapsi ja molemmat vanhemmat (tai ainakin toinen heistä).
2. Jossa käsitellään lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri näkökulmista.
3. Jonka tekee terveydenhoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa.
4. Johon sisältyy opettajan arvio oppilaan hyvinvoinnista koulussa.
5. Joka toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa ja toimivassa yhteistyösuhteessa sekä perheen kanssa että eri työntekijöiden kesken

Laajassa terveystarkastuksessa on aiempaa laajempi tarkastettavien ja toimijoiden jouk-ko sekä tarkastuksen sisältö.

2.2 Laajojen terveystarkastusten tarkoitus, tavoitteet ja seuranta.

Tarkastusten tarkoituksena on mm. yhteistyössä tarkastettavien kanssa muodostaa käsitys lasten, vanhempien ja koko perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta.
Laajojen terveystarkastusten tarkoituksena on selvittää kokonaisvaltaisesti lapsen ja nuoren hyvinvointiin liittyviä fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä tekijöitä. Tarkastuksessa selvitetään mm. koulunkäyntiin, vapaa-aikaan ja perheeseen liittyviä olosuhteita ja ter-veystottumuksia sekä tehdään tarvittavat mittaukset ja somaattiset tutkimukset. Tar-kastuksessa kiinnitetään huomioita oppimiseen, kotitehtävien sujumiseen, mahdollisesti tarvittavaan tukeen sekä nykyisen tuen riittävyyteen ja oikeaan kohdentumiseen, samoin kuin kaverisuhteisiin, kiusaamiskokemuksiin, opettajasuhteisiin, luokkatilanteisiin, koulu-ruokailuun ja välituntikokemuksiin. Vanhempien terveyteen ja hyvinvointiin kiinnitetään huomiota jokaisessa laajassa terveystarkastuksessa.
Tavoitteena on:
1. Vahvistaa lapsen, vanhempien ja koko perheen voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia.
2. Varhentaa perheen ja perheenjäsenten tuen tarpeiden tunnistamista.
3. Varmistaa tuen oikea-aikainen antaminen ja järjestäminen perheelle sekä
4. tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista.
Seuranta ja valvonta.
Laajojen terveystarkastusten toteuttamista kunnissa seurataan osana asetuksen seurantaa.
Asetuksen valvonta kuuluu Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirastolle Valviralle ja aluehalintovirastoille.

3. Koululaiset kouluterveydenhuollossa.

TAULUKKO 1. Määräaikaiset terveystarkastukset ja tekijät kouluterveydenhuollossa. (thl Opas 22. 2011)
terveystarkastukset 1.lk 2.lk 3.lk 4lk 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk
Laaja terveystarkastus x x x
Terveydenhoitaja x x x x x x x x x
Lääkäri x x x
Suun terveystarkastus x x x

3.1 Ensimmäisellä luokalla olevan lapsen laaja terveystarkastus. ( 6-8v)

Aihealueina ovat koulun aloitus ja ensimmäisen vuoden sujumien sekä terveystottumukset.
• Tarkastuksen ensimmäinen osa on ennen koulun alkua. (terveydenhoitajan suorittama tarkastus).
• Tarkastuksen viimeinen osa (lääkärin suorittama) tulee sijoittua kouluvuoteen siten, että on jo syntynyt käsitys lapsen oppimisesta, ryhmässä työskentelystä ja muista sosiaalisista taidoista koulussa.
Mikäli oppilas esimerkiksi somaattisen sairauden tai neurologisen erityisvaikeuden vuoksi, tarvitsee tukea koulun arjessa, tarkistetaan tuen toimivuus ja riittävyys.
• Opettajan näkemys ensimmäisen kouluvuoden sujumisesta on tärkeä tieto tehtäessä kokonaisarvioita lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista.
• Vanhemmat kutsutaan mukaan molempiin tarkastuksen osiin, ja opettaja antaa kirjallisen arvionsa tarkastuksen jälkimmäiseen osaan.

3.2 Viidennellä luokalla olevan lapsen laaja terveystarkastus. ( 10-12v)

• Aihealueina ovat murrosiän tuomat muutokset ja terveystottumukset sekä koulutyön sujuminen.
• Terveystarkastuksessa arvioidaan myös tukitoimien riittävyys. Mikäli herää tarve tutkimuksille ja selvittelyille ennen yläluokkien alkua, käynnistetään ne.
• Tarkastus koostuu kahdesta erillisistä terveydenhoitajan- ja lääkärintarkastuksesta.
• Mikäli tarkastus koostuu terveydenhoitajan ja lääkärin erillisistä tarkastuksista, voi-daan vanhemmat kutsua vain toiseen mukaan.
• Vanhemmat kutsutaan mukaan jälkimmäiseen eli lääkärintarkatukseen mukaan, jonne myös opettaja antaa oman arvionsa.

3.3 Kahdeksannella luokalla olevan nuoren laaja terveystarkastus (13-15v)
• Aihealueena ovat mm. jatko-opinnot ja ammatinvalinta, mieliala ja terveystottumukset.
• Terveystarkastuksessa selvitellään oppilaan terveyttä ja hyvinvointia laajasti. Aiheena myös seksuaaliterveys, seurustelu ja päihteet.
• Tarkastuksissa suositellaan tehtäväksi mielialakysely (R-BDI) ja kysely alkoholinkäy-töstä ADSUME.
• Tarkastuksessa nostetaan esille ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin liittyvät haaveet ja toiveet ja oppilaan vahvuudet. Tarvittavat lisäselvitykset, tutkimukset ja hoidot aloitetaan ja tukitoimet käynnistetään yhteistyössä muun oppilashuollon kanssa.
• Opinto-ohjaajan kanssa tehtävä yhteistyö on avainasemassa.
• Vanhemmat kutsutaan mukaan joko molempiin tai toiseen tarkastukseen.

Kouluterveydenhuollolla on myös tärkeä tehtävä koulun ja kodin välisen yhteistyön rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Laajat terveystarkastusten onnistuminen suositusten mukaisesti kouluterveydenhuollossa on selkeä haaste. Kuinka saada vanhemmat mukaan yhteistyöhön. Tiedottamisen haasteet.