OKLV221 Opettajan asiantuntijuus

Eettinen osaaminen

Kurssilla pienryhmässä käydyt keskustelut saivat pohtimaan syvemmin opettajan työn eettisyyttä, millaisia eettisiä periaatteita pidän itse tärkeänä ja kuinka ne näkyvät työssäni. Opettaja on persoona, jonka seurauksena omat arvot heijastuvat omaan opetukseen. Opettajan olisikin hyvä tiedostaa omat henkilökohtaiset arvonsa, jolloin hän pystyy miettimään millaisia arvoja hän haluaa opetuksessaan tuoda esiin. Tämän kurssin aikana olen pohtinut paljon sitä, että mitkä ovat oikeasti itselleni henkilökohtaisesti tärkeitä arvoja ja mitkä ovat yhteiskunnan yleisten normien mukaisia arvoja, jotka olen adaptoinnut itselleni ja alkanut pitämään omina arvoinani. Erottelu on yllättävän haastavaa, mutta olen kuitenkin kokenut tärkeäksi miettiä niitä ja uskaltaa olla eri mieltä tällä hetkellä vallalla olevien yhteiskunnan arvojen kanssa.

Opettajana on erittäin tärkeää kunnioittaa ihmisten erilaisia arvoja. Erityisesti ristiriitatilanteissa olisi tärkeää ymmärtää erilaiset lähestymistavat ja pyrkiä löytämään kaikkia osapuolia kunnioittava ratkaisu. Ristiriitatilanteet vanhempien kanssa johtuvat useimmiten vanhempien ja opettajien eriävästä käsityksestä siitä, mikä on lapselle parhaaksi (Campbell 2008). Olisikin tärkeää löytää kummankin käsitystä tukeva ratkaisu, ettei kumpikaan osapuoli koe itseään syrjäytetyksi tilanteessa.

Tieteellinen osaaminen

Puhuimme ryhmämme kanssa opintojen tärkeydestä ja kuinka ne ovat auttaneet ymmärtämään opettajan työn pohjautuvan vankkaan teoreettiseen osaamiseen. Olimme yhtämieltä siitä, että opettajan asiantuntijuus rakentuu koko elämän ajan, jolloin teoreettista osaamista tulisi laajentaa jatkuvasti. Teoreettinen tietämys mahdollistaa erilaisten opetusmenetelmiän kokeilun sekä omien ratkaisujen perustelun, sillä opettajan pitäisi pystyä perustelemaan kaikki tekemänsä ratkaisut teorialla.

Erityisesti koen yliopisto-opintojen kehittäneen omaa ajatteluani. Koen, että olen tullut tietoisemmaksi omasta ajattelutoiminnastani, ajatteluni suhteesta erilasiin valintoihin, tulkintoinnistani ja erilaisten merkityssuhteiden rakentamisesta, mitkä ovat olennaisia osia ajattelun kehittymisessä (Hurtig 2010). En kuitenkaan koe, että koskaan voi olla valmis ajattelun kehityksen suhteen, vaan ajattelun kehittäminen on koko elämän mittainen prosessi.

Vuorovaikutusosaaminen ja moninaisuuteen liittyvä osaaminen

Henkilökohtaisesti minulle on tärkeää, että jokainen ihminen tulee kohdatuksi ilman ennakkoluuloja yksilönä. Opettajan työssä olen jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jolloin vuorovaikutusosaaminen on merkittävissä roolissa ammattitaitoa. Opintojen aikana olen kehittynyt valtavasti vuorovaiktustilanteissa toimijana, erityisesti viestijänä. Opintojen aikana olen kehittynyt ilmaisemaan omia ajatuksiana selkeämmin ja perustelemaan omia mielipiteitäni paremmin. Opinnot ovat auttaneet ymmärtämään kuinka tärkeää opettajan työssä on vuorovaikutuksen kautta rakentunut asiantuntijuus.

Vaikka opettajan ja oppilaan suhde on lähtökohtaisesti asymmetrinen, on se kaksisuuntainen viestintäsuhde (Gerlander & Koistinen 2005). Sekä opettaja että oppilas ovat aktiivisia osapuolia vuorovaikutuksessa, jonka takia kummatkin ovat oppivia osapuolia. Asiantuntijuuttani opettajana kasvattaa vuorovaikutus niin oppilaiden, kollegoiden ja muiden koulussa olevien ihmisten kanssa, eikä kenenkään vaikutusta tulisi unohtaa tai aliarvoida.

Yhteisöllinen ja yhtreiskunnallinen osaaminen

Opetussuunnitelma ja opetus heijastaa aina yhteiskunnassa vallalla olevia ihanteita. Koska koulu on yhteiskunnallinen instituutio ei se koskaan ole irti yhteiskunnassa vallalla olevista arvoista, vaan se heijastaa vallalla olevia kansallisia ja kansainvälisiä kasvatukseen liittyviä käsityksiä (Fornaciari 2020, 18). Pienryhmässä keskustelimme paljoin näistä arvoista ja kuinka tietyt persoonat hyötyvät aina toisten kustannuksella kasvatuksessa vallalla olevien ihanteiden vaikutuksesta. Esimerkiksi monet tällä hetkellä työskenetelevät opettajat ovat kritisoineet opetussuunnitelmaa siitä, kuinka se ei ota tarpeeksi huomioon oppilaita, joilla on vaikeuksia oppimisessa ja itsesäätelyssä. Heille opetussuunnitelmassa korostettu itseohjautuvuus on todella haastavaa toisin kuin koulussa luonnostaan hyvin pärjääville oppilaille. Asiantuntijana minun tulisi osata suhtautua kriittisesti yhetiskunnassa vallalla oleviin käsityksiin ja tukea oppilaita kasvamaan tasapainoisiksi yhteiskunnan jäseniksi, joilla on kykyä kyseenalaistaa yhetiskunnassa vallalla olevia käsityksiä.

Pedagoginen osaaminen

Tämän osa-alueen koen kehittyvän käytännön tuoman osaamisen myötä, sillä tällä hetkellä tämä tuntuu kaikista haastavimmalta ja eniten kehitystä tarvitsevana osa-alueena. Vaikka olen opiskellut erilliset erityisopettajan opinnot niin käytännössä tapahtuva eriyttäminen isossa luokassa tuntuu haastavalta. Olisi kuitenkin tärkeää pystyä tarjoamaan oppilaille mielekkäitä ja tarpeeksi haastavia tehtäviä, sillä tutkitusti sillä on iso vaikutus oppilaiden kehitykseen kouluaineissa ja minäpystyvyyden kasvamiseen (Cadima, Leal & Burchinal 2010). Jotta kaikki oppilaat saavat sen hetkisiä taitojaan vastaavaa opetusta tulee suunnitella ja tuntea oppilaiden osaamisen taso hyvin, enkä vielä koe, että pystyn suunnittelemaan ja huomioimaan niin monimuotoista ryhmää kerralla. Uskon kuitenkin taidon kehittyvän käytönnön myötä. Koen kuitenkin, että opintojen aikana olen kehittynyt ja saanut käytännön työvälineitä rakentaa monipuolista opetusta, joka tukee eri tasoisten oppilaiden oppimista.

Arviointi ja erityisesti oppilaiden käyttäytymisen arvionti tuntuu todella vaikealta. Kuinka voin arvioida käyttäytymistä, niin etten arvioi oppilaan persoona? Oppilaalle tulee tuoda selväksi mitä arvioidaan, ja ettei oppilaan oma asenne, luonteenpiirteet tai vastaavat tekijä vaikuta oppiainekohtaiseen ja sen työskentelytavoitteiden arviointiin, vaan arvioidaan ainoastaan määriteltyjen tavoitteiden mukaisia asioita (Luostarinen 2019). Uskon että käytännön harjoittelu ja kollegoiden apu kehittävät kykyäni tasapuoliseen ja oppilaiden osaamista eteenpäin vievään arviointiin, vaikka toivoisinkin että opintojen aikana olisimme tehneet enemmän käytännön harjoituksia arviointiin liittyen.

Hyvinvointia vahvistava osaaminen

Kurssin aikana oma hyvinvointini joutui isolle koetukselle isäni yllättävän kouleman johdosta. Olen prosessoinut asiaa paljon ja vaikka tilanne on ollut ajoittain todella vaikea, olen oppinut paljon siitä kuinka isot yllätävät muutokset järkyttävät mielen hyvinvointia. Opettajana minun tulisi pystyä tukemaan oppilaita vaikeissa elämäntilanteissa ja antamaan heille itselleen käytännön neuvoja asioiden käsittelyyn ja niistä selviämiseen. Opettajana suurin haasteeni on kuitenkin olla ottamatta kaikkia maailman huolia omalletunnolleni ja keskittyä itsestäni huolehtimiseen muiden murheiden keskellä. Erityisen vaikeaa minulle on vapaa-ajan viettäminen, sillä minulla on tapana ahtaa kalenterini täyteen kaikkea, jolloin aikaa ei jää "vain olemiseen". Tiedostan kuitenkin kyseisen piirteni ja pyrin yhä enemmän varaamaan aikaa rentoutumiselle ja antamaan itselleni luvan vain olla ilman, että minun tarvitsisi suorittaa jotain.

Opettajan työssä yleisin jaksamista kuormittava tekijä on opettajan ja oppilaan kanssa tapahtuva vuorovaikutus. Erityisesti pedagogisesti vaativat ongelmatilanteet ja niiden ratkaiseminen kuorimmattavat opettajien hyvinvointia. (Soini, Pietarinen & Pyhältö 2008.) Koen vielä hankalaksi vaikeiden ongelmatilanteiden ratkaisemisen ja ainakin ensimmäisinä työvuosina toivon saavani tukea niihin niin koulun johdosta kuin työtovereilta, jotten joudu yksin pohtimaan monisäikeisiä tilanteita. Henkilökohtaisesti uskon, että vaikeiden asioiden puiminen yhdessä vähentää yksittäisin ihmisen kuormaa tilanteesa ja helpottaa ongelmatilanteen ratkaisua niin että ratkaisu olisi mahollisimman tasapuolinen kaikille osapuolille.

Esteettinen osaaminen

Pidän esteettistä osaamista yhtenä vahvuutena, sillä panostan usein tuotoksen ulkonäköön. En ole kauhean pikkutarkka, mutta kokeilen rohkeasti erilaisia tyylejä, muotoja, työskentelytapoja ja ilmaisukeinoja. Ymmärrän kuinka ulkoasu ja/tai ympäristö vaikuttaa asian kiinnostavuuteen, motivaatioon ja jopa oppimiseen. Haluan opettajana kannustaa oppilaita kokeilemaan rohkeasti ja kehittämään kykyjään ilmaista itseään eri tavoin. Erityisesti haluan painottaa jokaisen omia mieltymuksiä ja sitä, että jokainen tekee itsestään esteettisen näköisiä tuotoksia eikä muiden mieltymyksiä varten.

Kasvattajana pystyn tukemaan lasten kulttuuria siten, että syvennyn oppilaan maailmaan ja hänen näkemyksiinsä (Ruokonen & Rusanen 2009). Syventymällä oppilaan omaan maailmaan ja luomalla tasa-arvoiseen suhteen oppilaan kanssa on minulla opettajana mahdollisuus tukea oppilaan kulttuurista kehitystä ja tukea oppilasta luomaan itse käsitystä omasta kulttuuristaan. Usein lasten kulttuuri on aikuisten luomaa, mistä kertovat esimerkiksi lastenohjelmat ja lastenlaulut (Ruokonen & Rusanen 2009), joten on tärkeää tukea oppilaan kykyä luoda omaa kulttuuriaan.