Aineiston ydintiedon koonti
Miten yhteiskunnan muutos näkyy kulttuurimaisemassa
Alla olevassa taulukossa on koottu näiden sivujen sisällöstä aikajana, jonka avulla voidaan pohtia, miten luonto, asutus ja elinkeinot ovat sidoksissa toisiinsa. Taulukon voi toteuttaa tiedonhakutehtävänä ja/tai kuvitustehtävänä. Tyhjä taulukko löytyy vasemmasta marginaalista. Jos tehtävä tehdään ryhmissä, voidaan koonti ja reflektointi toteuttaa samalla tavalla kuin Paikkatieto -tehtävässä.
Asutus |
Elinkeinot |
Maisema |
Luonto |
|
6000ekr-1500jKr |
Vaeltavia metsästäjiä rantojen tuntumassa |
metsästys kalastus |
Erämaa, hankalakulkuinen merenlahti, saaria |
Jääkauden jälkeen alue veden peitossa. Aallot vievät hiekan ja saven laaksoihin, kivi ja sora jää korkeille paikoille. |
1500-luku |
Ensimmäiset vakituiset asukkaat Harva asutus Vain yksi tie |
metsästys kalastus kaskiviljely |
Peltojen raivaus alkaa. Tilat pieniä, erillään Ei avaraa peltomaisemaa Savutupia Kyrönkankaantie |
Eliölajien ihmisen toimintaan sopeutuminen alkaa, mutta ihmisen vaikutus luontoon vielä vähäistä. |
1600-luku |
Nuijasota 1596-1597 sota ja katovuodet→ nälkä Asutus leviää hitaasti 1600-luvun alkupuolella. 1600-luvun loppupuolella asutus lisääntyy nopeammin. |
metsästys kalastus peltoviljely kytöviljely tervanpoltto |
Pysyviä peltoja→ peltomaisema avartuu vähän. Kotieläimiä→ aidat lähipeltojen ympärille. Metsälaitumet Savutuvat |
Soita viljelyyn Metsiä tervan-tuotantoon Niityille alkaa muodostua erityinen niittykasvillisuus, jossa omat hyönteiset ja linnut. |
1700-luku |
Suuri Pohjansota ja Isoviha sekä katovuodet→ asutus taantuu Väki vähenee 1700-luvun alkupuolella. 1700-luvun loppupuolella asutus lisääntyy. Torppia lisää, tiloja jaetaan, raivataan lisää peltoa. |
peltoviljely tervanpoltto Isojako 1749 |
Taloihin piiput Talot pieniä torppia Umpipihat: paljon rakennuksia Kylien rakenne muotoutuu: kantatilat lähellä jokea, torpat kauempana. Muutama isompi talo |
Tervanpoltto verottaa metsiä, koloaminen
Kulttuuriympäristön kasvit ja eläimet kehittyvät ja sopeutuvat
halloja
|
1800-luku
|
Suomen sota 1808-1809 Nälkävuodet 1867-1868 1800-luvun loppupuolella nopea väestön kasvu, vaurastuminen tervan avulla Kouluja perustetaan |
peltoviljely tervanpoltto puunjalostus sahat myllyt meijerit elinkeinon-vapauslaki 1879 |
Maatalous kehittyy, peltoja raivataan paljon lisää Talot suurempia Taloja maalataan, koristellaan: empire, kertaustyylit Julkisia rakennuksia lisää Sähköpylväät 1880 alkaen |
Hakkuut verottavat metsää Metsänhoitoon kiinnitetään huomiota Hallat 1860-luvulla Laidunniittyjä paljon |
1900-luvun alku |
Väestö kasvaa 90% väestöstä viljelijöitä, tilat pieniä |
viljely turve-tuotanto rahatalous yleistyy: osuus-meijerit osuuspankit osuuskaupat |
Avara peltomaisema Kirkonkylä muotoutunut Joenvarsiasutus Kylät Peltomaisemaan ladot, heinäseipäät, puutarhat, kasvimaat, ensimmäiset salaojat 1920-luvulla Rautatie 1911 Jugend, klassismi |
Metsien hoito: Metsänhoitoneuvojia Metsänhoitoyhdistykset Soiden ja metsien ojitus 1930-1990 Soiden hyötykäyttö |
1900-luvun loppu |
Väestön kasvu taittuu 1960-luvulla. Tilojen koko kasvaa, määrä vähenee. Maalta muutto kaupunkeihin ja keskustoihin, kun maatalous tehostuu. |
teolliset ammatit palvelu- ammatit
viljely erikoistuu |
Traktorit Salaojat yleistyy→ peltomaisema yhtenäisemmäksi Kouluja lakkautetaan Teitä levennetään, päällystetään, suoristetaan Rintamamiestalot Teolliset materiaalit |
Peltojen lannoitus→ laidunniittyjen tarve vähenee→ niittykasvit ja –hyönteiset vähenevät Talousmetsät Luonnonsuojelu Perinnebiotooppien hoito |