Ohjeita YO-kirjoituksiin:

Kokeen rakenne
Historian YO-kirjoituksissa on 9 kysymystä, joista tulee vastata 5 kysymykseen. Kokeessa on 6 kpl 20 pisteen kysymystä ja 3 kpl 30 pisteen kysymystä. Jälkimmäiset ovat vähän vaikeampia, mutta maksimipisteet saavuttaakseen tulee vastata kahteen 30 pisteen kysymyksiin. Kannattaa siis miettiä, osaisiko vastata 30 pisteen kysymyksiin. Maksimissaan saa vastata kahteen 30 pisteen kysymykseen.

Vastauksen valmistelu
Mieti ensin mitä tiedät valitsemastasi kysymyksestä. Kirjaa ylös kaikki esim. ajatuskarttaan tai ranskalaisille viivoille. Näin voit hahmottaa mitä asiasta tiedät, ja miten toisaalta asiat eivät unohdu kesken kaiken. Kokeessa on kyllä aikaa valmistella vastausta. Ajatuskartassa on se hyvä puoli, että sen avulla voi hahmotella asioiden välisiä suhteita esim. viivoilla. Valmistelusuttupaperiin kannattaa myös miettiä vastauksen rakennetta, esim. ympyröimällä asioita ja numeroimalla ne siinä järjestyksessä, jossa aiot niistä vastaukseesi kirjoittaa.

Vastauksen rakenne
Hyvän esseen rakenteen ohjeet pätevät myös historian YO-kirjoituksissa. Aloita siis johdannolla, jossa johdattelet lukijaa aiheeseen. Kerro jotain yleistä valitsemastasi aiheesta. Määrittele esim. keskeisiä termejä. Jos kysymys koskee esimerkiksi keskiaikaisen yhteiskunnan rakennetta, voit johdannossa kirjoittaa esim. siitä, mitä keskiajalla tarkoitetaan, milloin se oli jne., sekä siitä mitä yhteiskunnalla tarkoitetaan. Johdannon jälkeen tulee käsittelykappaleet, joissa vastaat varsinaiseen kysymykseen. Kappaleiden tulisi olla vähintään 3 virkettä pitkiä, ja yhdessä kappaleessa tulisi käsitellä yhtä teemaa tai asiaa. Vastauksen loppuun tulee loppulause, jossa vedät vielä tiivistät ja yhteen vastauksesi, ja vastaat lyhyesti ja yleisellä tasolla esitettyyn kysymykseen. Joissain kysymyksissä on erilliset vastauskentät kysymyksen alakohdille. Näissä tällaisen esseen rakenteen luominen voi olla vaikeaa, mutta sitä voi kuitenkin yrittää.

Vastauksen kirjoittaminen
Varsinaisen vastauksen kirjoittamisessa hyvä nyrkkisääntö on kirjoittaa lähes kaikki mitä aiheesta tietää, kuitenkin siten, että et ajaudu ohi aiheesta. Vastausta kirjoittaessasi kuvittele, että kirjoittaisit jollekin, joka ei tiedä aiheesta juuri mitään. Avaa siis perusteluitasi ja väitteitäsi ja selitä sanojen merkityksiä. YO-kokeen tarkoituksena on osoittaa lukio-opintojen aikana hankkimaa osaamistasi. Vastauksessa voi siis yhdistää tietojasi jostain muista oppiaineista, tai muista tietolähteistä, kuten lukemistasi kirjoista, mikäli se on mahdollista. Hyvä tapa osoittaa osaamista on myös kertoa esimerkkejä asiasta, jota kirjoitat. Historiankirjoituksessa on kyse menneiden tapahtumien ja syy-yhteyksien selvittämisestä, joten vastauksessasi olisi hyvä vastata seuraaviin kysymyksiin: mitä, missä, milloin. Jos esimerkiksi siis kirjoitat vaikka toisesta maailmansodasta, tulisi vastauksesi paikantaa aikaan ja paikkaan, sekä selittää mitä tapahtui.

Lähdekritiikki
Historiankirjoituksen keskeisin työkalu on lähdekritiikki. Siinä on kyse jääneiden lähteiden luotettavuuden arvioinnista. Aineistokysymyksissä lähdekritiikki tulee olennaiseksi. Aineistoa tulkitessasi esitä sille seuraavia kysymyksiä: kuka sen on kirjoittanut? Voiko kirjoittaja vaikuttaa aineiston sisältöön? Mikä on aineiston päämäärä? Voiko aineiston päämäärä värittää sen sisältöä? Missä yhteydessä aineisto on luotu? Voiko asiayhteys vaikuttaa sen sisältöön? Jos esimerkiksi aineistona on Stalinin puheita, kerro vastauksessasi kuka puhuja on. Kerro hänen ajatuksistaan, ja aatteistaan, joista tiedät. Missä puhe on esitetty? Onko sen tarkoituksena on ollut esim. valaa uskoa sotilaisiin toisen maailmansodan aikana jne. Kovin suureen spekulaatioon ei tarvitse lähteä, mutta vähintään tulisi pohtia kuka puhuja oli ja mitä varten aineisto on tehty.