LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

Koulujen omat suunnitelmat

Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen toimintasuunnitelmaan.

Tähän linkki koulun toimintasuunnitelmaan vastaavaan kohtaan.

Kristillisten koulujen yhteinen osa luku 2.4

Kristillisten koulujen erityistehtävänä on kristilliseen maailmankatsomukseen perustuva opetus, joka tukee valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman arvoja. Kristillisissä kouluissa lähestymistapa ihmisyyteen, totuuteen, hyvyyteen, kauneuteen, oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan perustuu kristilliseen maailmankatsomukseen.

Valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman arvopohjaa tarkastellaan kristillisissä kouluissa seuraavin painotuksin:

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen:
Oppilaan ainutlaatuisuus perustuu kristilliseen ihmiskuvaan. Kristillisille kouluille ominainen kohtaamisen pedagogiikka näkyy kunkin koulun koulukohtaisessa osassa. Hyvää ja laadukasta opetusta ja syrjäytymisen ehkäisemistä edistetään yhteisöllisyyden rakentamisella. Yhteisöllisyys on yksi kristillisten koulujen arvoista. Kristillisen kasvatuksen täydennyskoulutusta tarjotaan jokaiselle henkilökunnan jäsenelle, jotta voidaan tukea oppilaan identiteetin, ihmiskäsityksen, maailmankuvan ja -katsomuksen rakentumista. Koulutuspolkua on mahdollista jatkaa tuotekehittäjän ammattitutkintoon asti. Koulutuksen järjestäjänä on Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto ry.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena:
Kristinuskolla on ollut merkittävä vaikutus nykyisten yhteiskuntarakenteiden synnyssä ja moninaisen suomalaisen kulttuuriperinnön muodostumisessa. Perehdytämme oppilaita kristilliseen kulttuuriperintöön, mikä vahvistaa oman kulttuuri-identiteetin rakentumista. Terve kulttuuri-identiteetti lisää ymmärrystä, kunnioitusta ja arvostusta myös toisia kulttuureja kohtaan.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys:
Kristilliseen maailmankuvaan sisältyy periaate luonnon viljelemisestä ja varjelemista, mitä voidaan soveltaa kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin.

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia:
Kristillisestä maailmankuvasta nouseva ihmisarvo tukee oppilaan käsitystä itsestään ja lähimmäisestään arvokkaana, merkityksellisenä ja aktiivisena toimijana. Olennainen osa ihmisyyttä on lähimmäisyys ja toistemme palveleminen.(30.7.2015)
-kunnioitus (30.7.2015)

Totuus: kristilliseen maailmankatsomukseen sisältyy oletus absoluuttisten totuuksien olemassaolosta, jotka eivät ole aika- tai kulttuurisidonnaisia. Tieto saa merkityksen sen totuusarvon mukaan. (kommentti: voi näin ilmaistuna olla luettavissa olevan ristiriidassa perusteiden kanssa.)

Hyvyys ja oikeudenmukaisuus:
käsitys hyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta ovat osa ihmisyyttä ja toimivat myös kristillisen etiikan perustana.

Kauneus:
esteettisyyden kokemus on elämän laadulle merkityksellinen
-Kauneudun merkitys/malli on nähtävissä luomakunnassa. (30.7.2015)

Rauha:
kristillinen maailmankatsomus täydentää rauha-käsitettä rauhalla perimmäisten kysymysten ääressä. Rauha tulkitaan yksilön kohdalla sovinnon kokemuksena, joka koskettaa ihmisen ruumiillista, henkistä, hengellistä, moraalista ja sosiaalista tilaa.

Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaista oppimiskäsitystä täydennetään kristillisissä kouluissa dialogisuuden ja kohtaamisen pedagogiikalla. Dialogisuus merkitsee dynaamisen vuorovaikutuksen rakenta­mista otta­malla huo­mioon oppilaan kyvyt vuorovaikutukseen. Dialogin edellytyksenä on luottamuksen ja välittämisen ilmapiirin aikaansaaminen, mikä tukee myös työrauhan ylläpitämistä. Koulun toimintakulttuuri korostaa aitoa kohtaamista, jossa jokainen voi kokea tulevansa näh­dyksi, kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Yhteisöllisyyden näkökulmasta dialogisuudella on suuri merkitys oppivan yhteisön kehittymisessä. Dialogisuutta ja kohtaamisia käsitellään yksityiskohtaisemmin luvussa 4.5.

Huoltajia ja oppilaita kuullaan arvojen määrittelyssä sekä niiden toteutumisen arvioinnissa esimerkiksi vanhempainilloissa ja -tapaamisissa ja kyselyjen avulla vuosittain. Opetushenkilökunta laatii ja toteuttaa lukuvuoden toimintasuunnitelman sekä arvioi sen toteutuksen. Opetuksen järjestäjä tarkastaa ja arvioi ne vuosittain. Kristilliset koulut kuulevat huoltajia säännöllisin välein toteutettavilla laatukyselyillä, joissa yhtenä osana ovat arvojen toteutuminen ja oppiminen. Kristillisillä kouluilla on erilaisia paikallisia painotuksia arvoissa, jotka perustuvat huoltajien ja oppilaiden kuulemiseen.

Kunnan OPS-sisältö

Arvokeskustelut luovat perustan sekä opetussuunnitelman laadinnalle että yhteiselle opetus- ja kasvatustyölle. Paikallisesti päätetään, miten arvokeskustelut toteutetaan opetussuunnitelmaa laadittaessa ja muutoin säännöllisesti koulutyön aikana. Tällöin päätetään myös, miten luodaan edellytykset henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä mahdollisten muiden yhteistyökumppanien osallistumiselle keskusteluun.

Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Perusopetus luo perustan oppilaiden yleissivistykselle. Kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille[1]. Perusopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet nousevat perustuslaista, perusopetuslaista ja -asetuksesta, valtioneuvoston asetuksista sekä opetussuunnitelman perusteista. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Perusopetus rakentuu yhteiselle arvoperustalle ja käsitykselle oppimisesta.


[1] Perusopetuslaki 4 § 1 mom.