Historian opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 4
Historian tavoitteet vuosiluokalla 4
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
- Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
- Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
- Monilukutaito (L4)
- Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
- Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
- Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä
- Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
- Monilukutaito (L4)
- Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
- Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
- Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
- Monilukutaito (L4)
- Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
- Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
T4 auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä
- Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
- Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
- Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
- Monilukutaito (L4)
- Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
- Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
- Monilukutaito (L4)
- Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille
- Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
- Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
- Monilukutaito (L4)
- Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
- Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
- Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa
- Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
- Monilukutaito (L4)
- Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
Historiallisen tiedon käyttäminen
T9 ohjata oppilasta esittämään muutoksille syitä
- Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
- Monilukutaito (L4)
T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä
- Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
- Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
- Monilukutaito (L4)
- Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
- Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
- Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
Historian sisällöt vuosiluokalla 4
Mitä historia on?
- Oman suvun ja koulun historia
- Suomen historia keskiaikaan saakka
- Euroopan esihistoria antiikkiin saakka.
Historian opiskelu on hyvä aloittaa pohtimalla, mitä historia on.
- Historiaa ovat kaikki menneisyyden tapahtumat.
- Historia on todellisuutta, mikä kerran on tapahtunut.
- Historia on menneisyyttä tutkiva tiede.
- Se on ihmisen toimintaa ja tekoja, joista on jäänyt merkkejä ja todisteita jälkipolville, jotka tutkivat ja tulkitsevat niitä.
- Se on historiantutkimuksen lähteiden (muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien) kriittistä tulkintaa.
- Historiantutkimuksen kohteena ovat myös menneiden aikojen arvot, asenteet, aatteet ja mentaliteetit.
- Suomen kansan historia kertoo oman maamme menneisyydestä.
- Yleinen historia on Euroopan ja muiden maiden historiaa.
Näistä saa alustavan ja henkilökohtaisen kokemuksen perehdyttämällä oppilas omaan historiaansa:
- omat juuret, oman perheen historia sekä kotiseudun historiaan tutustuminen
- oman koulun historia
- paikallishistoria osana Suomen historian vaiheita
- Edellisten lisäksi historiaa opiskellaan siksi, että oppilas ymmärtäisi paremmin ympäröivää maailmaa. Maailma ei ole tällainen sattumalta. Kun oppilas ymmärtää, mitä on ollut ja tapahtunut ennen häntä, hän ymmärtää nykyaikaa, kulttuuria ja itseään entistä paremmin. Historian tapahtumien valossa voi pohtia omia arvoja ja asenteitaan.
S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty:
- Jääkausi
- Suomen asuttaminen
- Kivikauden ihmisten elinolot ja elintavat Pohjolassa ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena
- Esihistoriallisen ajan jaksot Suomessa kivikaudesta rautakauteen
- Mahdollisesti opintoretki kivikauden kylään Saarijärvelle
- Maapallon asuttaminen
- Maanviljelyn aloittamisen, pyörän ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisen elämään
- Suurten jokilaaksojen ensimmäiset korkeakulttuurit ja kaupungit: Kaksoisvirranmaa (Mesopotamia) ja Egypti
Historian arviointi vuosiluokalla 4
Arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen arviointia täydennettynä Äänekosken perusopetuksen opetussuunnitelmaratkaisujen oppimisen arvioinnilla, joka on esitelty luvussa 6 Oppimisen arviointi.
Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.
Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.
Historian oppimisen arvioimisessa voidaan käyttää kuudennen luokan valtakunnallisia arviointikriteerejä soveltaen niitä neljännen luokan sisältöihin ja oppilaiden kehitystasoon. (Valtakunnalliset arviointikriteerit löytyvät kuudennen luokan sisältöjen kohdalta.)