Kymmenes viikko
10. viikko
Maanantaina meillä oli vuoro palolaitokselle. Mukaan otimme ison säkin palloja, sillä oma puoli puhtaana on pinkkien kestosuosikki leikki. Ennen sitä, pelasimme maa-meri-laivaa ja harjoittelimme siinä samalla ohjeiden kuuntelua. Lisää ohjeiden kuuntelua tuli, kun treenasimme erilaisia perusliikemuotoja, kuten harppomista ja tasajalkahyppyjä. Tärkeä osa liikkumista on myös kehonhuolto, niinpä me luimme pieniä tarinoita, joihin liittyi jooga-tyyppisiä liikkeitä. Näissä yhdistyy kuuntelu, tasapaino ja koordinaatio, venyttelyä unohtamatta. Lopuksi levitimme kaikki miljoonat pallot ja pelasimme hiki hatussa oma-puoli-puhtaana. Hauskaa oli!
Viikonlopun kuulumisien kertomisista on tullut tosi tärkeitä lapsille. Aikuiset saavat aina kuulla, jos ei kysellä mitä kukakin on viikonloppunat tehnyt. Niinpä tiistaina puhelimme lasten viikonlopuista. Näin saimme taas harjoiteltua kerrontaa ja kuuntelua. On ollut ihana huomata, kuinka nykyään kuunnellaan, mitä kaverit ovat tehneet ja keskustellaan kaverienkin aiheista.
Keskiviikkona meillä oli oma sali käytössä ja niimpä jakaannuimme pieniin joukkoihin. Yhdet menivät saliin liikunnallisiin puuhiin ja harjoittelivat samalla ohjeiden kuuntelua ja niiden mukaan toimimista. Yhdet jäivät viidakon siimekseen valmistelemaan naamareita, eli kynä, saksi ja pistelyhommia harjoiteltiin. Tuli kyllä hienoja naamioita! Kolmas porukka treenasi suomea ja opetteli pelaamaan Unoa. Se onkin kyllä hyvä peli, varsinkin nykyään, kun erikoiskorttiin saa lopettaa.
Torstaina viskarit lähtivat muskariin ja lauleskelivat ja soittelivat siellä. Eskarilaiset jatkoivat naamareiden parissa ja samalla pohdittiin kuinka kaikki olivat kamalasti kasvaneet vuoden aikana. Tai jo ihan syksyn aikana! Siis tulleet isoiksi ja reippaiksi, jännittämiset olivat vallan unohtuneet!
Perjantaina oli vuorossa naamiaiset. Aluksi piti etsiä pikkuisia kummituksia ja niitä olikin karkuteillä aika liuta! Sitten kurkittiin pieniin noidankattiloihin ja piirrettiin samanlaiset karkit mitä noita oli kattilaansa laittanut. Se olikin jännää, sillä kattilaan näki vain, kun laittoi sen taskulamppuun kiinni! Sitten oli vähän kummituspalapelin tekoa ja vaikka mitä. Lopuksi menimme yhdessä turkoosien kanssa saliin discoilemaan. Tanssimme me vähän vanhoja perinteisiä laululeikkejäkin. Oli hurjaa ja hauskaa!
Viikonlopun kuulumisien kertomisista on tullut tosi tärkeitä lapsille. Aikuiset saavat aina kuulla, jos ei kysellä mitä kukakin on viikonloppunat tehnyt. Niinpä tiistaina puhelimme lasten viikonlopuista. Näin saimme taas harjoiteltua kerrontaa ja kuuntelua. On ollut ihana huomata, kuinka nykyään kuunnellaan, mitä kaverit ovat tehneet ja keskustellaan kaverienkin aiheista.
Keskiviikkona meillä oli oma sali käytössä ja niimpä jakaannuimme pieniin joukkoihin. Yhdet menivät saliin liikunnallisiin puuhiin ja harjoittelivat samalla ohjeiden kuuntelua ja niiden mukaan toimimista. Yhdet jäivät viidakon siimekseen valmistelemaan naamareita, eli kynä, saksi ja pistelyhommia harjoiteltiin. Tuli kyllä hienoja naamioita! Kolmas porukka treenasi suomea ja opetteli pelaamaan Unoa. Se onkin kyllä hyvä peli, varsinkin nykyään, kun erikoiskorttiin saa lopettaa.
Torstaina viskarit lähtivat muskariin ja lauleskelivat ja soittelivat siellä. Eskarilaiset jatkoivat naamareiden parissa ja samalla pohdittiin kuinka kaikki olivat kamalasti kasvaneet vuoden aikana. Tai jo ihan syksyn aikana! Siis tulleet isoiksi ja reippaiksi, jännittämiset olivat vallan unohtuneet!
Perjantaina oli vuorossa naamiaiset. Aluksi piti etsiä pikkuisia kummituksia ja niitä olikin karkuteillä aika liuta! Sitten kurkittiin pieniin noidankattiloihin ja piirrettiin samanlaiset karkit mitä noita oli kattilaansa laittanut. Se olikin jännää, sillä kattilaan näki vain, kun laittoi sen taskulamppuun kiinni! Sitten oli vähän kummituspalapelin tekoa ja vaikka mitä. Lopuksi menimme yhdessä turkoosien kanssa saliin discoilemaan. Tanssimme me vähän vanhoja perinteisiä laululeikkejäkin. Oli hurjaa ja hauskaa!