Liikunnan opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 8

Liikunnan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8

Fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky

Liikunnanopetuksen tavoitteena on edistää oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä tukea hänen hyvinvointiaan ja terveyttään. Kokonaisvaltaisuudesta pyritään huolehtimaan sillä, että tavoitteet ja sisällöt jaetaan niin fyysisen, sosiaalisen kuin psyykkisen toimintakyvyn osa-alueisiin. Toimintakyvyllä tarkoitetaan fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiä selvitä erilaisista arkielämään kuuluvista perustoiminnoista ja asioinneista. Mitä parempi toimintakyky on, sitä vaativammista tehtävistä oppilas selviää ilman toisen apua. Hyvä toimintakyky vahvistaa myös hyvinvoinnin edellytyksiä.


Fyysinen toimintakyky
  • Fyysinen toimintakyky tarkoittaa elimistön toiminnallista kykyä selviytyä fyysistä ponnistelua vaativista tehtävistä. Se kertoo taidoista suoriutua erilaisia motorisia perustaitoja edellyttävistä tehtävistä sekä kyvystä selviytyä taitojen taustalla vaikuttavien erilaisten ominaisuuksien kuten kestävyyttä, voimaa, nopeutta ja liikkuvuutta edellyttävistä tehtävistä. Koska fyysiset ominaisuudet ovat merkittävästi yhteydessä oppilaiden kasvuun ja kehitykseen, liikuntatuntien tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen tulee olla erilaisia eri luokkatasoilla.

  • T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen. Oppilaalla on mahdollisuus tehdä oman taitotasonsa ja kuntotasonsa mukaisia harjoituksia.

  • T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja. Havaintomotoriikan harjoittelussa käytetään luovalla tavalla erilaisia välineitä. Tarjotaan monipuolisia ärsykkeitä.

  • T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa.

Sosiaalinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky. Oppilaan psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi riippuvat hyvin pitkälti siitä, minkälaisia sosio-emotionaalisia eli tunne-elämää ja ihmissuhteita tukevia taitoja he onnistuvat itsenäisesti tai liikuntakasvatuksen avulla omaksumaan. Tunnetaitoja tarvitaan tasapainoisen ja tarkoituksenmukaisesti toimivan tunne-elämän kannalta. Sosiaaliset taidot auttavat puolestaan saavuttamaan myönteisiä sosiaalisia tavoitteita ja parantavat ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sosio-emotionaaliset taidot liittyvät oppilaan eettis-moraaliseen ajatteluun ja arvomaailmaan. Moraalisesti toimiva oppilas auttaa toisia, on myös sosiaalinen sekä välttää aggressiivista käyttäytymistä.

  • T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen. Korostetaan hyvää yhteishenkeä ja tekemisen meininkiä.

  • T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista.


Psyykkinen toimintakyky

  • Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan oppilaan elämänhallintaan ja -tyytyväisyyteen, mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Psyykkinen hyvinvointi koostuu autonomiasta, pätevyydestä sekä sosiaalisesta yhteenkuuluvuuden tunteista. Psyykkiseen hyvinvointiin liittyy myös esimerkiksi myönteinen minäkuva, vahva itsetunto, tunne todellisuuden ymmärtämisestä, hyvä motivaatio sekä kokemus niin fyysisestä, sosiaalisesta kuin psyykkisestä turvallisuuden tunteesta. Näiden lisäksi psyykkiseen hyvinvointiin kuuluu vielä oppilaan itsearvostus, mielialaan sekä voimavaroihin ja taitoihin liittyvät tuntemukset selvitä mm. erilaisista haasteellisista tehtävistä tai tilanteista. Psyykkistä hyvinvointia edistävät hallinnan tunne, sosiaalinen tuki, sitoutuminen sekä mielekkyyden ja normaaliuden kokeminen.
  • T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja. Oppilas ymmärtää murrosiän tuomat erityispiirteet liikkumiseen, esimerkiksi suorituskykyyn ja puhtaudesta huolehtimiseen.

  • T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä.

Esimerkkejä laaja-alaisen osaamisen tavoitteista vuosiluokilla 7-9

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • Oppilas ymmärtää, kokee ja tuntee liikunnan vaikutuksia.
  • Tietää erilaisia tapoja liikkua.
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • Oppilas tietää oman paikkakunnan liikuntaharrastusmahdollisuuksia.
  • Tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa (kolmas sektori).
  • Koulun liikuntakulttuuriin liitetään mahdollisuuksien mukaan lajiliittojen ja urheiluseurojen ja KesLin lajiesittelyjä, näytetunteja ja koulutusta.
  • Osallistutaan mahdollisesti Koululiikuntaliiton tapahtumiin.
L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • Oppilas osaa huolehtia puhtaudestaan ja kunnostaan.
  • Tietää, että liikunta vaikuttaa hyvinvointiin.
  • Liikkuu tarkoituksenmukaisissa vaatteissa ja varusteissa.
L4 Monilukutaito
  • Oppilas osaa arvioida fyysistä toimintakykyään mittauksista saadun palautteen avulla.
L5 Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen
  • Liikuntatunneille tuo vaihtelua teknologian (iPad, sykemittari, älykännykkä) käyttäminen ja hyödyntäminen.
L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys
  • Oppilas osallistuu koulun liikuntatapahtumiin ja auttaa niiden järjestämisessä.
  • Oppilasta ohjataan oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen.
  • Oppilasta ohjataan huomioimaan fyysisen ja psyykkisen kunnon merkitys työkyvyn ylläpitäjänä.
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
  • Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osallistua välituntiliikuntatoimintaan ja liikuntatapahtuminen suunnitteluun.

Liikunnan opetuksen sisällöt vuosiluokalla 8

Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8.

S1 Fyysinen toimintakyky:
  • Sovelletaan kaikkia S1 sisältöalueita paikkakunnan mahdollisuuksia hyödyntäen ja vuodenajat huomioiden.
  • Tehokkuus liikkumisessa otetaan huomioon niin, että jokaiseen tuntiin sisältyy fyysisiä ominaisuuksia kehittäviä osioita.
S2 Sosiaalinen toimintakyky:
  • Korostetaan reilua peliä ja toisten oppilaiden suorituksen hyväksymistä ja kannustamista.
  • Edistetään oppilaan myönteistä toimintaa kenen tahansa toisen oppilaan kanssa.
  • Kiusaamista ei hyväksytä.

S3 Psyykkinen toimintakyky:
  • Sovelletaan valtakunnallisen OPS:n perusteita.

Oppisisältöjä ja aihepiirejä voidaan tarvittaessa siirtää vuosiluokalta toiselle.

Liikunnan arviointi vuosiluokalla 8


Oppimisen arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita.

Palaute ja arviointi on aina luonteeltaan oppilaan oppimista ohjaavaa, kannustavaa, kehittävää, tukevaa. Palaute ja arvointi kohdistuvat oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen monipuolisella tavalla.

Palautteen ja arvioinnin tavoitteena on edistää oppimista realistisella tavalla ja siinä näkyy oppilaan suoriutuminen suhteessa tavoitteisiin.

Opintojen aikainen arviointi tapahtuu mm. jatkuvan havainnoinnin, itsearvioinnin ja jatkuvan näytön perusteella. Menetelminä käytetään esimerkiksi palautekeskustelua, taitokortteja-/ suorituskortteja, portfoliota, vertaisarviointia ja ryhmäarviointia. Riippumatta arviointimenetelmästä, arviointi on yksilöllistä ja luottamuksellista.

Numeroarviointi 8-luokkalaisille:
  • MOVE-testi 8. luokalla, mutta mittausten tuloksia ei käytetä arvioinnin perusteena www.Edu.fi/move
  • Arviointi perustuu liikunnan harrastuneisuuteen (Tahdon= asenne ja Toimin= aktiivisuus) koulussa ja liikuntataitoihin (Osaan)


Liikunnan arvosanan muodostuminen:

Liikunnan tietojen ja taitojen oppiminen 50 % numerosta
  • Havaintomotoriikka
  • Tasapaino- ja liikkumistaidot
  • Välineenkäsittelytaidot
  • Fyysisten ominaisuuksien arviointi- , ylläpito ja kehittäminen
  • Uimataito ja vedestä pelastautuminen
Työskentelytaitojen oppiminen 50 % numerosta
  • Aktiiviisuus
  • Turvallinen ja asiallinen toiminta
  • Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
  • Reilu peli ja vastuullisuus ryhmässä
  • Itsenäinen työskentely ja vastuu omasta toiminnasta
Oppilaan osaamisen tason määrittely tavoiteltavissa taidoissa:
  • onnistuu aina (10)
  • onnistuu melkein aina (9)
  • onnistuu yleensä (8)
  • onnistuu silloin tällöin (7)
  • onnistuu joskus (6)
  • osaa hyvin heikosti (5)
  • ei osaa lainkaan (4)

Oppilaan työskentelyn ja toiminnan arviointi:
  • erittäin yritteliäs ja aktiivinen aina, lajista ja tehtävästä riippumatta (10)
  • yritteliäs ja aktiivinen aina, lajista ja tehtävästä riippumatta (9)
  • yleensä yrittää parhaansa (8)
  • silloin tällöin yritteliäs (7)
  • joskus, mutta harvemmin yrittää parhaansa (6)
  • ei jaksa olla aktiivinen ja yritteliäs, aiheettomia poissaoloja (5), huom: sairaus ei ole aiheeton poissaolo
  • ei osallistu toimintaan tunneilla (4)

Toiminnan arviointiin vaikuttaa korostetusti oppilaan suhtautuminen heikkouksien kehittämiseen eli hänelle vaikeisiin tai rankkoihin/ epämieluisiin tehtäviin ja harjoituksiin (motivaatiomittarit). Esimerkiksi fyysisen kunnon itsearvioinnin tueksi tehtävät mittaukset ovat motivaatiomittareita joillekin oppilaille.

Fyysisten kunto-ominaisuuksien taso ei ole arvioinnin peruste.