TE1
Itsehoito (OPK 4)
Itsehoito on elimistön terveydentilan ylläpitoa ja parantamista, sekä terveydestään huolehtimista ehkäisemällä ja hoitamalla sairauksia ja muita pieniä vaivoja, myös jo ennen oireilua. Sairauksia ja fyysisiä vammoja voi ehkäistä hyvinkin yksinkertaisilla ja arkipäiväisillä toimilla, kuten harrastamalla päivittäin kevyttä liikuntaa, syömällä terveellisesti ja hampaiden harjaamisella. Itsehoidon ohella tärkeää on osata tunnistaa sairauksien riskit ja oireet tarpeeksi ajoissa jotta niitä voi välttää. Pitkäaikaissairauksien itsehoitoa kutsutaan omahoidoksi.
Jos kotona suoritettu hoito ei riitä oireiden jatkuessa, voi apu löytyä lääkkeistä. Lääkkeiden lisäksi apteekeista saa myös lääkeneuvontaa ja ohjausta oikeiden lääkkeiden käyttöön. Lääkkeet voidaan jakaa kahteen kategoriaan; itsehoitolääkkeisiin ja reseptilääkkeisiin.
Itsehoitolääkkeet, kuten allergia-, ihotauti-, vatsa- ja kipulääkkeet, joita saa ilman lääkärin reseptiä, ovat miedompia kuin reseptilääkkeet. Ne ovat oikein käytettynä tehokkaita sairauksien ja niiden oireiden ehkäisemiseen, lievittämiseen ja hoitamiseen kotona. Elimistön kunnossapitoon käytetään myös vitamiineja ja hivenaineita. Itsehoitoon käytettävät kipulääkkeet voidaan jakaa kahteen ryhmään; tulehdusoireita lievittävät, jotka vähentävät elimistön tulehdustilaa esim. nuhakuumeessa, ja pelkkään kivun tunteeseen vaikuttavat lääkevalmisteet, jotka auttavat kipuun mutta eivät välttämättä tulehdukseen.
Reseptilääkkeet on tarkoitettu hoitamaan vaivoja, jotka vaativat lääkärin tutkimuksen. Ne ovat usein itsehoitolääkkeitä tehokkaampia, mutta samalla haittavaikutuksetkin saattavat olla suurempia tai vakavampia.
Koska lääkkeet ovat usein elimistölle vieraita aineita, voivat ne aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten pahoinvointi, väsymys, huimaus ja päänsärky. Näistä oireista johtuen useita flunssa- ja kipulääkkeitä ei tulisi käyttää samaan aikaan. Joillain lääkkeillä voi myös olla keskenään yhteisvaikutuksia ja jonkin lääkkeen käyttö saattaa vähentää toisen lääkkeen tehoa.
Vaikka vaivoja voikin hoitaa kipulääkityksellä, niin kaikki oireet eivät kuitenkaan sitä vaadi, vaan voivat mennä itselläänkin ohi.
Jos oireet kuitenkin pahenevat tai pitkittyvät, on tärkeää ottaa ajoissa yhteyttä terveydenhuoltoon.
(lähteenä käytetty terveystiedon oppikirjaa)
Jos kotona suoritettu hoito ei riitä oireiden jatkuessa, voi apu löytyä lääkkeistä. Lääkkeiden lisäksi apteekeista saa myös lääkeneuvontaa ja ohjausta oikeiden lääkkeiden käyttöön. Lääkkeet voidaan jakaa kahteen kategoriaan; itsehoitolääkkeisiin ja reseptilääkkeisiin.
Itsehoitolääkkeet, kuten allergia-, ihotauti-, vatsa- ja kipulääkkeet, joita saa ilman lääkärin reseptiä, ovat miedompia kuin reseptilääkkeet. Ne ovat oikein käytettynä tehokkaita sairauksien ja niiden oireiden ehkäisemiseen, lievittämiseen ja hoitamiseen kotona. Elimistön kunnossapitoon käytetään myös vitamiineja ja hivenaineita. Itsehoitoon käytettävät kipulääkkeet voidaan jakaa kahteen ryhmään; tulehdusoireita lievittävät, jotka vähentävät elimistön tulehdustilaa esim. nuhakuumeessa, ja pelkkään kivun tunteeseen vaikuttavat lääkevalmisteet, jotka auttavat kipuun mutta eivät välttämättä tulehdukseen.
Reseptilääkkeet on tarkoitettu hoitamaan vaivoja, jotka vaativat lääkärin tutkimuksen. Ne ovat usein itsehoitolääkkeitä tehokkaampia, mutta samalla haittavaikutuksetkin saattavat olla suurempia tai vakavampia.
Koska lääkkeet ovat usein elimistölle vieraita aineita, voivat ne aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten pahoinvointi, väsymys, huimaus ja päänsärky. Näistä oireista johtuen useita flunssa- ja kipulääkkeitä ei tulisi käyttää samaan aikaan. Joillain lääkkeillä voi myös olla keskenään yhteisvaikutuksia ja jonkin lääkkeen käyttö saattaa vähentää toisen lääkkeen tehoa.
Vaikka vaivoja voikin hoitaa kipulääkityksellä, niin kaikki oireet eivät kuitenkaan sitä vaadi, vaan voivat mennä itselläänkin ohi.
Jos oireet kuitenkin pahenevat tai pitkittyvät, on tärkeää ottaa ajoissa yhteyttä terveydenhuoltoon.
(lähteenä käytetty terveystiedon oppikirjaa)
Mitä on terveys? (OPK 1)
Jokainen ihminen kokee käsitteen terveys eri tavoin. Ajatus omasta terveydestä voi poiketa paljonkin lääkärin arviosta. Ihminen voi tuntea olonsa terveeksi vaikka hänellä olisikin vaikeita vammoja tai sairauksia joihin hän saa hoitoa. Yleisesti määriteltynä terveys on jatkuvasti muuttuva tila, joka koostuu pääosin kolmesta osa-alueesta; Psyykkinen hyvinvointi, fyysinen hyvinvointi ja sosiaalinen hyvinvointi. Nämä hyvinvoinnin kategoriat ovat vahvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa.
(http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00903#s1, terveystiedon oppikirja)
Fyysisen hyvinvoinnin määrittelee elimistön terveys ja suorituskyky. Hyvää fyysistä terveyttä voi pitää yllä jo pienillä arkipäiväisillä valinnoilla, kuten pyöräilemällä tai kävelemällä autolla ajon sijaan tai kulkemalla portaita hissin sijaan. Jo noin puoli tuntia arkiliikuntaa päivässä auttaa pitämään hyvää kuntoa yllä.
Liikunnan vastapainoksi täytyy muistaa myös levätä riittävästi jotta aivot ja keho pystyvät palautumaan rasituksesta. Ihmiselle olisi optimaalista saada 7-8 tuntia unta joka yö. Tärkeää fyysisen hyvinvoinnin kannalta on myös terveellisen ja monipuolisen, kaikki ravintoalueet kattavan ruokavalion ylläpitäminen. Fyysisen hyvinvoinnin vaikutuksia on sairauksien vastustuskyky, pirteys, jaksaminen ja elimistön hyvinvointi. Säännöllinen liikunta voi myös kehittää motorisia taitoja, kuten koordinaatiota.
(http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00040, terveystiedon oppikirja)
Psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät hyvin pitkälti samoja asioita, kuten ihmissuhteet, työ ja vapaa-ajan käyttö. Myös fyysinen hyvinvointi vaikuttaa psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Esimerkiksi liikunta voi auttaa rauhoittamaan mieltä ja purkamaan stressiä, joka taas voi tuoda ihmiselle paremman mielen ja auttaa psyykkistä hyvinvointia. Kun ihminen on hyvällä tuulella, on hänen kanssaan helpompi tulla toimeen, minkä johdosta sosiaalinen hyvinvointi paranee. Psyykkinen ja sosiaalinen terveys kuitenkin eroavat siinä, että psyykkinen hyvinvointi tarkoittaa ihmisen omien henkisten voimavarojen hyödyntämistä ja eri tunnetilojen hallinnasta, kun taas sosiaalinen terveys tarkoittaa kykyä luoda ja ylläpitää ihmissuhteita. Psyykkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää olisi myös olla yksi tai useampi harrastus josta nauttii ja joka auttaa unohtamaan vaikkapa työhön liittyvät kiireet ja stressi. Ihmiselle voi tehdä hyvää myös se, että on muutaman hetken päivässä tekemättä yhtään mitään, antaen sekä kehon että mielen levätä.
(http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00004, terveystiedon oppikirja)
Terveys on siis samalla sekä hyvin monimutkainen että yksinkertainen käsite, joka voi olla henkilön omasta ajatusmaailmasta kiinni. Myös jo positiivinen ajattelu voi siis kohentaa hyvinvointia.
(http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00903#s1, terveystiedon oppikirja)
Fyysisen hyvinvoinnin määrittelee elimistön terveys ja suorituskyky. Hyvää fyysistä terveyttä voi pitää yllä jo pienillä arkipäiväisillä valinnoilla, kuten pyöräilemällä tai kävelemällä autolla ajon sijaan tai kulkemalla portaita hissin sijaan. Jo noin puoli tuntia arkiliikuntaa päivässä auttaa pitämään hyvää kuntoa yllä.
Liikunnan vastapainoksi täytyy muistaa myös levätä riittävästi jotta aivot ja keho pystyvät palautumaan rasituksesta. Ihmiselle olisi optimaalista saada 7-8 tuntia unta joka yö. Tärkeää fyysisen hyvinvoinnin kannalta on myös terveellisen ja monipuolisen, kaikki ravintoalueet kattavan ruokavalion ylläpitäminen. Fyysisen hyvinvoinnin vaikutuksia on sairauksien vastustuskyky, pirteys, jaksaminen ja elimistön hyvinvointi. Säännöllinen liikunta voi myös kehittää motorisia taitoja, kuten koordinaatiota.
(http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00040, terveystiedon oppikirja)
Psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät hyvin pitkälti samoja asioita, kuten ihmissuhteet, työ ja vapaa-ajan käyttö. Myös fyysinen hyvinvointi vaikuttaa psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Esimerkiksi liikunta voi auttaa rauhoittamaan mieltä ja purkamaan stressiä, joka taas voi tuoda ihmiselle paremman mielen ja auttaa psyykkistä hyvinvointia. Kun ihminen on hyvällä tuulella, on hänen kanssaan helpompi tulla toimeen, minkä johdosta sosiaalinen hyvinvointi paranee. Psyykkinen ja sosiaalinen terveys kuitenkin eroavat siinä, että psyykkinen hyvinvointi tarkoittaa ihmisen omien henkisten voimavarojen hyödyntämistä ja eri tunnetilojen hallinnasta, kun taas sosiaalinen terveys tarkoittaa kykyä luoda ja ylläpitää ihmissuhteita. Psyykkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää olisi myös olla yksi tai useampi harrastus josta nauttii ja joka auttaa unohtamaan vaikkapa työhön liittyvät kiireet ja stressi. Ihmiselle voi tehdä hyvää myös se, että on muutaman hetken päivässä tekemättä yhtään mitään, antaen sekä kehon että mielen levätä.
(http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00004, terveystiedon oppikirja)
Terveys on siis samalla sekä hyvin monimutkainen että yksinkertainen käsite, joka voi olla henkilön omasta ajatusmaailmasta kiinni. Myös jo positiivinen ajattelu voi siis kohentaa hyvinvointia.
Mitä on terveys? (OPK 4.12)
Käsitteen terveys kolme pääosa-aluetta.
1) Fyysinen hyvinvointi:
Fyysisestä hyvinvoinnista voi pitää huolta jokapäiväisillä valinnoilla, kuten terveellisen ruokavalion ylläpitämisellä. Tärkeää on myös saada riittävä määrä liikuntaa ja sen vastapainoksi lepoa.
2) Psyykkinen hyvinvointi:
Psyykkiseen hyvinvointiin kuuluu sopiva määrä lepoa ja vapaa-aikaa, jota voi käyttää vaikkapa mieleiseen tekemiseen tai harrastuksiin. Tärkeää on myös välttää turhaa stressiä jaa kiirettä.
3) Sosiaalinen hyvinvointi:
Sosiaalista hyvinvointia edistävät hyvät perhe- ja kaverisuhteet sekä läheisten tuki.
1) Fyysinen hyvinvointi:
Fyysisestä hyvinvoinnista voi pitää huolta jokapäiväisillä valinnoilla, kuten terveellisen ruokavalion ylläpitämisellä. Tärkeää on myös saada riittävä määrä liikuntaa ja sen vastapainoksi lepoa.
2) Psyykkinen hyvinvointi:
Psyykkiseen hyvinvointiin kuuluu sopiva määrä lepoa ja vapaa-aikaa, jota voi käyttää vaikkapa mieleiseen tekemiseen tai harrastuksiin. Tärkeää on myös välttää turhaa stressiä jaa kiirettä.
3) Sosiaalinen hyvinvointi:
Sosiaalista hyvinvointia edistävät hyvät perhe- ja kaverisuhteet sekä läheisten tuki.
Ravinnon vaikutus terveyteen (OPK 2)
Oikeanlainen ravinto on mielestäni kenties tärkein yksittäinen osa terveyden ylläpitämistä. Se kuuluu ensisijaisesti fyysisen terveyden ylläpitoon, mutta vaikuttaa myös henkiseen (sosiaalinen & psyykkinen) hyvinvointiin.
Aihetta opiskellessani tein joitakin ravintoon liittyviä testejä, joissa vastaamalla kysymyksiin omasta jokapäiväsestä ravinnonsaannista, sain arvioita ruokavalioni terveydestä ja siihen liittyviä ohjeita. Testien aiheina oli mm. rasvan laatu, syömistottumukset, kalsiumtesti ja ravintotesti. Kuten ennalta aavistelinkin, sain olla ihan tyytyväinen henkilökohtaisiin tuloksiini ja yritän jatkossakin ylläpitää terveellistä ja monipuolista ruokavaliota.
(Ravitsemustestit: rasvatesti, kalsiumtesti, ravintotesti)
Terveellisellä ravinnolla on fyysiseen hyvinvointiin huomattavia vaikutuksia kuten sairauksien vastustuskyky, pirteys ja jaksaminen, painonhallinta ja elimistön yleinen hyvinvointi. Oikeanlainen ruoka voi auttaa stressinhallinnassa ja keskittymiskyvyssä ja sitä kautta oppimisessa. Hyvä ruoka saa myös ihmisen tietysti paremmalle tuulelle. Ruokailu voi usein olla sosiaalinen tapahtuma, joka vahvistaa ihmissuhteita ja kohentaa mielialaa.
Oikeanlaisen ravinnon riittävällä saannilla on siis vaikutuksia kaikkiin ihmisen terveyden osa-alueisiin ja tästä syystä terveellisen ruokavalion ylläpitäminen on mielestäni tärkein yksittäinen osa terveyden huoltamista.
Aihetta opiskellessani tein joitakin ravintoon liittyviä testejä, joissa vastaamalla kysymyksiin omasta jokapäiväsestä ravinnonsaannista, sain arvioita ruokavalioni terveydestä ja siihen liittyviä ohjeita. Testien aiheina oli mm. rasvan laatu, syömistottumukset, kalsiumtesti ja ravintotesti. Kuten ennalta aavistelinkin, sain olla ihan tyytyväinen henkilökohtaisiin tuloksiini ja yritän jatkossakin ylläpitää terveellistä ja monipuolista ruokavaliota.
(Ravitsemustestit: rasvatesti, kalsiumtesti, ravintotesti)
Terveellisellä ravinnolla on fyysiseen hyvinvointiin huomattavia vaikutuksia kuten sairauksien vastustuskyky, pirteys ja jaksaminen, painonhallinta ja elimistön yleinen hyvinvointi. Oikeanlainen ruoka voi auttaa stressinhallinnassa ja keskittymiskyvyssä ja sitä kautta oppimisessa. Hyvä ruoka saa myös ihmisen tietysti paremmalle tuulelle. Ruokailu voi usein olla sosiaalinen tapahtuma, joka vahvistaa ihmissuhteita ja kohentaa mielialaa.
Oikeanlaisen ravinnon riittävällä saannilla on siis vaikutuksia kaikkiin ihmisen terveyden osa-alueisiin ja tästä syystä terveellisen ruokavalion ylläpitäminen on mielestäni tärkein yksittäinen osa terveyden huoltamista.
Terveyden edistämistä/s.15 (7.12)
1) Terveysosaamisen kehittäminen:
-Yleistä terveyteen liittyvien tietojen ja taitojen opettamista:
-Päätöksenteko kunnan ja valtion tasolla:
-Esimerkiksi uuden asuinalueen suunnittelu:
-Yleistä terveyteen liittyvien tietojen ja taitojen opettamista:
- -esim. työpaikoilla, kouluissa, median välityksellä
-Päätöksenteko kunnan ja valtion tasolla:
- esim. liikuntatuntien määrä, liikuntamahdollisuuksien kehittäminen
-Esimerkiksi uuden asuinalueen suunnittelu:
- mahdollisuus liikkua jaloin/pyörällä turvallisesti
- leikkipaikat, liikuntaleikkipuistot
- liikuntapaikkojen ylläpitäminen
- sairauksien ehkäisy osaksi päivittäistä toimintaa
- toisista huolehtiminen
- liikunta on yhteisöllistä toimintaa
- tuetaan mm. urheiluseuroja, jotka järjestävät liikuntaa eri-ikäisille ja -tasoisille
Unen vaikutus ihmisen terveyteen (OPK 3)
Uni on jokaisen ihmisen hyvinvoinnille välttämätöntä, mutta kuinka paljon unta tarvitsee, on yksilöllistä. Nukkuminen antaa aivoille ja keholle tarvittavan levon ja kerää energiaa seuraavaa päivää varten. Unen määrän lisäksi tärkeää on myös unen laatu. Huonolaatuista unta voi aiheuttaa mm. stressi.
Sopivalla määrällä hyvälaatuista unta on paljon positiivisia vaikutuksia. Psyykkisiä vaikutuksia näkyy virkeydessä, muistamisessa ja keskittymiskyvyssä, jotka vaikuttavat suoraan oppimiseen. Hyvin nukuttu yö nostaa myös mielialaa, vähentäen stressiä ja ärtyneisyyttä. Fyysisessä terveydessä uni vaikuttaa ominaisuuksiin kuten reaktiokyky ja motoriset taidot, fyysinen kunto ja tätä kautta painonhallinta, vastustuskyky ja ylipäätään elimistön hyvinvointi. Nuorelle ihmiselle uni on erityisen tärkeää, sillä kasvuhormonien eritys ja uusien aivosolujen syntyminen tapahtuu nukkuessa.
Huonosti nukutulla yöllä on myös paljon vaikutuksia terveyteen. Unettomuus lisää ärtyneisyyttä ja mielialan vaihtelua ja voi jopa altistaa masennukselle ja päihteiden käytölle. Unen puute lisää jatkuvaa väsymystä, joka huonontaa muistitoimintoja ja keskittymiskykyä. Väsymyksen takia heikentynyt virkeys ja reaktiokyky lisäävät onnettomuusriskiä.
(http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00112#s3)
Jatkuva unen puute aiheuttaa muutoksia aineenvaihdunnassa ja esimerkiksi insuliinin vaikutus verensokeriin heikkenee, jolloin diabeteksen riski kasvaa. Univajeen on myös todettu altistavan ihmisen sairauksille kuten sepelvaltimotaudille sekä sydän- ja verisuonisairauksille.
(http://www.tietoaunettomuudesta.fi/uni-ja-unettomuus/unettomuuden-vaikutukset/)
Sopivalla määrällä hyvälaatuista unta on paljon positiivisia vaikutuksia. Psyykkisiä vaikutuksia näkyy virkeydessä, muistamisessa ja keskittymiskyvyssä, jotka vaikuttavat suoraan oppimiseen. Hyvin nukuttu yö nostaa myös mielialaa, vähentäen stressiä ja ärtyneisyyttä. Fyysisessä terveydessä uni vaikuttaa ominaisuuksiin kuten reaktiokyky ja motoriset taidot, fyysinen kunto ja tätä kautta painonhallinta, vastustuskyky ja ylipäätään elimistön hyvinvointi. Nuorelle ihmiselle uni on erityisen tärkeää, sillä kasvuhormonien eritys ja uusien aivosolujen syntyminen tapahtuu nukkuessa.
Huonosti nukutulla yöllä on myös paljon vaikutuksia terveyteen. Unettomuus lisää ärtyneisyyttä ja mielialan vaihtelua ja voi jopa altistaa masennukselle ja päihteiden käytölle. Unen puute lisää jatkuvaa väsymystä, joka huonontaa muistitoimintoja ja keskittymiskykyä. Väsymyksen takia heikentynyt virkeys ja reaktiokyky lisäävät onnettomuusriskiä.
(http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00112#s3)
Jatkuva unen puute aiheuttaa muutoksia aineenvaihdunnassa ja esimerkiksi insuliinin vaikutus verensokeriin heikkenee, jolloin diabeteksen riski kasvaa. Univajeen on myös todettu altistavan ihmisen sairauksille kuten sepelvaltimotaudille sekä sydän- ja verisuonisairauksille.
(http://www.tietoaunettomuudesta.fi/uni-ja-unettomuus/unettomuuden-vaikutukset/)
Ravitsemussuositukset (9.12)
1) Energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen
2) Tasapainoinen ja riittävä ravintoaineiden saanti
3) Kuitupitoisten hiilihydraattien saannin lisääminen
4) Puhdistettujen sokereiden saannin vähentäminen
5) Kovan rasvan saannin vähentäminen ja osittain korvaaminen pehmeillä rasvoilla
6) Suolan (natriumin) saannin vähentäminen
7) Alkoholin kulutuksen pitäminen kohtuullisena
8) Fyysinen aktiivisuus: 60 min/päivä (voidaan jakaa lyhyemmiksi jaksoiksi
2) Tasapainoinen ja riittävä ravintoaineiden saanti
3) Kuitupitoisten hiilihydraattien saannin lisääminen
4) Puhdistettujen sokereiden saannin vähentäminen
5) Kovan rasvan saannin vähentäminen ja osittain korvaaminen pehmeillä rasvoilla
6) Suolan (natriumin) saannin vähentäminen
7) Alkoholin kulutuksen pitäminen kohtuullisena
8) Fyysinen aktiivisuus: 60 min/päivä (voidaan jakaa lyhyemmiksi jaksoiksi
Miten ruoka vaikuttaa ihmiseen? (OPK 14.12)
Fyysinen
Psyykkinen
Sosiaalinen
- sairauksien vastustuskyky
- pirteys, jaksaminen
- painonhallinta
- elimistön hyvinvointi
Psyykkinen
- stressinhallinta
- iloisempi mieli
- uni
- keskittymiskyky -> oppiminen
Sosiaalinen
- yhdessä syöminen
- mieliala vaikuttaa sosiaalisuuteen
Liikunnan ja ruokavalion terveysvaikutusten vertailua s.151 (16.12)
Lievät hengitystieinfektiot (flunssa)
Sydän- ja verisuonisairaudet:
- Ravinto:
- Liikunta: Kaikki liikunta, joka ei ole liian rasittavaa, parantaa immuniteettiä.
Sydän- ja verisuonisairaudet:
- Ravinto: Tyydyttämättömiä rasvoja sisältävät ruokatuotteet, kuten öljyt ja rasvaiset kalat suurentavat HDL-kolesterolin pitoisuutta.
- Liikunta: Kaikki kestävyysliikuntamuodot (kuten kävely, juoksu, pyöräily, hiihto, uinti jne.), lihaskestävyysharjoittelu (kuntopiiri) suurentaa HDL-kolesterolin määrää.
Liikunnan terveysvaikutukset
Fyysinen
Psyykkinen
Sosiaalinen
- luusto vahvistuu
- painon hallinta
- sairauksien vahvistuskyky
- jaksaa paremmin (hapenottokyky yms)
- motoriset taidot
- koordinaatio
Psyykkinen
- lieventää stressiä
- voi piristää/virkistää
- parempi mieli
- keskittymiskyky
- itseluottamus
Sosiaalinen
- yhteinen tekeminen
- urheilu yhteisenä mielenkiintona
- vuorovaikutus
- itseluottamus