Hei!
Yksi perustarpeistamme on tulla kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi. Joensuun kaupungin kahdeksalla koululla toimii tämän ajatuksen yhtenä edustajana hyvinvointiohjaaja eli hyvis. Toiminta alkoi pienimuotoisesti hankerahoituksen turvin vuonna 2019 ja tänä päivänä hyvistoiminta on vakiintunut osaksi Hammaslahden, Utran, Karsikon, Pataluodon, Heinävaaran, Karhunmäen, Marjalan ja Uimaharjun koulujen toimintaa.
Hyvinvointiohjaajien työnkuva on pyritty rakentamaan niin, että koulun arjessa tapahtuva perustehtävämme eli oppilaiden kiireetön ja läsnäoleva kohtaaminen tai hänen kanssaan hetken rinnalla kulkeminen olisi mahdollista. Työssämme tarkastelemme lapsen tai nuoren toimivan arjen ja hyvinvoinnin kokonaisuutta niin kotona kuin koulussa ja pyrimme vahvistamaan tätä kautta lapsen tai nuoren edellytyksiä oppia. Hyvinvointiohjaajan tehtävänä ei siis ole suoraan tukea oppimista vaan auttaa lasta tai nuorta voimaan paremmin, jotta oppiminen olisi mahdollista. Tämä vaatii onnistuakseen joidenkin työtehtävien rajaamista, jotta myös arjen akuutteihin tilanteisiin reagoiminen olisi mahdollista. Työn painopistealuista on myös sovittu koulukohtaisesti, joten hyvistyön käytännöissä voi olla pientä koulukohtaista vaihtelua.
Yllä kuvattu perustehtävä oppilaita kohtaavana ja heidän kuulluksi tulemistaan mahdollistamana aikuisena on kuitenkin kaikilla hyvinvointiohjaajilla yhteinen. Työn kautta pyritään myös saamaan alkuun yhteisiä, mahdollisimman varhaisen vaiheen tukiprosesseja lasta tai nuorta suojaavia tekijöitä vahvistaen. Tässä työssä voidaan hyödyntää esimerkiksi Lapset puheeksi- keskustelua ja -neuvonpitoa.
Hyvinvointiohjaaja on läsnä kouluarjessa mm. välitunneilla, tsemppaamassa oppilaita tunneilla tai mukana retkillä. Tarvittaessa oppilaita tavataan myös kahden kesken tai pienissä ryhmissä. Myös huoltajat voivat olla yhteydessä hyvinvointiohjaajaan lapsen koulunkäyntiin tai arkeen liittyvissä asioissa. Tarvittavat tukitoimet suunnitellaan tilannekohtaisesti lapsen tai nuoren, huoltajien, opettajien, opiskeluhuollon palveluiden sekä muiden tarvittavien toimijoiden kanssa yhdessä. Olemme huomanneet, että monesti hyvinkin pieneltä tuntuva asia voi olla lapsen mielessä suuri ja tilanne voi olla autettavissa vaikka yhdessä keskustellen ennen haasteiden kärjistymistä.
Lapset ja nuoret voivat tavata hyvistä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- Haluat jutella ihan mistä vaan, niin iloista kuin huolistakin. Keskustelemaan voit tulla myös yhdessä kaverin kanssa.
- Tarvitset apua tunneasioissa
- Tunnet olosi yksinäiseksi tai tarvitset apua kaverisuhteisiin
- Haluat vinkkejä tai tukea koulunkäyntiin liittyen
- Näet tai koet kiusaamista
- Sinulla on ideoita, mitä koulussa voisi toteuttaa, esimerkiksi toiveita välitunteihin
Hyvinvointiohjaajan tavoittaa arkisin Wilman, puhelimen tai sähköpostin kautta. Oppilaiden hyvinvointia edistävästä yhteisestä työstä, uusista ideoista, konsultaatiosta tai vaikkapa erilaisten toimintamallien kokeilusta on hyvä käydä yhteistä keskustelua suoraan oman koulun hyvinvointiohjaajan kanssa. Yhdessä pohtien moni asia saa erilaisia näkökulmia ja voi avata yhteiseen työhömme uusia kokeilumahdollisuuksia.
Hyvisten esihenkilönä toimii allekirjoittanut, vastaan mahdollisiin lisäkysymyksiin mielelläni.
Mukavaa uuden lukuvuoden alkua toivottaen,
Mikko Vauhkonen
suunnittelija, perhekeskuskoordinaattori
Joensuun kaupunki / Koulutus- ja nuorisopalvelut
puh. 050-4140695
mikko.vauhkonen@joensuu.fi
