Viime vuoden loppupuolella eräässä tilaisuudessa sain vastauksena seuraavan kommentin: ”Jos jossain lukee sana ilmastonmuutos, se jää minulta lukematta.” Tämä, hyvin pontevasti ilmaistu mielipide, jäi minulle mieleen kummittelemaan. Ilmastonmuutosta koskevan uutisoinnin kommenttikentissä tulee edelleen vastaan turhautuneita kirjoituksia, joiden mukaan ilmastonmuutosta ei ole. Ei ainakaan Suomessa. Mutta siis pohdinpa lyhyehkösti sitä, että kannattaako viestiä lukea, jos siinä lukee sana ilmastonmuutos?

Opintojani varten tutustun erilaisiin kestävän kehityksen toimintaohjeisiin, -tutkimuksiin, -raportteihin, kirjoihin, kirjoituksiin jne. jne. Mielenkiinnosta katsastin Sitran megatrendit ja näihin liittyvät kirjoitukset vuodelle 2024 Sitran nettisivuilta. Sitran megatrendit kuvaavat hitaasti muuttuvia ilmiöitä Suomen näkökulmasta ja niiden avulla voi pohtia sekä visioida tulevaisuutta.

Sitran määrittämät megatrendit ovat vuodelle 2024 samat kuin 2023 (hieman eri twistillä):

1. Luonnon kantokyky murenee
2. Hyvinvoinnin haasteet kasvavat
3. Demokratian kamppailu kovenee
4. Kilpailu digivallasta kiihtyy
5. Talouden perusta rakoilee

Ilmastomuutos vaikuttaa kaikkeen, ja ihan kaikkiin yllä oleviin megatrendien osa-alueisiin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toi uuden vuoden puheessaan esiin, että yksi pahimmista globaaleista uhkista on ilmastonmuutos. Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt 2021 ilmastonmuutoksen tämän hetken suurimmaksi terveyttä uhkaavaksi tekijäksi. Terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamista ilmiöistä ja ympäristön hyvinvoinnista. Dubain ilmastokokouksen sopimus antaa edes jotain toivoa siihen suuntaan, että kriisiä edes yritetään ymmärtää ja pyritään löytämään ratkaisuja. Tuleva vuosi näyttää, millä vakavuudella maat suhtautuvat ilmastosopimukseen. 

Ilmastonmuutos käsitteenä on osa ekososiaalista sivistystä, jota kouluissa opetetaan. Jatkuvan oppimisen näkökulmasta, yksilön tulisi olla tietoinen meneillään olevasta tilanteesta sekä niistä toimenpiteistä, joilla niin yksilöt, kuin yhteisöt ja organisaatiot voivat ilmastonmuutosta torjua. Toimenpiteet voivat yksilötasolla näyttää pieniltä, mutta yhteisötasolla vaikutus on suuri. Tästä esimerkkinä seuraava: Hiljattain on uutisoitu, että biojätettä on edelleen sekajätteen joukossa paljon. Oliko peräti 40 % eli liian moni kotitalous heittää hyvää biouusiutuvaa raaka-ainetta sekajätteen joukkoon. Yksi banaaninkuori tai kahvinporopussi ei yksilötasolla tunnu missään, mutta kyllä tuntuu, jos koko kunta tai kaupunki saadaan lisäämään biojätteiden kierrätystä. Toimintaa muutetaankin jätelain avulla ja uusi biojätteen keräysvelvoite laajenee porrastetusti vuoden 2024 aikana.

Tiesitkö muuten, että

• biojäte laskee sekajätteen joukossa jätteen lämpöarvoa?
• lajittelemalla voi vähentää sekajätteen määrää ja vähentää astioiden tyhjennysväliä? (Huom. vaikutus jätekuljetuskustannuksiin!)
• biojätteen käsittelymaksu on alhaisempi? (Ja taas kustannusvaikutus!)
• biojätteestä valmistetaan biokaasua tai multaa? 
• biojätteestä valmistettu biokaasu vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta?

Jos kohtaat sanan ilmastonmuutos, niin vilkaisethan ainakin, että mitä kirjoituksessa viestitään. Siinä voi olla ihan hyvää infoa asiasta tai käyttökelpoinen toimintaohje. Globaalilla tasollakin on hyvä olla tietoinen missä mennään, vaikka omalla pihalla ilmastonmuutos ei tunnu vaikuttavan. Vai vaikuttaisiko kuitenkin?