Kuten aiemmin kerrottiin, maapallon väkiluku on kasvanut vauhdilla viimeiset vuosikymmenet – ja vaikka joillakin alueilla väestönkasvu on saatu hidastumaan, eikä lapsia synny perheisiin enää niin paljoa kuin aiemmin, niin väkimäärä jatkaa kasvuaan. Tämä johtuu siitä, että entistä suurempi määrä nuoria aikuisia on perustamassa perheitä ja hankkimassa lapsia. Tämä tilanne muuttuu vasta vuosikymmenten kuluessa. Tätä seikkaa voidaan tutkia niin sanotun hedelmällisyysluvun avulla.

Hedelmällisyysluku kertoo kuinka monta lasta 15–49 -vuotias nainen keskimäärin synnyttää. Koko maapallon hedelmällisyysluku on pienentynyt 3,4:stä 2,5:een, mikä tarkoittaa, että yksi nainen synnyttää keskimäärin 2,5 lasta. Kehitysmaissa hedelmällisyysluku on laskenut paikoin kuudesta jopa kolmeen, mutta alueelliset erot ovat suuria. Euroopassa hedelmällisyysluku on alle kaksi, Afrikassa lähes viisi. Esimerkiksi Afrikan Nigerin hedelmällisyysluku on 7,6.

Afrikassa syntyvyys on suurta. Tämä näkyy muun muassa kouluissa.

Hedelmällisyysluku valtioittain. Lähes kaikkien Euroopan valtioiden luku on alle kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että naiset synnyttävät keskimäärin vähemmän kuin kaksi lasta elinaikanaan.

Väestönkasvuun vaikuttaa suuresti myös kuolleisuuden väheneminen. Perusterveydenhuollon ja hygienian parantuminen sekä lääketiede ovat kehittyneet nopeasti. Täten on tullut mahdollista suojautua aiemmin ihmisiä suuria määriä tappaneita tauteja vastaan sekä parantua niistä. Myös lapsikuolleisuuteen on pystytty vaikuttamaan esimerkiksi rokotteilla. Perheiden ei tarvitse hankkia enää niin suurta määrää lapsia, sillä lapsista jää eloon entistä suurempi osa.

HI-viruksen ajateltiin aikoinaan vaikuttavan väestönkasvuun paljonkin, mutta se on ollut arvioitua hitaampaa, vaikka eräissä Afrikan maissa HI-viruksen aiheuttamaa sairautta sairastaa jopa 25 prosenttia väestöstä. Myös sotien vaikutus on jäänyt yleensä pieneksi ja paikalliseksi.

​