Norjan suljetut ja puolisuljetut yksiköt - oppia Suomeen?
Johdanto
Taustaa Norjan kalankasvatuksesta
Norjan kalankasvatusttuotanto on noin 1,3 miljardia kg, joka on toteutettu pääasiassa verkkoaltaissa (600 verkkokassilaitosta, joissa 4000 kasvatuskehikkoa). Perinteinen verkkoallastuotanto ei ole kuitenkaan kehittynyt 40 vuoteen teknisesti luvittajien tai toimijoiden puolesta. Tuotantomäärien noustessa ovat ongelmat lohitäin suhteen lisääntyneet:
Suljetut ja puolisuljetut rakenteet
Rakennelmat ovat fyysinen este ympäröivään veteen. Kyseisest järjestelmät soveltuvat sekä post-smolttien, että teuraskalojen kasvatukseen. Kalojen käsittely ja tarkkailu on helpompaa verrattuna perinteiseen verkkoaltaaseen. Suljetuissa ja puolisuljetuissa laitoksissa vesi pumpataan noin 20-25 metrin syvyydestä altaaseen, nk. lohitäikerroksen alapuolelta. Vettä hapetetaan ja kierrätetään tarpeen mukaan, jolloin saadaan ylläpidettyä stabiilit olosuhteet:
Suljetuissa ja puolisuljetuissa järjestelmissä voidaan ottaa pohjalta lietettä jonkin verran talteen, nk. pohjavirtauksen tai pumppauksen avulla. Kyseisissä järjestelmissä voidaan ylläpitää korkeampia kasvatustiheyksiä (50-70 kg/m3) --> 30% enemmän biomassaa verrattuna perinteiseen verkkoallaslaitokseen.
Eri laitostoimittajien kasvatusjärjestelmiä
Cermaq / FiiZK:
BioBrane Aqua 2050 / Serge Ferrari:
Ecomerden /FiiZK:
NHC valmistaa ainutlaatuisen tuotteen Norjan kalateollisuudelle – sopimuksen arvo 10 miljoonaa euroa.
HaugeAqua / Egget:
Yhteenveto suljetuista ja puolisuljetuista kasvatusjärjestelmistä
Umpikasvatusjärjestelmien kehittäminen Norjassa menee ensisijaisesti lohitäin torjunta edellä. Norjan ympäristölainsäädäntö ei vaadi ravinteiden talteenottoa, joten valmista ratkaisua tai menetelmää Suomen kasvatusolosuhteita ajatellen ei ole olemassa.
Rakennelmat ovat syviä/ massiivisia ja vaativat isoa kalustoa operoimiseen --> Mikään edellä mainituista yrityksistä tai ratkaisuista ei pystynyt tarjoamaan tietoa puhdistustehoista- tai lietteen jatkokäsittelystä. Tiedetään kuitenkin, että:
Umpikasvatusrakennelmat Suomen kalankasvatuksessa?
Jos suljettu kasvatusjärjestelmä olisikin rannan tuntumassa?
Lähde ja lisää aiheesta:
Lia-Lindberg-Lumme-Norjan-suljetut-ja-puolisuljetut-yksiköt-oppia-Suomeen.pdf
Norjan kalankasvatusttuotanto on noin 1,3 miljardia kg, joka on toteutettu pääasiassa verkkoaltaissa (600 verkkokassilaitosta, joissa 4000 kasvatuskehikkoa). Perinteinen verkkoallastuotanto ei ole kuitenkaan kehittynyt 40 vuoteen teknisesti luvittajien tai toimijoiden puolesta. Tuotantomäärien noustessa ovat ongelmat lohitäin suhteen lisääntyneet:
- Tuotantokustannusten nousu 30% viimeisen neljän vuoden aikana
- Kuolleisuus noussut 20% → joka 5. kala kuolee ennen teurastusta
- Karkulaisten uhka villeille lohikannoille
- Johti kehityslupiin, joita oli mahdollisuushakea 11/2015-11/2017
Suljetut ja puolisuljetut rakenteet
Rakennelmat ovat fyysinen este ympäröivään veteen. Kyseisest järjestelmät soveltuvat sekä post-smolttien, että teuraskalojen kasvatukseen. Kalojen käsittely ja tarkkailu on helpompaa verrattuna perinteiseen verkkoaltaaseen. Suljetuissa ja puolisuljetuissa laitoksissa vesi pumpataan noin 20-25 metrin syvyydestä altaaseen, nk. lohitäikerroksen alapuolelta. Vettä hapetetaan ja kierrätetään tarpeen mukaan, jolloin saadaan ylläpidettyä stabiilit olosuhteet:
- parempi rehukerroin
- pienempi kuolleisuus
- tuotantokierron nopeutus
- "täivapaa"
Suljetuissa ja puolisuljetuissa järjestelmissä voidaan ottaa pohjalta lietettä jonkin verran talteen, nk. pohjavirtauksen tai pumppauksen avulla. Kyseisissä järjestelmissä voidaan ylläpitää korkeampia kasvatustiheyksiä (50-70 kg/m3) --> 30% enemmän biomassaa verrattuna perinteiseen verkkoallaslaitokseen.
Eri laitostoimittajien kasvatusjärjestelmiä
Cermaq / FiiZK:
- Materialiina "heavy duty PVC"
- Vesitilavuus 10 400 m3
- 16-osainen kelluva teräsputkirakenne
- 4 itsenäistä vesipumppua
- Vedenlaadun seuranta: happi, saliniteetti, pH, sameus, lämpötila
- Hälytysjärjestelmä
- Automaattinen hapen säätely
- Lietteenpoisto mahdollista
BioBrane Aqua 2050 / Serge Ferrari:
- Tehdään mittatilaustyönä halutun kokoiseksi
- Materiaalina PVC kalvo
- Tarvittava energia tuodaan maalta tai lautalta
- Lietteenpoisto mahdollista
Ecomerden /FiiZK:
- Materiaalina PVC kalvo
- Post-smoltti ja teuraskalan kasvatukseen
- Korkeus 36m, halkaisija 45m, tilavuus 30 000 m3 (Ecomerde R 30R)
- Rakennelman sisällä tavallinen verkkokassi kalojen siirtelyn helpottamiseksi
- Veden pumppaus toteutettu neljällä pumpulla
- Vesi poistuu altaan pohjalta kahden venttiilin kautta, joista toista voidaan käyttää lietteen
pumppaamiseen - Voidaan varustaa energiayksiköllä, ruokintajärjestelmällä ja hapetusjärjestelmällä (injektoimalla happi suoraan tuloveteen)
- Toimittaja tarjoaa lietteenkäsittelyjärjestelmää --> lietteen pumppaus kelluvaan säiliöön tai suoraan rantaan
NHC valmistaa ainutlaatuisen tuotteen Norjan kalateollisuudelle – sopimuksen arvo 10 miljoonaa euroa.
HaugeAqua / Egget:
- Rakenne komposiittia
- Rakenteen sisällä keskiputki, joka tukee muotoa
- Kasvatuskapasiteetti 1000 ton (50 kg/m3)
- Vesi pumpataan kahdella pumpulla 20 m syvyydestä
- Vesi kiertää koko tankin läpi aina yläosaan, jossa se poistuu neljän metrin syvyydessä pinnan alapuolella
- Veden laatua ja määrää, sekä O2 ja CO2- pitoisuutta tarkkaillaan jatkuvasti
- Säädeltävä valaistus
- Varustettu ruokintajärjestelmällä, joka ruokkii koko vesitilavuutta
- Kalojen pumppaus ja säiliön tyhjennennys sisäänrakennetulla “välpällä”
- Kestää merenkäyntiä ja aallokkoa
- Lietteenkeräys mahdollist
- Investointikustannus noin 7€/tuotantokapasiteetti- kg
Yhteenveto suljetuista ja puolisuljetuista kasvatusjärjestelmistä
Umpikasvatusjärjestelmien kehittäminen Norjassa menee ensisijaisesti lohitäin torjunta edellä. Norjan ympäristölainsäädäntö ei vaadi ravinteiden talteenottoa, joten valmista ratkaisua tai menetelmää Suomen kasvatusolosuhteita ajatellen ei ole olemassa.
Rakennelmat ovat syviä/ massiivisia ja vaativat isoa kalustoa operoimiseen --> Mikään edellä mainituista yrityksistä tai ratkaisuista ei pystynyt tarjoamaan tietoa puhdistustehoista- tai lietteen jatkokäsittelystä. Tiedetään kuitenkin, että:
- Suuren virtaaman takia poistoveden käsittely ei ole mahdollista kustannustehokkaasti
- Norjalaiset konseptit perustuvat ainoastaan suurien partikkeleiden poistoon (rehu)
- Puhdistusreduktiosta (typen ja fosforin poistoteho) puutteellista tietoa tai ei tietoa ollenkaan
- Rakennelmien hintaa tai lietteenkäsittelyn tarkkaa hintaa ei saatavilla
- Rakennelmien, varsinkin pressukassien aallokon kesto max. 2,5 m
Umpikasvatusrakennelmat Suomen kalankasvatuksessa?
- Todellinen kustannusrakenne ei ole vielä tiedossa
- Koko pohjavirtaamaa suljetusta kasvatuslaitoksesta ei voida järkevästi käsitellä ravinteiden talteenotossa --> Lietteenkeräys ja –varastointi haasteellista
- Säiliöiden hinaus tai tyhjentäminen merellä nostaa käyttökustannuksia
- Energian tuottaminen merellä on haasteellista (generaattorit, varageneraattorit jne)
- Osittainen ravinteiden talteenotto ei ratkaise ongelmaa liuenneen typen suhteen
- Rakenteiden aallonkestävyys Suomessa?
- Polyeteeni (PE) todennäköisesti paras materiaalivaihtoehto (sama kuin nykyisissä verkkoallaskehikoissa)
Jos suljettu kasvatusjärjestelmä olisikin rannan tuntumassa?
- Energiaa saataisiin suoraan verkosta
- Lietteen pumppaus ja käsittely helpottuisi, koska se voitaisiin pumpata suoraan säiliöön tai lietteenkäsittelyy
- Umpinainen rakenne mahdollisesti apuna talvi- ja perkuusäilytyksessä?
- Poikaskasvatus rannassa, jonka jälkeen siirto merelle verkkokassiin
- Hylkeenkestävä
- Kasvatuskauden pidentäminen pumppaamalla viileää vettä syvänteestä tai lämmintä pintavettä
Lähde ja lisää aiheesta:
Lia-Lindberg-Lumme-Norjan-suljetut-ja-puolisuljetut-yksiköt-oppia-Suomeen.pdf