Oma arkemme sijoittuu enimmäkseen varsin pienelle alueelle. Syömme, juomme, liikumme ja kulutamme tavaroita ja palveluita tutuissa ympyröissä. Tutun elämän keskellä emme välttämättä tiedä tai tule ajatelleeksi, kuinka erilaista elämä voi muualla olla, ja millaista elämää liittyy niihin asioihin, joita arjessamme käytämme.

Suomalaiset kuuluvat siihen neljäsosaan maailman väestöstä, joka omistaa kolme neljäsosaa maapallon rikkauksista. Suurin osa ihmisistä on huomattavasti köyhempiä. Köyhin neljännes omistaa maailman rikkauksista vain kaksi prosenttia. Se mitä näemme ympärillämme normaalina elintasona, on siis kaukana normaalista koko maapallon väestöön suhteutettuna.

​
Maapallon väestön elintaso: yksi ihminen edustaa miljardia ihmistä.

Käyttämiimme tavaroihin sisältyy paljon ongelmia, jotka ovat meiltä näkymättömissä. Niitä voidaan valmistaa oloissa, jotka ovat terveydelle ja ympäristölle vaarallisia. Työntekijät voivat olla räikeästi alipalkattuja, tai jopa orjuuden kaltaisessa työsuhteessa. Myös lapsityövoimaa käytetään. Työstä ja tavaroista saadut tulot voivat päätyä rikkaalle eliitille veroparatiiseihin. Tavaroiden ekologinen selkäreppu on usein raskas, eli niiden valmistamiseen kuluu suuri määrä luonnonvaroja ja energiaa. Samoin voi syömämme ruoka olla suuri rasite ympäristölle — erityisesti, jos se on suurelta osin eläinperäistä ja kaukana tuotettua.

Maailma ei muutu paremmaksi, jos emme sitä itse muuta. Siksi jokaisen meistä on syytä tietää, millainen maailma on ja miten toimemme siihen vaikuttavat. Silloinkin, kun poliittinen päätöksenteko laahaa eikä vie maailmaa parempaa kohti, meillä kuluttajina on mahdollisuus vaikuttaa.

Tiedämmekö, mistä meitä ympäröivä tavarapaljous tulee?

​