Jokainen meistä on syntynyt samaan tapaan ihmisestä ihmiseksi. Maailmassa ei kuitenkaan ole yhdentekevää, missä tämä syntymä tapahtuu. Osassa maailmaa vastasyntynyttä odottaa korkeatasoinen terveydenhuolto, korkeatasoinen koulutus, riittävä ja monipuolinen ravinto sekä monella tapaa mukava ja turvallinen ympäristö.

Toisilla alueilla vastasyntyneellä on alle 80 % todennäköisyys nähdä ensimmäistä syntymäpäiväänsä, riski sairastua vakaviin sairauksiin on suuri jatkossakin ja elämän keskeisiä ongelmia on päivittäisen ruoan ja puhtaan veden saanti.

Kaatopaikalla asuvia ihmisiä Katmandussa, Nepalissa.

Eri maat on tavattu luokitella teollisuusmaihin tai kehittyneisiin maihin sekä kehitysmaihin. Kehittyneissä maissa lapsikuolleisuus on alhainen, lähes kaikki aikuiset ovat lukutaitoisia, terveydenhuolto on korkeatasoista ja vanhuuden ja sairauden varalle on olemassa sosiaaliturvan järjestelmiä. Kehitysmaissa tilanne on päinvastainen. Heikon ravitsemuksen, terveydenhuollon ja koulutustason lisäksi väestöä piinaa suuri epätasa-arvoisuus ja monilla alueilla vaivaavat konfliktit. Tämä maiden jako kahteen ryhmään ei nykyisin kuitenkaan kuvaa maailman kehittyneisyyden tai vaurauden jakautumista kovin hyvin. Monissa perinteisesti kehitysmaiksi luokitelluissa maissa osa asioista on parantunut. Niitä voikin kutsua kehittyviksi maiksi. Toisaalta joidenkin kehittyneiden maiden sisällä köyhyys on lisääntynyt. Luokittelu on monimutkaistunut, mutta edelleen voidaan erottaa selkeitä alhaisen ja korkean tulotason maita, ja niiden väliset erot ovat suuret.

Bruttokansantuote (BKT/asukas (USD))

Valtio	BKT/as.
Qatar (rikas öljyvaltio Arabian niemimaalla)	130 000 yhdysvaltain dollaria / asukas
Yhdysvallat	56 000
Ruotsi	48 000
Suomi	41 000
Etiopia (Afrikassa)	1 800
Burundi (Afrikassa)	830

Kehittyneisyyttä voidaan kuvata monilla eri tunnusluvuilla. Bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden kertoo, kuinka paljon maassa tuotetaan, mutta ei tulojen jakautumista. Imeväiskuolleisuus (alle 1-vuotiaat) ja lapsikuolleisuus (alle 5-vuotiaat) ilmentävät terveydenhuollon kehitystä. Koulutustasoa kuvaa esimerkiksi lukutaitoisten osuus.

Eri maiden vertailun helpottamiseksi on kehitetty tunnuslukuja, jotka ottavat huomioon useita kehittyneisyyttä ilmentäviä lukuja. Esimerkiksi inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) on luku, johon lasketaan kaikki edellä mainitut arvot.

Mistä maiden suuret kehityserot johtuvat? Osa syistä liittyy vaikeisiin luonnonoloihin, joissa esimerkiksi kuivuus ja sateettomien kausien vaihtelu vaikeuttavat ihmistoimintaa. Joissakin maissa pitkään jatkuneet konfliktit ovat estäneet kehitystä. On maita, joissa itsevaltainen ja korruptoitunut hallinto ylläpitää väestön jakautumista köyhään enemmistöön ja rikkaaseen eliittiin. Useimmissa köyhissä maissa on kuitenkin taustalla siirtomaa-ajan perintö. Siirtomaita käytettiin halpojen raaka-aineiden lähteinä isäntämaille. Sama raaka-aineisiin painottuva tuotantorakenne ja jopa tuotannon omistus on voinut säilyä tähän päivään saakka. Tulotaso on jäänyt alhaiseksi ja maat ovat velkaantuneet.

Eräiden valtioiden indekstietoja

Valtio	BKT/asukas (USD)	HDI, inhimillisen kehityksen indeksi (0-1)	GINI, tuloerojen suuruus (0–100, suuri luku ilmoittaa suurta tuloeroa)
Yhdysvallat	56 000	0,91	47
Suomi	41 000	0,88	27
Zimbabwe (Afrikassa)	600	0,37	50

​​