Pinkkien 7 ensimmäistä päivää
Alkutunnelmia
Lopulta koitti se päivä mitä ainakin eskarilaiset olivat odottaneet: ensimmäinen VIRALLINEN ESKARIPÄIVÄ! Kaikkia taisi vähän jännittää. Mutta se meni tosi hyvin ja meillä oli todella kiva päivä. Ja kaikki 7 päivää ovat olleet tosi mukavia!
Näiden 7 päivän aikana olemme:
Eli arki on lähtenyt hyvin mukavasti rullaamaan.
Tutustumisleikeistä paras on ollut se, missä kaikki liikuttavat musiikin tahtiin ja kun musiikki loppuu, kaikki lapset menevät kippuraan maahan ja aikuinen peittää jonkun peitolla ja loput lapset koittavat arvata kuka on piilossa. Tehtaan Koululle kävellessä ehtii hyvin kyselemään pariltaan toisen lempiruokaa tai lempileikkiä ja ihan vahingossa näin tutustua uuteen ystävään.
Ruokalassa pärjätään jo tosi hienosti. Kaikki saavat tarjottimet ruokineen päivineen kannettua salin perälle, meidän vaki paikoille, jopa viskarit. - No kyllä mä sen saan kannettua! On vain aikuiselle ilmoitettu, kun aikuiset yrittävät muka auttaa. - No jos sen lasin nyt sitten otat!... Ja astioiden palauttaminen: Mitä jos vanhat vihreät voisivat neuvoa? Ja vanhat vihreät neuvoivat ja todella hienosti neuvoivatkin!
Pinkkien maistelusäännössä sanotaan: Ole rohkea ja koske kielenkärjelläsi maistettavaan ruokaan. Se riittää ja näitä onnistumisia ja rohkeuden tekoja on jo tapahtunut monta.
Yhteisiä sääntöjä olemme miettineet pitkin viikkoa, mutta tällä hetkellä sääntökirjasta näyttää tulevan todella pitkä, kun kaikki ei-toivotut asiat kielletään yksitellen; ei saa töniä, ei saa kiusata, ei saa lyödä... Ensi viikolla pohdimme, että voisiko ne jotenkin yhdistää ja kertoa toisin sanoin. Hyviä sääntöjä lapset ovat kyllä keksineet.
Tällä viikolla eskarilaiset kävivät mykkiksillä. Elokuva oli ehkä vähän jännä, mutta yhdessä jälkeenpäin pohdimme, että kaikki mitä näimme ei ollut ihan totta. Ja ensi viikosta alkaen aiommekin itse ruveta rakentelemaan vähän epäluotettavia kuvia...
Viskarit pitivät oman elokuvatuokion eskarilla ja katsoivat Prinsessa Pikkiriikin seikkailuja.
Perjantaina päätimme laajentaa reviiriämme ja marssimme Karhupuistoon leikkimään. Lapset epäilivät, että päästäänkö ollenkaan perille, kun mentiin vähän eri reittiä kuin tavalisesti. No päästiin! Taskut täyttyivät tammenterhoilla ja takamukset kastuivat liukumäessä. Puiston täytti iloinen kiljahtelu. Matkalla meitä vastaan tuli vanhempi nainen joka tervehti meitä iloisesti ja kertoi, että tuli aina niin hyvälle mielelle kun näki lauman iloisia ja puuhakkaita lapsia.
Ja todellakin ensimmäistä aikuista on jo kutsuttu äidiksi. Eli kotiutuminen on sujunut hyvin ja nopsaan.
Hyvää viikonloppua kaikille!
Näiden 7 päivän aikana olemme:
- Tutustuneet toisiimme
- Opetelleet toistemme nimiä
- Saaneet uusia ystäviä
- Oppineet toimimaan ruokalassa
- Rohkeasti maistaneet uusia ruokia
- Pohtineet Pinkkien yhteisiä sääntöjä
- Aikuista on jo kutsuttu äidiksi
Eli arki on lähtenyt hyvin mukavasti rullaamaan.
Tutustumisleikeistä paras on ollut se, missä kaikki liikuttavat musiikin tahtiin ja kun musiikki loppuu, kaikki lapset menevät kippuraan maahan ja aikuinen peittää jonkun peitolla ja loput lapset koittavat arvata kuka on piilossa. Tehtaan Koululle kävellessä ehtii hyvin kyselemään pariltaan toisen lempiruokaa tai lempileikkiä ja ihan vahingossa näin tutustua uuteen ystävään.
Ruokalassa pärjätään jo tosi hienosti. Kaikki saavat tarjottimet ruokineen päivineen kannettua salin perälle, meidän vaki paikoille, jopa viskarit. - No kyllä mä sen saan kannettua! On vain aikuiselle ilmoitettu, kun aikuiset yrittävät muka auttaa. - No jos sen lasin nyt sitten otat!... Ja astioiden palauttaminen: Mitä jos vanhat vihreät voisivat neuvoa? Ja vanhat vihreät neuvoivat ja todella hienosti neuvoivatkin!
Pinkkien maistelusäännössä sanotaan: Ole rohkea ja koske kielenkärjelläsi maistettavaan ruokaan. Se riittää ja näitä onnistumisia ja rohkeuden tekoja on jo tapahtunut monta.
Yhteisiä sääntöjä olemme miettineet pitkin viikkoa, mutta tällä hetkellä sääntökirjasta näyttää tulevan todella pitkä, kun kaikki ei-toivotut asiat kielletään yksitellen; ei saa töniä, ei saa kiusata, ei saa lyödä... Ensi viikolla pohdimme, että voisiko ne jotenkin yhdistää ja kertoa toisin sanoin. Hyviä sääntöjä lapset ovat kyllä keksineet.
Tällä viikolla eskarilaiset kävivät mykkiksillä. Elokuva oli ehkä vähän jännä, mutta yhdessä jälkeenpäin pohdimme, että kaikki mitä näimme ei ollut ihan totta. Ja ensi viikosta alkaen aiommekin itse ruveta rakentelemaan vähän epäluotettavia kuvia...
Viskarit pitivät oman elokuvatuokion eskarilla ja katsoivat Prinsessa Pikkiriikin seikkailuja.
Perjantaina päätimme laajentaa reviiriämme ja marssimme Karhupuistoon leikkimään. Lapset epäilivät, että päästäänkö ollenkaan perille, kun mentiin vähän eri reittiä kuin tavalisesti. No päästiin! Taskut täyttyivät tammenterhoilla ja takamukset kastuivat liukumäessä. Puiston täytti iloinen kiljahtelu. Matkalla meitä vastaan tuli vanhempi nainen joka tervehti meitä iloisesti ja kertoi, että tuli aina niin hyvälle mielelle kun näki lauman iloisia ja puuhakkaita lapsia.
Ja todellakin ensimmäistä aikuista on jo kutsuttu äidiksi. Eli kotiutuminen on sujunut hyvin ja nopsaan.
Hyvää viikonloppua kaikille!
0 kommenttia