Lapsilähtöisyydellä ja lapsikeskeisyydellä tarkoitetaan käytännössä minkä tahansa toiminnan järjestämistä lapsia kuullen ja lasten mielipiteet huomioiden. Osallistamalla lapset mukaan toimintaan painimatolla tuet lapsilähtöistä toimintatapaa. Esimerkiksi temppurataa rakentaessa, voitte tehdä sen lasten kanssa yhdessä ja hippoja valittaessa, voit kysyä heidän toiveitaan. Toiminta painimatolla ei voi kuitenkaan perustua täysin lasten toiveisiin ja haluihin, tästä on vastuussa harjoituksen vetäjä. Aikuisjohtoisuudesta puhutaan, kun toiminta on aikuisen ohjaamaa ja johtamaa. On tärkeää ymmärtää, että toiminta voi olla yhtä aikaa lapsilähtöistä ja aikuisjohtoista. Lapset rakastavat toimintaa. Jokaisen harjoituksen alussa anna ohjeet selkeästi ja lyhyesti, mieluiten näyttäen, tässä voi pyytää lapsia esimerkkeihin mukaan kuitenkin niin, että jokainen tulee huomioiduksi. Muista mennä lapsen tasolle, polvilleen tai kyykkyyn. Organisoi toiminta aina, niin, että toiminnallista aikaa ja toistoja tulee mahdollisimman paljon, jonottamista ja odottelua mahdollisimman vähän. Lapset eivät jaksa keskittyä kuuntelemaan pitkiä ja monimutkaisia ohjeita. Käytä selkeitä sanoja ja lyhyitä lauseita.

LAPSELLE LIIKUNTA ON LEIKKIÄ

Leikki on lapselle mielekästä. Leikin avulla lapsessa kehittyvät monet muutkin kuin liikunnalliset taidot, kuten tunteet, huomiokyky, ajattelu ja muisti. Leikkimällä lapsi tutkii ja hahmottaa omaa kehoaan ja kykyjään. Se on myös sosiaalinen tapahtuma, jossa lapsen on yksin ja yhdessä turvallista harjoitella sosiaalisia taitoja sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Koska leikki ei ole ulkoapäin ohjattua, on lapsen sisäinen motivaatio suuressa roolissa. Leikki on oppimismenetelmä, lapsi siis oppii leikkimällä. Leikissä lapsi innostuu huomaamattaan harjoittelemaan opetettavia taitoja useita kertoja ja yllättävän pitkään kerrallaan.

Taitojen oppimisen kannalta lapsen on välttämätöntä saada paljon suoritustoistoja. Leikkiin ja leikinomaisuuteen kuuluvat rohkeat ja ennakkoluulottomat kokeilut, huumori ja sinnikäs yrittäminen, jännitys, voittaminen ja häviäminen. Leikinomaisuus on toiminnan henki: Lapsia kiinnostavat pienet kisailut ja kilpaileminen. Lasten kisaileminen tuo jännitystä ilmaan ja niissä on läsnä kaikki leikin elementit. Ohjaaja voi järjestää leikki- ja pelitilanteita siten, että jokainen lapsi kuuluu välillä voittajiin ja välillä häviäjiin. Siten ohjaaja voi lapsen huomaamatta opettaa lasta sietämään pettymyksiä, yrittämään loppuun saakka, unohtamaan menneet ja aloittamaan alusta – uudella innolla. Rooli- ja mielikuvitusleikit ovat tämän ikäisten lempileikkejä ja erilaiset temppu- ja seikkailuradat ovat hauskoja oppimistapahtumia. Lapsi havainnoi, tutkii ja pohtii asioita mielellään. Kun ohjaaja tukee lapsen aloitteellisuutta, lapsi saa kokemuksen siitä, että hänen toimintansa on tärkeää.

Lapsi on tarkka säännöistä. Rutiinit jäsentävät huomattavasti lapsen ajattelua sekä ajankäyttöä. Kerro, miksi kyseistä asiaa harjoitellaan. Tunti kannattaa aloittaa vauhdikkaalla leikillä. Alkulämmittelyn aikana on tarkoitus liikkua niin vauhdikkaasti ja niin kauan, että kaikkien lasten lihakset lämpiävät ja että lapset ovat hengästyneitä. Tähän tarkoitukseen soveltuu hyvin leikki. Lapset osaavat paljon leikkejä. Voit joskus kysyä myös heidän toiveitaan. Kun suurin toiminnan riemu on saatu purettua leikkimällä, on lapsien helpompi keskittyä harjoituksen aiheeseen. Leikki tuo myös hymyn huulille.

HUOMAA JOKAINEN – ANNA TILAA ERILAISUUDELLE

Kaikille lapsille tulee tehdä mahdolliseksi osallistua yhteiseen toimintaan tavalla, joka soveltuu lapselle itselleen sekä saada toimintaan tarkoituksenmukaista tukea mahdollisuuksien ja resurssien mukaan. Onnistumisen kokemusten lisäksi jokaiselle on suotava mahdollisuus epäonnistumiseen sekä valintojen ja virheiden tekemiseen. Jokainen lapsi on erilainen, eikä lapsen arvo ole kiinni hänen tavoistaan tai kyvyistään. Jokaisella lapsella on samat tarpeet sosiaalisuuteen sekä liikuntakasvatukseen. Kaikilla lapsilla on oikeus kuulua myös yhteisöön tai ryhmään, sillä erillään toimiminen lisää lapsen leimautumista. Jokaisella lapsella on oma tapa kokea ja tuntea erilaisia asioita. Se on sekä synnynnäistä että ympäristön muokkaamaa. Jokaisella on myös oikeus olla erilainen ja sellainen kuin on.

Lähteet:

• Suomen Ringetteliitton. Ohjaajan opas. https://www.ringette.fi/fi/Materiaalipankki/Valmennus.html
• Autio Tuire & Kaski Satu. Ohjaamisen taito: Liikunta tukemassa lapsen ja nuoren kasvua.
• Liikuntakasvatuksen käsikirja: Didaktis-metodisia perusteita ja käytännön ideoita.
• Sosiaali- ja terveysministeriön opas, Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset.
• Jurvakainen, Lahti ja Valander. Liikuntaleikki kirja.
• Vilander Markus. Lapsen ja nuoren kehitysopas.
• Pulli Elina. Liikkua, leikkiä ja luoda - liikuntaideoita varhaiskasvatukseen.
• Hämäläinen, Danskanen, Hakkarainen, Lintunen, Jaakkola, Forsblom, Pulkkinen, Pasanen, Kalaja, Riski, Arajärvi ja Lehtoviita. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Suomen valmentaja