Luku 4: Veden kiertokulku, sateet ja meret
Tiivistelmä lukuun 4: Vesikehä
VESIKEHÄ (hydrosfääri)
- Mikä mahtaa olla maapallon sateisin paikka ja miksi?
- Entä kuivin ja miksi?
- Maapallon vesivarastojen määrä on lähes vakio, mutta vesivarastojen osuuksissa voi ajan mittaan tapahtua suhteellisia muutoksia
- suolainen vesi noin 97%
- makea vesi noin 3%
- jäätiköt ja pysyvä lumi
- pohjavesi
- järvet ja joet
- ilmakehän vesi
- Auringon lämpöenergian ja Maan painovoiman ylläpitämää veden kiertoa ilmakehässä, maaperässä ja vesistöissä
- Lämpö haihduttaa vettä vesihöyryksi
- Veden olomuodon muutokset vapauttavat (piilevä lämpö) ja sitovat lämpöenergiaa, millä on suuri merkitys maapallon lämpöoloihin. (kuva s.35 )
- makea vesi on ihmiskunnan elinehto ja etenkin pohjaveden synty on turvattava.
MANNERTEN VEDET
- pohjavedet
- Kuinka pohjavesi syntyy?
- Mitä etua pohjavedessä on verrattuna muihin makean veden lähteisiin
- Mikä on Suomen pohjavesitilanne?
- Miksi pohjaveden puhtaudesta ollaan erityisen huolissaan?
- vajovesi, salpavesi, orsivesi
- pintavedet (järvet ja joet)
- makean veden varastoista muista myös: jäätiköt
- ilman täytyy jäähtyä, jotta kastepiste saavutetaan.
- Ilma jäähtyy yleensä ilmamassojen kohotessa (noin 1 Celsiusastetta/ 100m) , mikä voi tapahtua kolmesta syystä:
-
- ilmamassa kohoaa lämmettyään …….konvektiosateet
- ilmamassa kohoaa kohdatessaan rannikon tai vuoriston…….orografiset sateet
- ilmamassa kohoaa eri lämpöisten ilmarintamien kohdatessa…..rintamasateet liikkuvat matalapaineet
Maapallon sateiset ja kuivat alueet
- Sateisia alueita ovat zeniittisateiden alueet päiväntasaajan lähellä ja useat monsuuni-ilmaston alueet ja lämpimien merivirtojen läheisyydessä olevat rannikot.
- Kun vuotuinen sademäärä ylittää 2500 mm/ a, kyse on sateisesta alueesta esimerkiksi Llro Kolumbian sademäärä 13 300 mm/ vuodessa.
- Kuivat eli aridit alueet ovat napa-alueiden ja hepoasteiden pysyvillä korkeapainealueilla, sekä vuoristojen takana ja mantereiden keskiosissa ja kylmien merivirtojen läheisyydessä olevilla rannikoilla. Kun vuotuinen sademäärä jää alle 250 mm/vuosi kyse on kuivasta ilmastosta esimerkiksi Chilen Arica on maailman kuivin asutuut paikka ja sen vuotuinen sademäärä on vain 0,8 mm /vuodessa.
- Suomi: Suomen ilmasto on sen verran viileää, että haihdunta on meillä pienempää kuin sadanta, joten vaikka meillä sataa vain 500-600 mm /vuodessa, vedestä ei juuri ole pulaa.
MERET
- valtameret: Tyynimeri, Atlantti, Intian valtameri, Eteläinen jäämeri Pohjoinen jäämeri
- sivumeret:
-
- välimeret: esim. Välmeri
- reunameret: esim. Pohjanmeri
- sisämeret: esim. Itämeri
MERIVIRRAT
- pintaveden virtauksia, joiden syvyys on yleensä noin 100m ja leveys voi olla satoja kilometrejä.
- Syynä planetaariset tuulet, Coriolisilmiö, veden tiheyserot (lämpötila ja suolaisuus)
- luokitellaan lämpimiin ja kylmiin
- lämpimät merivirrat, esim.
- lämmittävät rannikkoa varsinkin talvella ja lisäävät sateita.
- kylmät merivirrat, esim.
- viilentävät rannikkoa kesällä
- aiheuttavat kuivuutta rannikolla, esim. Perunvirta
- kummuttaa ravinteita pohjasta merten ravintoketjulle ja näin ollen kylmien merivirtoja mannerrinteet ovat yleensä hyviä kalastusalueita.
- lämpimät merivirrat, esim.
MERIVEDEN PYSTYVIRTAUKSET
- merivesi liikkuu pystysuoraan joko alas pohjaa kohti tai ylös pintaa kohti
- Pintaveden tiheyden kasvaessa se alkaa painua alas
- Golfvirran pumppu sijaitsee Grönlannin itäpuolella, jossa vettä vajoaa pohjaa kohti, on veden jäätymisestä johtuvaa (veden suolapitoisuus nousee pintaosissa, kun vain liotin jäätyy).
- jos tuuli puhaltaa pintavettä pois rannikolta, tilalle kumpuaa vettä ylöspäin syvemmältä: kumpuaminen.
- Pintaveden tiheyden kasvaessa se alkaa painua alas