Koulumaailma elää parhaillaan isossa murroksessa tuen uudistuksen myötä. Me kaikki tiedämme, että kukaan ei selviä tästä savotasta yksin – ja siksi meidän on siirrettävä katseemme siihen, mitä tapahtuu luokkahuoneiden välisillä seinillä. Me tarvitsemme lisää iloa kouluun, ja se syntyy aidosta yhdessä tekemisestä.

Tämä vaatii meiltä rohkeutta raivata kalentereihin yhteistä suunnitteluaikaa, jotta voimme puhaltaa yhteen hiileen. Mutta ennen kaikkea se vaatii meitä aikuisia heittäytymään: menemään mukaan välituntitoimintaan, hyödyntämään sisävälkät luovasti ja tukemaan oppilaiden omia kerhoja ja pelejä. Kun me olemme mukana touhuissa, koko koulun ilmapiiri muuttuu.

Kummitoiminta on tässä työssä salainen aseemme. Luodaan vahvat parit: vitoset ja ykköset sekä kutoset ja kakkoset. Riittävä ikäero tuo turvaa ja vähentää pienten pelkoa isoja kohtaan. Kummit ovat korvaamaton apu: he sitovat luistimia, auttavat Chrome-tunneilla, ohjaavat temppuratoja ja toimivat apukäsinä käsitöissä. Samalla isot oppilaat saavat kokea olevansa tärkeitä ja harjoittelevat vastuun ottamista. Olipa kyse yhteisestä lukuhetkestä, kirjastovierailusta tai jaetusta lounashetkestä, kyse on matalan kynnyksen kohtaamisista.

Meidän on myös uskallettava avata ovet yhteis- ja samanaikaisopettajuudelle. Se on laaja kokonaisuus, joka vaatii tarkkaa suunnittelua, mutta palkitsee moninkertaisesti. Mietitään palkkitunteja, hyödynnetään tasoryhmiä joustavasti ja luodaan innostavia yhteisiä teemoja – miltä kuulostaisi vaikkapa koko kolmosluokkien yhteinen ”taikakoulu”?

Otetaan myös yhteiset tilat haltuun. Tuodaan toreille siirrettäviä kalusteita ja järjestetään pajatoimintaa tai vapaan toiminnan päiviä. Näin huomioimme jokaisen oppilaan erityisyyden luontevasti: pajat ja vaihtotunnit mahdollistavat hauskanpidon ja oppimisen tavalla, joka sopii kaikille.

Tehdään tästä koulusta paikka, jossa kukaan – koulun aikuinen tai oppilas – ei jää yksin. Rakennetaan yhteisö, jossa autetaan, kannustetaan ja nautitaan onnistumisista yhdessä!