6.1.2 Kouluyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi
Yhteisöllinen opiskeluhuolto
2.1 Oppilaiden, opiskelijoiden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden
seuraamisen käytännöt ja keskeiset tulokset
Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta seurataan lukuvuosittain erilaisilla kyselyillä. Säännöllisesti
toteutettavia kyselyjä ovat KiVa-kysely, kouluterveyskysely sekä päihdekysely. Lisäksi 5.- ja 8.
luokille toteutettavat MOVE-mittaukset tuottavat tärkeää tietoa oppilaiden fyysisestä
toimintakyvystä.
KIVA-kyselyt toteutetaan jokaiselle luokka-asteelle vuosittain. Tulokset käsitellään yhteisöllisessä
opiskeluhuollossa. Vuoden 2022 tuloksissa kiusaamista yli kaksi kertaa kuukaudessa oli kokenut
keskimäärin 16,7% oppilaista. Tuloksissa nousi esille suurta vaihtelua kiusatuksi joutumisen
kokemuksissa eri luokka-asteilla. Eniten kiusaamisen kokemuksia raportoivat 4., 6. ja 8.luokkien
oppilaat. Nämä luokka-asteet raportoivat eniten myös internetissä tapahtuvasta kiusaamisesta
sekä nimittelystä tai loukkaavasta kiusaamisesta. Fyysistä kiusaamista ei raportoitu lainkaan
alaluokilla ja yläluokilla sitä esiintyi vain 8.luokilla.
Kouluterveyskyselyssä kerätään seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä,
koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja palveluista koulu- ja
oppilaitoskohtaisesti. Kertynyt aineisto mahdollistaa tulosten tarkastelun kansalliselta tasolta
lähtien aina kunta- ja oppilaitostasolle saakka. Tutkimuksessa tavoitetaan myös eri väestöryhmät
niin, että saadaan tietoa esim. ulkomaalaistaustaisten ja toimintarajoitteisten lasten ja nuorten
hyvinvoinnista. Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Kyselyyn vastaavat
Konnevedellä perusopetuksen 4.-5. ja 8.-9. luokkien oppilaat sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat.
Vuoden 2021 kyselyn tuloksissa näkyi Konneveden oppilailla selkeä harrastusten vähentyminen,
mielialaan liittyvien ongelmien lisääntyminen sekä koulu-uupumuksen lisääntyminen. Huolta
aiheuttavat myös lasten ja nuorten lisääntyneet kokemukset huolta pitävien aikuisten henkisestä
väkivallasta.
MOVE-mittaukset toteutetaan vähintään 5. ja 8. luokalla ja niiden tulokset raportoidaan
opetushallitukseen. Tulokset käsitellään yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ja yksilökohtaiset
tulokset käydään läpi erillisessä palaverissa, johon osallistuvat liikunnan opettajat ja
terveydenhoitaja. Liikkuva koulu -koordinaattorit suunnittelevat yhteistyössä liikunnan opettajien
ja terveydenhoitajan kanssa tulosten pohjalta tarvittavia tukitoimia. Tulosten pohjalta tarjotaan
heikot tulokset saaneille oppilaille ja heidän perheilleen mahdollisuutta osallistua koulukohtaisiin
tukitoimiin tai liikuntaneuvontaan. Terveydenhoitaja voi tehdä myös lähetteen fysioterapiaan.
Vuoden 2022 tuloksissa erityistä huolta aiheuttivat sekä 5. että 8. luokkalaisten poikien heikosta
toimintakyvystä kertovat tulokset. Sen sijaan sekä 5. että 8. luokan tyttöjen tulokset olivat koko
Suomen keskitasoon nähden hyviä.
2.2 Koulukohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat
OPISKELUHUOLLON OHJAUSRYHMÄ
* vastaa koko kunnan opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja
arvioinnista, kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa
* vakituiset jäsenet: sivistystoimenjohtaja (koollekutsuja), Lapunmäen yhtenäiskoulun ja
Konneveden lukion rehtori, opinto-ohjaaja, vapaa-aikasihteeri ja Keski-Suomen hyvinvointialueen
kouluterveydenhuollon palveluvastaava, psykologi ja -kuraattoripalveluiden palveluvastaava sekä
lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin johtava sosiaalityöntekijä
KOULUJEN YHTEINEN OPISKELUHUOLTORYHMÄ
* keskeisenä tehtävänä yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen ja yhteisöllisen
opiskeluhuollon toteuttaminen ja edistäminen, kokoontuu tarvittaessa
* vakituiset jäsenet: Lapunmäen yhtenäiskoulun ja lukion rehtori (koollekutsuja) ja apulaisrehtori,
Hytölän ja Istunmäen koulujen pedagogiset johtajat, laaja-alaiset erityisopettajat, opinto-ohjaaja,
vapaa-aikasihteeri, Keski-Suomen hyvinvointialueen terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori ja
lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sosiaalityöntekijä sekä perheohjaaja. Lukuvuosittain
nimettävä Liikkuvan koulun/Liikkuvan opiskelun edustaja kutsutaan kokouksiin erikseen, mikäli
käsittelyssä on Liikkuva koulu- tai Liikkuva opiskelu -toimintaan liittyvää asiaa.
LAPUNMÄEN OPISKELUHUOLTORYHMÄ
* Lapunmäen opiskeluhuoltoryhmä työskentelee koulukeskuksen yhteisöllisen opiskeluhuollon
vahvistamiseksi. Tavoitteena on yhdenmukaistaa toimintatapoja, varmistaa tasa-arvoinen ja
yhdenvertainen kohtaaminen kaikilla kouluasteilla. Opiskeluhuoltoryhmässä pyritään
ratkaisukeskeisyyteen. Opiskeluhuoltoryhmän työskentelystä tiedotetaan niin työyhteisöä,
oppilaita kuin huoltajiakin.
* Opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu useamman kerran lukukaudessa tarpeen mukaan.
* vakituiset jäsenet: rehtori (koollekutsuja), apulaisrehtori, laaja-alaiset erityisopettajat,
erityisluokanopettaja, varhaiskasvatuksen kiertävä erityisopettaja, opinto-ohjaaja sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi.
MONIALAISET ASIANTUNTIJARYHMÄT
* toimivat yksittäisen oppilaan/opiskelijan/lapsen tasolla
* kootaan tapauskohtaisesti (läsnä ovat oppilaan/opiskelijan/lapsen asian käsittelyyn välittömästi
liittyvät henkilöt), ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, ryhmän kokoaa se
opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella
kuuluu
* yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa, ryhmän koolle kutsumiseksi on saatava
oppilaan/opiskelijan tai huoltajan suostumus
* asiat kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen, opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen
käsittelystä ja ylläpitää opiskeluhuoltorekisteriä, jossa ovat opiskeluhuoltokertomukset ja muut
opiskeluhuollolliset yksilökohtaiset asiakirjat
OPISKELUHUOLLON AAMUKAHVIT on epävirallisempi kohtaamispaikka lasten ja nuorten kanssa
työskenteleville koulun, kunnan, hyvinvointialueen sekä seurakunnan ja järjestöjen työntekijöille.
Näitä tapaamisia pidetään Lapunmäen yhtenäiskoululla noin kerran kuukaudessa ja näissä
tilaisuuksissa vaihdetaan ajankohtaisia kuulumisia ja kehittämistarpeita yhteisöllisestä
näkökulmasta. Aamukahvien aikatauluista viestittää Lapunmäen yhtenäiskoulun rehtori.
2.3 Poissaolojen ehkäiseminen, suunnitelmallinen seuranta ja poissaoloihin puuttuminen
Konnevedellä on käytössä kolmiportainen poissaoloihin puuttumisen malli, jonka tarkoituksena on
tehostaa poissaoloihin puuttumista sekä edesauttaa myönteisen koulukulttuurin syntymistä.
Portaat toimivat toisiaan täydentävästi ja mukaan poissaolojen selvittämiseen otetaan aina ne
yhteistyötahot, jotka koetaan kyseisessä tapauksessa oleellisiksi. Poissaoloihin puuttumisen malli
on käytössä esi- ja perusopetuksessa sekä lukiossa.
1. porras: Poissaolot otetaan puheeksi aina huolen herätessä. Oppilaan ja/tai huoltajan kanssa
sovitaan yhteisesti, miten toimitaan, jotta poissaolot eivät lisääntyisi ja jotta opiskelu sujuisi
jouhevasti. Luokanohjaaja jatkaa tehostetusti poissaolojen seurantaa muutaman viikon ajan.
Opiskeluhuollon henkilöstön tuki tarvittaessa. Huolta voivat herättää esim. toistuva poissaolo
tietyltä oppitunnilta, tai tiettynä päivänä, selvittämättömät luvattomat poissaolot tms. selkeästi
tiettyyn ajankohtaan painottuva poissaolo.
2. porras: Poissaoloihin puututaan viimeistään, kun niitä on kertynyt 25-30 tuntia jaksossa tai 60
tuntia lukukaudessa. Luokanohjaaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa. Luokanohjaaja
konsultoi tarvittaessa opiskeluhuollon henkilöstön kanssa ja ehdottaa palaveria, jonne kutsutaan
tilanteen kannalta oleelliset tahot. Ennen palaveria voidaan täyttää poissaolojenkartoituskysely.
Palaverissa sovitaan tukihenkilöistä, vastuuhenkilöstä ja seurantapalaverista.
3. porras: Jos poissaolot jatkuvat tai niitä kertyy yli 80 tuntia, järjestetään uusi palaveri, jossa
sovitaan jatkotoimenpiteistä ja seurannasta. Konsultoidaan muita monialaisia asiantuntijoita. Aina
tarpeen vaatiessa ja mikäli tukitoimet ja seuranta eivät riitä, tehdään sosiaalihuoltolain mukainen
yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoitus.
Koulun vastuualueisiin kuuluu ennaltaehkäisevä työ, sekä poissaolojen säännöllinen seuranta ja
niihin puuttuminen. Huoltajan vastuualueisiin kuuluu poissaoloista ilmoittaminen ja selvittäminen
sekä varmistaminen, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa.
2.4 Tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
Oppilaita ja opiskelijoita ohjataan päihteettömään elämäntapaan niin oppituntien, koulun
pelisääntöjen kuin myös asiaan liittyvien erityisten tapahtumien puitteissa. Vapaa-aikatoimen
työntekijät toteuttavat vuosittain 7. luokasta alkaen lukion kolmosiin saakka päihdekyselyn
nuorten asenteista ja tottumuksista päihteisiin liittyen. Kyselyn tuloksia käsitellään
moniammatillisesti opiskeluhuollossa ja samalla mietitään tarvittavia toimenpiteitä.
Koulujen käytännöt päihdeasioissa (koskee niin esi- ja perusopetusta kuin lukiotakin):
• Tupakoinnista/nuuskaamisesta/alkoholista seuraa automaattisesti jälki-istunto sekä lain
mukaan lastensuojeluilmoitus.
• Tulentekovälineiden ja tupakkatuotteiden takavarikointi on sallittu, kun asiasta on
näköhavainto.
• Takavarikoidut tupakkatuotteet ja -välineet kirjataan (päiväys, oppilaan nimi) ja säilytetään
opettajainhuoneen varastossa olevassa laatikossa. Takavarikoinnista ilmoitetaan
huoltajalle.
• Huoltajalla on oikeus hakea takavarikoidut tuotteet 3 kk sisällä koululta.
• Kun takavarikoidut tuotteet 3 kk jälkeen hävitetään, paikalla on kaksi opettajaa ja hävitys
kirjataan ylös varaston listaan.
Jos koulun aikuisella herää huoli oppilaan päihteidenkäytöstä, hän ilmoittaa huolesta oppilaalle
ja hänen huoltajalleen, ja ohjaa oppilaan opiskeluhuollon pariin sekä tekee tarvittaessa
lastensuojeluilmoituksen.
2.5 Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä
kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa
Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä hyvinvoinnin tarkastus
• Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaitosympäristön terveellisyyden ja
turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta. Tehtävää
toteutetaan tarkastamalla oppilaitokset kolmen vuoden välein (terveydenhuoltolaki
1326/2010). Muilla viranomaisilla on velvollisuus osallistua tarkastuksen yhteistyöhön.
• Kaikki koulu- ja opiskeluterveydenhuollon piirissä olevat oppilaitokset on tarkastettava.
Myös esiopetusyksiköt tulisi tarkastaa monialaisesti. Terveydensuojelulaki 763/1994
velvoittaa tarkastamaan kaikki kokoontumistilat ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
huolehtimaan myös esiopetuksen ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä
yhteisön hyvinvoinnista. Tarkastus sisältää sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin että
oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden arvioinnin. Siihen tarvitaan useiden
eri ammattilaisten osaamista sekä opiskelijoiden että huoltajien näkemyksiä.
• Oppilaitosten terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastus tehdään
yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa (asetus 338/2011).
• Tarkastuksessa tarvitaan laajasti tietoa ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta
sekä yhteisön hyvinvoinnista. Tällaisia tietoja ovat tarkastusvälillä kertyneet tiedot,
tarkastusta varten tehtyjen kyselyjen ja selvitysten tulokset sekä tiedot oppilaitoksen
toimintamalleista ja käytännöistä. Tietoa kerätään eri toimijoilta ja lähteistä esimerkiksi
kouluterveyskyselystä ja laajojen terveystarkastusten
luokkayhteenvedoista. Tarkastustilaisuus pitää sisällään aloituspalaverin, tilakierroksen
sekä yhteenvetopalaverin. Aloituspalaverissa käydään läpi eri tahojen kokoamat
taustatiedot ja suunnitellaan tilakierroksen reitti. Yhteenvetopalaverissa kootaan kaikki
tiedot ja löydökset yhteen, arvioidaan ympäristöön ja yhteisöön liittyvät terveysriskit sekä
sovitaan jatkotoimista ja niiden vastuutahoista.
• Tarkastuksessa mukana olevat tahot ovat: rehtori, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto,
työsuojelu, työterveyshuolto, kiinteistön omistaja, opettajat, psykologi, kuraattori ja
oppilaat, opiskelija ja vanhemmat. Oppilaitoksen tarkastuksesta ja sen tuloksista
tiedotetaan oppilaille, opiskelijoille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille.
Yhteenvedon tarkastuksesta voi julkaista esimerkiksi oppilaitoksen verkkosivuilla. Myös
suunnitelluista jatkotoimista, niiden aikatauluista sekä seurannasta tiedotetaan.
• Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta valvoo työsuojeluviranomainen.
Työsuojelutarkastajat hoitavat valvontaa aluehallintovirastojen (AVI) työsuojelun
vastuualueilla sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston ohjauksessa.
Työsuojelutarkastuksissa ovat mukana yksikön esimies, kunnan työsuojelupäällikkö sekä
yksikön työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelutarkastuksessa käydään yhdessä keskustellen läpi
ennalta sovittuja tarkastuksen kohteena olevia asioita. Tarkastusta varten
työsuojelutarkastajalla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat, jotka tämän
on työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvien säännösten mukaan tehtävä tai
säilytettävä ja saada muu selvitys asioista, jotka tämän tarkastuksen kannalta oleelliset
asiakirjat, kuten työhön, työympäristöön tai työyhteisön tilaan liittyvät työntekijöiden
turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat työnantajan tekemät selvitykset sekä
työpaikan rakenteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin ja muut työntekijöiden turvallisuuteen
ja terveyteen vaikuttavat olennaiset suunnitelmat ja työterveyshuollon järjestämistä
koskeva sopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työpaikkaselvitys.
seuraamisen käytännöt ja keskeiset tulokset
Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta seurataan lukuvuosittain erilaisilla kyselyillä. Säännöllisesti
toteutettavia kyselyjä ovat KiVa-kysely, kouluterveyskysely sekä päihdekysely. Lisäksi 5.- ja 8.
luokille toteutettavat MOVE-mittaukset tuottavat tärkeää tietoa oppilaiden fyysisestä
toimintakyvystä.
KIVA-kyselyt toteutetaan jokaiselle luokka-asteelle vuosittain. Tulokset käsitellään yhteisöllisessä
opiskeluhuollossa. Vuoden 2022 tuloksissa kiusaamista yli kaksi kertaa kuukaudessa oli kokenut
keskimäärin 16,7% oppilaista. Tuloksissa nousi esille suurta vaihtelua kiusatuksi joutumisen
kokemuksissa eri luokka-asteilla. Eniten kiusaamisen kokemuksia raportoivat 4., 6. ja 8.luokkien
oppilaat. Nämä luokka-asteet raportoivat eniten myös internetissä tapahtuvasta kiusaamisesta
sekä nimittelystä tai loukkaavasta kiusaamisesta. Fyysistä kiusaamista ei raportoitu lainkaan
alaluokilla ja yläluokilla sitä esiintyi vain 8.luokilla.
Kouluterveyskyselyssä kerätään seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä,
koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja palveluista koulu- ja
oppilaitoskohtaisesti. Kertynyt aineisto mahdollistaa tulosten tarkastelun kansalliselta tasolta
lähtien aina kunta- ja oppilaitostasolle saakka. Tutkimuksessa tavoitetaan myös eri väestöryhmät
niin, että saadaan tietoa esim. ulkomaalaistaustaisten ja toimintarajoitteisten lasten ja nuorten
hyvinvoinnista. Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Kyselyyn vastaavat
Konnevedellä perusopetuksen 4.-5. ja 8.-9. luokkien oppilaat sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat.
Vuoden 2021 kyselyn tuloksissa näkyi Konneveden oppilailla selkeä harrastusten vähentyminen,
mielialaan liittyvien ongelmien lisääntyminen sekä koulu-uupumuksen lisääntyminen. Huolta
aiheuttavat myös lasten ja nuorten lisääntyneet kokemukset huolta pitävien aikuisten henkisestä
väkivallasta.
MOVE-mittaukset toteutetaan vähintään 5. ja 8. luokalla ja niiden tulokset raportoidaan
opetushallitukseen. Tulokset käsitellään yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ja yksilökohtaiset
tulokset käydään läpi erillisessä palaverissa, johon osallistuvat liikunnan opettajat ja
terveydenhoitaja. Liikkuva koulu -koordinaattorit suunnittelevat yhteistyössä liikunnan opettajien
ja terveydenhoitajan kanssa tulosten pohjalta tarvittavia tukitoimia. Tulosten pohjalta tarjotaan
heikot tulokset saaneille oppilaille ja heidän perheilleen mahdollisuutta osallistua koulukohtaisiin
tukitoimiin tai liikuntaneuvontaan. Terveydenhoitaja voi tehdä myös lähetteen fysioterapiaan.
Vuoden 2022 tuloksissa erityistä huolta aiheuttivat sekä 5. että 8. luokkalaisten poikien heikosta
toimintakyvystä kertovat tulokset. Sen sijaan sekä 5. että 8. luokan tyttöjen tulokset olivat koko
Suomen keskitasoon nähden hyviä.
2.2 Koulukohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat
OPISKELUHUOLLON OHJAUSRYHMÄ
* vastaa koko kunnan opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja
arvioinnista, kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa
* vakituiset jäsenet: sivistystoimenjohtaja (koollekutsuja), Lapunmäen yhtenäiskoulun ja
Konneveden lukion rehtori, opinto-ohjaaja, vapaa-aikasihteeri ja Keski-Suomen hyvinvointialueen
kouluterveydenhuollon palveluvastaava, psykologi ja -kuraattoripalveluiden palveluvastaava sekä
lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin johtava sosiaalityöntekijä
KOULUJEN YHTEINEN OPISKELUHUOLTORYHMÄ
* keskeisenä tehtävänä yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen ja yhteisöllisen
opiskeluhuollon toteuttaminen ja edistäminen, kokoontuu tarvittaessa
* vakituiset jäsenet: Lapunmäen yhtenäiskoulun ja lukion rehtori (koollekutsuja) ja apulaisrehtori,
Hytölän ja Istunmäen koulujen pedagogiset johtajat, laaja-alaiset erityisopettajat, opinto-ohjaaja,
vapaa-aikasihteeri, Keski-Suomen hyvinvointialueen terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori ja
lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sosiaalityöntekijä sekä perheohjaaja. Lukuvuosittain
nimettävä Liikkuvan koulun/Liikkuvan opiskelun edustaja kutsutaan kokouksiin erikseen, mikäli
käsittelyssä on Liikkuva koulu- tai Liikkuva opiskelu -toimintaan liittyvää asiaa.
LAPUNMÄEN OPISKELUHUOLTORYHMÄ
* Lapunmäen opiskeluhuoltoryhmä työskentelee koulukeskuksen yhteisöllisen opiskeluhuollon
vahvistamiseksi. Tavoitteena on yhdenmukaistaa toimintatapoja, varmistaa tasa-arvoinen ja
yhdenvertainen kohtaaminen kaikilla kouluasteilla. Opiskeluhuoltoryhmässä pyritään
ratkaisukeskeisyyteen. Opiskeluhuoltoryhmän työskentelystä tiedotetaan niin työyhteisöä,
oppilaita kuin huoltajiakin.
* Opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu useamman kerran lukukaudessa tarpeen mukaan.
* vakituiset jäsenet: rehtori (koollekutsuja), apulaisrehtori, laaja-alaiset erityisopettajat,
erityisluokanopettaja, varhaiskasvatuksen kiertävä erityisopettaja, opinto-ohjaaja sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi.
MONIALAISET ASIANTUNTIJARYHMÄT
* toimivat yksittäisen oppilaan/opiskelijan/lapsen tasolla
* kootaan tapauskohtaisesti (läsnä ovat oppilaan/opiskelijan/lapsen asian käsittelyyn välittömästi
liittyvät henkilöt), ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, ryhmän kokoaa se
opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella
kuuluu
* yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa, ryhmän koolle kutsumiseksi on saatava
oppilaan/opiskelijan tai huoltajan suostumus
* asiat kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen, opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen
käsittelystä ja ylläpitää opiskeluhuoltorekisteriä, jossa ovat opiskeluhuoltokertomukset ja muut
opiskeluhuollolliset yksilökohtaiset asiakirjat
OPISKELUHUOLLON AAMUKAHVIT on epävirallisempi kohtaamispaikka lasten ja nuorten kanssa
työskenteleville koulun, kunnan, hyvinvointialueen sekä seurakunnan ja järjestöjen työntekijöille.
Näitä tapaamisia pidetään Lapunmäen yhtenäiskoululla noin kerran kuukaudessa ja näissä
tilaisuuksissa vaihdetaan ajankohtaisia kuulumisia ja kehittämistarpeita yhteisöllisestä
näkökulmasta. Aamukahvien aikatauluista viestittää Lapunmäen yhtenäiskoulun rehtori.
2.3 Poissaolojen ehkäiseminen, suunnitelmallinen seuranta ja poissaoloihin puuttuminen
Konnevedellä on käytössä kolmiportainen poissaoloihin puuttumisen malli, jonka tarkoituksena on
tehostaa poissaoloihin puuttumista sekä edesauttaa myönteisen koulukulttuurin syntymistä.
Portaat toimivat toisiaan täydentävästi ja mukaan poissaolojen selvittämiseen otetaan aina ne
yhteistyötahot, jotka koetaan kyseisessä tapauksessa oleellisiksi. Poissaoloihin puuttumisen malli
on käytössä esi- ja perusopetuksessa sekä lukiossa.
1. porras: Poissaolot otetaan puheeksi aina huolen herätessä. Oppilaan ja/tai huoltajan kanssa
sovitaan yhteisesti, miten toimitaan, jotta poissaolot eivät lisääntyisi ja jotta opiskelu sujuisi
jouhevasti. Luokanohjaaja jatkaa tehostetusti poissaolojen seurantaa muutaman viikon ajan.
Opiskeluhuollon henkilöstön tuki tarvittaessa. Huolta voivat herättää esim. toistuva poissaolo
tietyltä oppitunnilta, tai tiettynä päivänä, selvittämättömät luvattomat poissaolot tms. selkeästi
tiettyyn ajankohtaan painottuva poissaolo.
2. porras: Poissaoloihin puututaan viimeistään, kun niitä on kertynyt 25-30 tuntia jaksossa tai 60
tuntia lukukaudessa. Luokanohjaaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa. Luokanohjaaja
konsultoi tarvittaessa opiskeluhuollon henkilöstön kanssa ja ehdottaa palaveria, jonne kutsutaan
tilanteen kannalta oleelliset tahot. Ennen palaveria voidaan täyttää poissaolojenkartoituskysely.
Palaverissa sovitaan tukihenkilöistä, vastuuhenkilöstä ja seurantapalaverista.
3. porras: Jos poissaolot jatkuvat tai niitä kertyy yli 80 tuntia, järjestetään uusi palaveri, jossa
sovitaan jatkotoimenpiteistä ja seurannasta. Konsultoidaan muita monialaisia asiantuntijoita. Aina
tarpeen vaatiessa ja mikäli tukitoimet ja seuranta eivät riitä, tehdään sosiaalihuoltolain mukainen
yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoitus.
Koulun vastuualueisiin kuuluu ennaltaehkäisevä työ, sekä poissaolojen säännöllinen seuranta ja
niihin puuttuminen. Huoltajan vastuualueisiin kuuluu poissaoloista ilmoittaminen ja selvittäminen
sekä varmistaminen, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa.
2.4 Tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
Oppilaita ja opiskelijoita ohjataan päihteettömään elämäntapaan niin oppituntien, koulun
pelisääntöjen kuin myös asiaan liittyvien erityisten tapahtumien puitteissa. Vapaa-aikatoimen
työntekijät toteuttavat vuosittain 7. luokasta alkaen lukion kolmosiin saakka päihdekyselyn
nuorten asenteista ja tottumuksista päihteisiin liittyen. Kyselyn tuloksia käsitellään
moniammatillisesti opiskeluhuollossa ja samalla mietitään tarvittavia toimenpiteitä.
Koulujen käytännöt päihdeasioissa (koskee niin esi- ja perusopetusta kuin lukiotakin):
• Tupakoinnista/nuuskaamisesta/alkoholista seuraa automaattisesti jälki-istunto sekä lain
mukaan lastensuojeluilmoitus.
• Tulentekovälineiden ja tupakkatuotteiden takavarikointi on sallittu, kun asiasta on
näköhavainto.
• Takavarikoidut tupakkatuotteet ja -välineet kirjataan (päiväys, oppilaan nimi) ja säilytetään
opettajainhuoneen varastossa olevassa laatikossa. Takavarikoinnista ilmoitetaan
huoltajalle.
• Huoltajalla on oikeus hakea takavarikoidut tuotteet 3 kk sisällä koululta.
• Kun takavarikoidut tuotteet 3 kk jälkeen hävitetään, paikalla on kaksi opettajaa ja hävitys
kirjataan ylös varaston listaan.
Jos koulun aikuisella herää huoli oppilaan päihteidenkäytöstä, hän ilmoittaa huolesta oppilaalle
ja hänen huoltajalleen, ja ohjaa oppilaan opiskeluhuollon pariin sekä tekee tarvittaessa
lastensuojeluilmoituksen.
2.5 Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä
kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa
Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä hyvinvoinnin tarkastus
• Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaitosympäristön terveellisyyden ja
turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta. Tehtävää
toteutetaan tarkastamalla oppilaitokset kolmen vuoden välein (terveydenhuoltolaki
1326/2010). Muilla viranomaisilla on velvollisuus osallistua tarkastuksen yhteistyöhön.
• Kaikki koulu- ja opiskeluterveydenhuollon piirissä olevat oppilaitokset on tarkastettava.
Myös esiopetusyksiköt tulisi tarkastaa monialaisesti. Terveydensuojelulaki 763/1994
velvoittaa tarkastamaan kaikki kokoontumistilat ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
huolehtimaan myös esiopetuksen ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä
yhteisön hyvinvoinnista. Tarkastus sisältää sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin että
oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden arvioinnin. Siihen tarvitaan useiden
eri ammattilaisten osaamista sekä opiskelijoiden että huoltajien näkemyksiä.
• Oppilaitosten terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastus tehdään
yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa (asetus 338/2011).
• Tarkastuksessa tarvitaan laajasti tietoa ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta
sekä yhteisön hyvinvoinnista. Tällaisia tietoja ovat tarkastusvälillä kertyneet tiedot,
tarkastusta varten tehtyjen kyselyjen ja selvitysten tulokset sekä tiedot oppilaitoksen
toimintamalleista ja käytännöistä. Tietoa kerätään eri toimijoilta ja lähteistä esimerkiksi
kouluterveyskyselystä ja laajojen terveystarkastusten
luokkayhteenvedoista. Tarkastustilaisuus pitää sisällään aloituspalaverin, tilakierroksen
sekä yhteenvetopalaverin. Aloituspalaverissa käydään läpi eri tahojen kokoamat
taustatiedot ja suunnitellaan tilakierroksen reitti. Yhteenvetopalaverissa kootaan kaikki
tiedot ja löydökset yhteen, arvioidaan ympäristöön ja yhteisöön liittyvät terveysriskit sekä
sovitaan jatkotoimista ja niiden vastuutahoista.
• Tarkastuksessa mukana olevat tahot ovat: rehtori, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto,
työsuojelu, työterveyshuolto, kiinteistön omistaja, opettajat, psykologi, kuraattori ja
oppilaat, opiskelija ja vanhemmat. Oppilaitoksen tarkastuksesta ja sen tuloksista
tiedotetaan oppilaille, opiskelijoille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille.
Yhteenvedon tarkastuksesta voi julkaista esimerkiksi oppilaitoksen verkkosivuilla. Myös
suunnitelluista jatkotoimista, niiden aikatauluista sekä seurannasta tiedotetaan.
• Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta valvoo työsuojeluviranomainen.
Työsuojelutarkastajat hoitavat valvontaa aluehallintovirastojen (AVI) työsuojelun
vastuualueilla sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston ohjauksessa.
Työsuojelutarkastuksissa ovat mukana yksikön esimies, kunnan työsuojelupäällikkö sekä
yksikön työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelutarkastuksessa käydään yhdessä keskustellen läpi
ennalta sovittuja tarkastuksen kohteena olevia asioita. Tarkastusta varten
työsuojelutarkastajalla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat, jotka tämän
on työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvien säännösten mukaan tehtävä tai
säilytettävä ja saada muu selvitys asioista, jotka tämän tarkastuksen kannalta oleelliset
asiakirjat, kuten työhön, työympäristöön tai työyhteisön tilaan liittyvät työntekijöiden
turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat työnantajan tekemät selvitykset sekä
työpaikan rakenteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin ja muut työntekijöiden turvallisuuteen
ja terveyteen vaikuttavat olennaiset suunnitelmat ja työterveyshuollon järjestämistä
koskeva sopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työpaikkaselvitys.