Eliökokoelma

Eliökokoelman tekeminen

Ohjeet eliökokoelman tekemiseen

 

Jokaisen oppilaan tavoitteena on kerätä 30 lajin eliökokoelma, joka luovutetaan viimeistään 8. luokan syksyllä opettajalle arvioitavaksi. Seitsemännen ja kahdeksannen luokan välisenä kesänä oppilas kerää kokoelmaa varten itsenäisesti 30 eliölajia, jotka hän myös tunnistaa ja nimeää. 7.-8.lk:n välisenä kesänä kerätään metsä-, tunturi- ja suokasveja, metsän, soiden ja vesistöjen eläimiä.

Pesiviä eläimiä tai poikasia ei saa häiritä. Uhanalaisia kasveja ei saa poimia tai talloa.

Kokoelma tuotetaan joko perinteisesti paperille tai digitaalisesti. Kokoelma voi myös olla sekoitus molempia, koska kokoelmassa saa olla kasvi- ja eläinlajeja sekaisin. Vain kasvilajeja kerättäessä voidaan tehdä paperinen kasvikansio.

Paperinen kansio:
Työohjeet: (mukaillen: Koulun biologia. Metsät ja suot. Otava 2005.)
1. Kerää kasvit kukkivina muovi- tai paperipussiin.
2. Kerää pienet kasvit (siis muut kuin puut ja pensaat) kokonaan. Ota isoista kasveista sellaisia osia, joissa on kukkia ja lehtiä.
3. Puhdista kasvit mullasta ja roskista. Asettele ja suorista kasvit siististi sanomalehtien väliin.
4. Laita jokaisen kasvin kohdalle keruutiedot ylös erilliselle lapulle.
5. (Pane paperit kasveineen kahden jäykän levyn väliin ja) laita päälle kiviä tai kirjoja painoksi.
6. Seuraa kasvien kuivumista päivän parin välein ja vaihda sanomalehtipaperit tarpeen tullen.
7. Kun kasvit ovat kuivuneet, kiinnitä ne pienillä teipinpalasilla (tai liimapaperin suikaleilla) A4 - paperille (tai piirustusarkille).
8. Täydennä nimilappu ja liimaa se kasvin viereen alareunaan.
9. Tallenna kasvinäytteet kansioon.


Digitaalinen kansio:

Työohjeet:

- Kasvista otetaan kolme erilaista kuvaa kasvin löytöpaikalla:
1. Yleiskuva koko löytöpaikka-alueelta.
2. Kasvi ja kuvaaja samassa valokuvassa.
3. Lähikuva kasvista, kasvi valkoiselle paperille nostettuna. Kasvista tulee näkyä myös varsi.

- Eläimestä otetaan kolme erilaista kuvaa:
1. Yleiskuva eläimestä löytöpaikalla.
2. Tarkempi kuva eläimestä löytöpaikalla. Mielellään mahdollisimman hyvä lähikuva.
3. Kuvaaja eläimen löytöpaikalla, mahdollisimman samassa kohdassa kuin eläin oli kuvattaessa.


- Kuvat kopioidaan PowerPoint- dialle ja nimilapputiedot kirjoitetaan kuvien viereen. Ks. nimilappu esimerkki ylempänä.
- PowerPoint -tiedosto jaetaan opettajalle. Halutessasi voit tehdä valokuvakirjan tyylisen esityksen ja tulostaa kirjan arvioitavaksi.
-TALLETTAKAA JOKA TAPAUKSESSA TIEDOSTOT KESÄN AIKANA TIETOKONEEN MUISTIIN/MUISTITIKULLE/Ei pelkästään PILVITALLENTIMELLE!

Kasvien prässäys

Paperinen kansio:
Tarvikkeet:
sanomalehtiä, joiden väliin kasvit laitetaan kuivumaan
kirjoja / tiiliskiviä / kiviä painoksi sanomalehtipinon päälle
valkoista A4-paperia / piirustusarkkeja, joille kasvit teipataan
teippiä tai liimapaperia
nimilaput (malli ohessa)
2 pahvia ’sidosnaruineen’ / pahvikansio tms., joiden välissä kasvinäytteet säilytetään

Työohjeet: (mukaillen: Koulun biologia. Metsät ja suot. Otava 2005.)
1. Kerää kasvit kukkivina muovi- tai paperipussiin.
2. Kerää pienet kasvit (siis muut kuin puut ja pensaat) kokonaan. Ota isoista kasveista sellaisia osia, joissa on kukkia ja lehtiä.
3. Puhdista kasvit mullasta ja roskista. Asettele ja suorista kasvit siististi sanomalehtien väliin.
4. Laita jokaisen kasvin kohdalle keruutiedot ylös erilliselle lapulle.
5. (Pane paperit kasveineen kahden jäykän levyn väliin ja) laita päälle kiviä tai kirjoja painoksi.
6. Seuraa kasvien kuivumista päivän parin välein ja vaihda sanomalehtipaperit tarpeen tullen.
7. Kun kasvit ovat kuivuneet, kiinnitä ne pienillä teipinpalasilla (tai liimapaperin suikaleilla) A4 - paperille (tai piirustusarkille).
8. Täydennä nimilappu ja liimaa se kasvin viereen alareunaan.
9. Tallenna kasvinäytteet kansioon.

NIMILAPPUUN TULEVAT ASIAT esimerkki:
Nimi: Kiiltopaju
Löytöpaikka: Ivalo, Mielikköjänkä
Päivämäärä: 6.7.2019
Kasvupaikka/Löytöpaikka: rahkamätäs, nevan reuna
Kerääjä: Kaija Kerääjä

Kuvien ottaminen

Digitaalinen kansio:

Työohjeet:
- Kasvista otetaan kolme erilaista kuvaa kasvin löytöpaikalla:
1. Yleiskuva koko löytöpaikka-alueelta.
2. Kasvi ja kuvaaja samassa valokuvassa.
3. Lähikuva kasvista, kasvi valkoiselle paperille nostettuna. Kasvista tulee näkyä myös varsi. Valkoinen paperi ei ole välttämätön, jos muuten saa otettua selkeän kuvan.

- Eläimestä otetaan kolme erilaista kuvaa:

1. Yleiskuva eläimestä löytöpaikalla.
2. Tarkempi kuva eläimestä löytöpaikalla. Mielellään mahdollisimman hyvä lähikuva.
3. Kuvaaja eläimen löytöpaikalla, mahdollisimman samassa kohdassa kuin eläin oli kuvattaessa.

- Kuvat kopioidaan PowerPoint- dialle ja nimilapputiedot kirjoitetaan kuvien viereen. Ks. nimilappu esimerkki yaempana.
- PowerPoint -tiedosto jaetaan opettajalle. Halutessasi voit tehdä valokuvakirjan tyylisen esityksen ja tulostaa kirjan arvioitavaksi.
-TALLETTAKAA JOKA TAPAUKSESSA TIEDOSTOT KESÄN AIKANA TIETOKONEEN MUISTIIN/MUISTITIKULLE/Ei pelkästään PILVITALLENTIMELLE!

NIMILAPPUUN TULEVAT ASIAT esimerkki:
Nimi: Kiiltopaju
Löytöpaikka: Ivalo, Mielikköjänkä
Päivämäärä: 6.7.2019
Kasvupaikka/Löytöpaikka: rahkamätäs, nevan reuna
Kerääjä: Kaija Kerääjä

Alla esimerkki kuvista.

Liitteet:

Kuvien ja kansion kasvien esimerkit.pdf

Eliölista

Tunnistamisessa voi käyttää esimerkiksi sivustoa http://www.luontoportti.com/suomi/fi
tai sivustoa https://pinkka.laji.fi/pinkat/#/pinkkas/84

Tunnistamisessa auttavat myös esimerkiksi seuraavat sovellukset: Google Lens, iNaturalist, PlantSnap.
Sovelluksista osa vaatii kirjautumista, jonka voi ohittaa. Sovellukset sisältävät mainoksia.

Metsä- ja suokasvit

Nisäkkäät

Linnut

Kalat

Sienet

harmaaleppä

hirvenjäkälä

hieskoivu

hilla

jokapaikansara

jouhisara

juolukka

kallioimarre

karhunsammal

keltalieko

kurjenkanerva

kynsisammal (esim. iso-, kivi tai turkkikynsisammal)

lapinorvokki

lehtokorte

luhtavilla

metsäimarre

metsäkorte

metsäkurjenpolvi

metsätähti

mustikka

mustuvapaju

karpalo (pikku- tai isokarpalo)

peltokorte

pohjanpaju

poronjäkälä

puolukka

pyöreä- tai pitkälehtikihokki

raita

riekonmarja

riidenlieko

sianpuolukka

sielikkö

suokukka

suo-orvokki

suopursu

tunturikurjenherne

tupasvilla

uuvana

vaivaiskoivu

vanamo

variksenmarja

hirvi

kettu

kärppä

metsäjänis

näätä

orava

 

haapana

harakka

järripeippo

keltavästäräkki

kirjosieppo

kuikka

käpytikka

lapintiainen

lapintiira

kuukkeli

metso

punatulkku

räkättirastas

sinitiainen

talitiainen

teeri

telkkä

varis

 

ahven

harjus

hauki

nieriä

siika

taimen

karvarousku

koivunpunikkitatti

männynpunikkitatti

voitatti

punakärpässieni

Eivät kelpaa eliökokoelmaan

Täytetyt eläimet tai linnut tai kalat

Minkään torin, kaupan ym. kalatiskin kuvat

Puutarhakasvit

Samaa eliötä uudestaan Esim. koppelo, ukkometso -> yksi ja sama laji -> hyväksytään siihen 30 lajin listaan vain yhden kerran.

Poro, tuotantoeläimet, lemmikit

Eläintarhan eläinkuvat

Netistä otetut kuvat

Eliöt, joita ei ole tunnistettu

Hyönteiset

Arvioinnista

Eliökokoelmasta saatu arvosana muodostaa 1/4 kahdeksannen luokan biologian arvosanasta. Eliökokoelma painottuu paljon jouluna annettavassa arvioinnissa, sillä sen koko vuodelle laskettu arvo on noin 1/4 osa kahdeksannen luokan keväällä annettavaa arvosanaa. 

Arviointiin vaikuttaa muun muassa:

Eliökokoelmassa painotetaan vuoden 2024 aikana kerättyjä eliöitä.

Keräämällä 10 listan eliötä voi saada arvosanan 6, jos muutkin arviointikriteerit täyttyvät.

Keräämällä 20 listan eliötä voi saada arvosanan 8, jos muutkin arviointikriteerit täyttyvät.

Keräämällä 30 listan eliötä voi saada arvosanan 10, jos muutkin arviointikriteerit täyttyvät.


Muita eliökokoelman arviointikrtiteerejä:

Eliökokoelman yleinen siisteys. Esimerkiksi prässäyksen ja kuvien laatu.

Eliöt on tunnistettu oikein.

Ohjeiden noudattaminen, esim. nimilapussa on kaikki vaaditut tiedot.


Eliökokoelmasta yleisesti

Eliökokoelman koostaminen kuuluu opetussuunnitelmaan ja se on erikseen mainittu hyvän osaamisen kriteereissä.

Eliökokoelman koostaminen liittyy ainakin seuraaviin biologian tavoitteiden keskeisiin sisältöalueisiin

S1 Biologinen tutkimus

S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön

S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta

S4 Mitä elämä on?

Lisäksi eliökokoelman koostaminen liittyy seuraaviin laaja-alaisiin oppimiskokonaisuuksiin

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Kunnan opetussuunnitelma http://www.inari.fi/media/tiedostot-2016/sivistys-2016/koulut//inarin-kunnan-perusopetuksen-suomenkielisen-opetuksen-ops-1.8.2016_-siv.ltk-15.6.2016_-c2-a7-34.pdf