MoMo3-tapaaminen
10.12.2019
Suonenjoki

Paikalla: Tuula, Päivi ja tiimin jäsenet

PÄÄAIHEET:

Mitä olemme oppineet MoMo-valmennusten välillä työyhteissössä sekä henkilökohtaisesti?

Mikä on kasvuyhteisö?


Aluksi pääsimme pohtimaan ryhmässä, mitä olemme oppineet tämän syksyn aikana MoMo-valmennusten välillä.

-Draamakoulutus oli loistava, yhteisöllinen kokemus. Moni tuli sinne aivan takki tyhjänä, mutta suurin osa innostui ja sai koulutuksesta paljon irti. Se oli piristävä kokemus täynnä ihania harjoituksia, joita voi siirtää oppilaille suoraan. Opettajat kokivat että saivat koulutuksesta paljon uusia, yhdistäviä kokemuksia. Draamasta koettiin, että alkuun olisi hyvä testata se aikuisilla ja sen jälkeen toteuttaa lapsille. Kouluttajien kokemus näkyi positiivisella tavalla.

-Työssä oppiminen: vaatii kulttuurin muutosta, sanoittamista, aikaa ja paikan. Tarkoituksena on vahvistaa tutustumista, vuorovaikutusta ja yhteistä tekemistä → näin luodaan pohja yhteisölliselle toimintakulttuurille.

-Aloitimme tänä syksynä ala- ja yläkoulun yhteiset ys-palaverit. Tapaamme kerran kuussa ja käymme läpi Paras koulu-hankkeen asioita. Nämä palaverit on koettu todella hyväksi. Opettajat ovat tykänneet, kun on ollut aikaa istua alas ja keskustella asioista. Ala- ja yläkoulun raja on madaltunut: tutustumista toisiimme ja yhteistyötä on tullut enemmän.

-Paras koulu-tiimi: on ollut haasteellista löytää yhteinen aika tapaamisille. 

-Kokeilimme Innoduelin käyttöä kahden kysymyksen avulla:

Miten voi edistää yhteisöllistä toimintakulttuuria?

Samantyylisiä vastauksia tuli paljon. Tärkeimmiksi asioiksi sieltä nousivat seuraavat kolme sisältöä:

1. Yhteiset säännöt
2. Tervehtiminen
3. Yhteinen tekeminen 

Näiden pohjalta tarkoitus on miettiä toimenpideviikkoja: miten vahvistetaan noita asioita, millä seurataan ja mitä käytännön toimenpiteitä se vaatii. Näiden jälkeen on juhlat, joissa juhlitaan onnistuneita tavoitteita. Ajatuksena on, että aikuiset tekee ensin keskenään ja sen jälkeen asia siirtyyy myös oppilaille (ilmiö).

Mikä konkreettinen asia saa koulun aikuisia toimimaan yhdessä paremmin?

Tärkeimmäiksi asioiksi nousivat yhteisesti sovittu päämäärä/arvo/suunta koululle, yhteinen toiminta (tyhy), positiivinen ja kannustava palaute, avoimuus ala- ja yläkoulun välillä, tiimityöskentely, yhteissuunnittelu, keskustelu ja toisiimme tutustuminen.
→ sitoutuminen → tunnetaan toisemme


KASVUYHTEISÖ

Seuravaksi pohdimme kasvuyhteisöä. Mikä on kasvuyhteisö? Mikä vaihtoehto on, jos ei olla kasvuyhteisö? Onko meillä yhteistä ymmärrystä siitä, mitä kasvuyhteisö käsitteenä tarkoittaa?

Koulumme tilanne

-Olemme menossa kohti yhteisöllisiä toimintarakenteita ja yhteisöllisyyttä.

-Rehtoreiden kokemukset: on käyty suunnittelua erilaisista rakenteista. Tarkoituksena olisi saada kiertävä systeemi kokouksiin, yhteiset kokoukset ja yhteissuunnittelua. Johtoryhmä/johtotiimi rakennetaan niin, että on vastuuhenkilöitä. Loppukeväästä 2020 tarkoituksena aloittaa kokeilu rakenteista ja kokouskäytänteistä, mutta se tarvitsee vielä aikaa suunnitteluun. Loppukevään kokeilusta saisi hyvää kokemusta, jonka jälkeen asiaa voisi valmistella hyvin seuraavalle vuodelle. 

-Prosessit alkaa selkeytyä. Kuka tiimi vetää mitäkin prosessia ja mikä vastuu? Portaat, mitä tehdään vuositasolla → pitkä prosessi

-Kokeilu ja kuuleminen → työyhteisön aito osallistaminen tärkeää sitoutumisen kannalta

-Ajattelun sanoittaminen → miten ja mitä tehdään? 

-Työyhteisö: varataan yhteiseen hetkeen aikaa lukemiselle (esim. kokousten alut). Se on tärkeää yhteisen keskustelun syötteenä, sillä muuten keskustellaan havaintojen tasolla. Tällöin ei päästä havaintojen tasolta eteenpäin. Lukeminen antaa ajattelun evästä.


Mikä on kasvuyhteisö?

-Yhteinen tavoite, mitä kohti mennään

-Valmius oppia, opiskella ja kehittyä 

-Motivaatio yhteistä päämäärää kohtaan, kiinnostuneisuus, sitoutuneisuus, myönteisyys

-Yhteinen aika eri toimijoiden kanssa. Nyt ollaan erillisiä toimijoita, esim. nuorisotoimi tarjoavat palveluita → tiivistämisen paikka → keskustelu, onko näkemykset samanlaiset?→ esim. mitä nuorisotoimi voi tuoda opettajan työn tueksi?

-Kasvatus → oppia tietoja, taitoja 

-Oli rooli mikä tahansa, pitäisi kohdata oppilaat samalla tavallla → rooli ei saa sitoa käsiä, vaan kaikki kasvattaa (nuorisotoimi, siistijät, keittäjät) → oppilaat tulee kasvattaa tähän, jotta he uskovat muitakin aikuisia → yhteinen keskustelu asiasta ja enemmän kanssakäymistä!

-Henkilökunnan esittely huoltajaillassa: kaikki toimijat edustettuna

-Opettaja ei voi vain opettaa, vaan se on myös kasvattamista. Oman profession muutos → miten luokanopettaja ja aineenopettaja ajattelee lapsen/nuoren kanssa toimimista? → merkityksellistä lähteä hakemaan rajapintaa

-Inhimillisyys

-Koulun rooli, huoltajat ja perheet → aito osallisuus, halu antaa asiantuntijuus. Esim. huoltajat eivät tule vanhempainiltaan, jos ei ole toimijuutta/osallisuutta ja asiantuntemuksella ei ole merkitystä.

Mitä osia tutkitaan, kun mennään kohti kasvuyhteisöä?

1. Kohti kasvuyhteisöä → lasten ja nuorten välisten suhteiden tukeminen ja ryhmäprosessit s. 32-36
2. Osallisuuden kehittyminen ja kehittäminen (esim. vanhempien osallisuus, eri toimijoiden osallisuus) → aito osallisuus on sitoutumisen edellytys (sosiaalinen osallisuus oppijuudessa, toimijuuden kannalta ja ryhmään kuulumisen kannalta, kouludemokratia) s. 41-45
3. Toimijuuden tukeminen, toiminnallisuuden tukeminen s. 47-51
4. Uudenlainen aikuisrooli → mitä aikuisuutta kouluyhteisössä tarvitaan, että kasvu on mahdollista? s. 36-41

(Kirja: Koulu on enemmän)

Miten toimitaan?

-Tutki yhtä palasta yhdellä kerralla ja tee ongelman määrittelyn harjoitus.

→ havainnot→ peilataan tietoon ja teoriaan → muutostavoite

→ muotoillaan alustava idea, toimijat, idean pohjalta kokeiluehdotukset

(apuna Kokeilukeskuksen monistepohjat)

Loppuajatuksia 

-Työssä oppiminen: oppiminen on lähtenyt tiimiläisten keskuudessa liikkeelle myös siviilissä ja ajatuksenjuoksua ei voi estää. Jatkuvasti tulee mietittyä, miten voisi esim. parantaa tunnin aloitusta. Tiedetään jo asiat, mutta nyt vasta on hoksattu ja opittu ne. Alussa tuntui, ettei oppimista tapahdu, mutta myöhemmin huomaa, että ajatustyö onkin jo alkanut kehittyä. Työyhteisön hiljaiset äänet pääsevät kuuluville myös innoduelin kautta → hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen

-Kun työyhteisössä tulee negatiivista palautetta, muista kaksi ajatusta:
1)Laskekaa prosentteina, kuinka monta prosenttia koko yhteisöstä.
2)Mitä ihminen kaipaa? Mitä häneltä puuttuu? Osallisuus? Yleensä ovat hyviä ja järjestelmällisiä opettajia. Vaihe on kaoottinen ja epäselvää, onko hankaluutta kestää tätä?

Mitä minä voin tehdä jatkossa? 

-Ideoinnin jatkaminen yhteistyössä 

-Paljon voi tehdä itsekin omien toimintojen kautta/jättää tekemättä

-Kysellä luokkien kuulumiset ennaltaehkäisevästi

-Aitona oleminen

-Kiinnostunut siitä, mitä työkavereille kuuluu

-Kollegoiden kohtaaminen, miten voisi auttaa tilanteessa menemättä tilanteeseen mukaan → luoviminen, toinen näkökulma, yhdessä ihmettely