Kartoissa vesistöt kuvataan yleensä sinisellä värillä. Voit etsiä itsellesi maailman kartan ja arvioida, paljonko sen pinta-alasta on vettä tai sinistä väriä.

Meret peittävät noin 70 prosenttia maapallon pinta-alasta. Mantereita halkovat monet joet. Vesistöt tarjoavatkin monipuolisen reitistön ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen.

Vesiliikenne jakautuu meri- ja sisävesiliikenteeseen sekä vedenalaiseen liikenteeseen.

Vesillä liikkuu monenlaisia aluksia: matkustajalaivoja, lauttoja, rahtilaivoja, jokilaivoja, proomuja ja sukellusveneitä.

Vesiliikenne oli yksi varhaisimmin kehittyneistä liikenteen muodoista. Monet merkittävät kaupungit ovatkin syntyneet vesiliikenteen kannalta keskeisiin paikkoihin.

Rannikoilla sijaitsee suuria satamia, joiden kautta niin ihmiset kuin tuotteetkin voivat liikkuvat sisämaahan tai muille mantereille.

Vesiliikenteen etuja ovat ruuhkattomuus merillä, suurten määrien kuljetusmahdollisuus ja suhteellisen vähäiset ympäristöongelmat. Vesiliikenteen huonoja puolia ovat puolestaan laivojen hitaus, satamien kallis rakentaminen ja ylläpito.

Laivaonnettomuudet ovat viime aikoina keskittyneet kehitysmaiden lähimmille merialueille. Afrikan ja Aasian rannikolla matkustajia ahtautuu liikaa yhteen laivaan. Kun sääolosuhteet yllättävät, huonokuntoiset laivat kaatuvat. Ihmisiä hukkuu uimataidon puuttuessa.

Laivoihin otetaan liikaa matkustajia, koska jokainen luvaton matkustaja maksaa matkastaan suuremman summan kuljettajille ja tarve päästä pois on suuri. Jo yksistään ylittäessä Välimerta Afrikasta Eurooppaan on kuollut viime vuosina tuhansia ihmisiä.

Hongkongin satamaan saapuu suurempia ja pienempiä aluksia.

​