Tiimioppimisen Startti
Tiimioppimisen startti 4.2.2020
Aloitimme Tiimiakatemian tiimioppimisen valmennuksen Kuopiossa 4.2.2020. Meidän koulun lisäksi mukana olivat Rautalampi, Rautavaara, Vesanto ja Vieremä. Päivää vetivät eteenpäin lillatränaret, jotka valittiin joukostamme. Jokaisesta koulusta oli valittu yksi lillatränare.
Päivän tärkein anti oli kuulla, miten Parasta ennen-hanke on lähtenyt muilla kouluilla käyntiin. Oli mielenkiintoista kuunnella muiden kokemuksia, sivupolkuvalintoja ja hankkeen toteuttamista. Mietimme myös, mitä tiimioppiminen tarkoittaa ja millaiset ovat hyvän tiimin tunnusmerkit.
Tässä muutamia, tiivistettyjä startin jälkeisiä ajatuksia tiimioppimisesta ja hyvästä tiimistä:
-sitoutuminen ja motivaatio on tärkeää
-yhteinen tavoite
-jokaiselle oma rooli
-jäsenten vahvuudet kannattaa huomioida
-heterogeenisyys
-yhdessä oppimista
-vastuunkanto
Jäämme odottamaan innolla seuraavaa kertaa!
Tiimioppimisen startti 3.9-4-9.2020 Suonenjokelaiset (Johanna, Merja ja Minna mukana etä-yhteyden kautta)
Minna hyppäsi mukaan lennosta Hanna-Riinan tilalle.
Pienissä ryhmissä kävimme monia hyviä keskusteluja. Erityisen hedelmälliseksi koimme sen, kun olimme fyysisesti samassa tilassa oman koulun opettajien (Johanna, Merja, Minna -> loistava tiimi :) ) kanssa ja saimme pohtia asioita tauoilla ym. yhdessä oman koulun perspektiivistä.
Totesimme, että meidän koulun tämänhetkinen tilanne on tiimioppimisen kannalta ihan hyvällä mallilla. Meillä on viisi noin kahdeksan hengen tiimiä, joissa on yläkoulun ja alakoulun opettajia sekaisin. Näissä tiimeissä kokoonnumme kahden viikon välein. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Pohdimme, että dialogiringin voisi vielä käydä läpi näiden kokoontumisien alussa. Keskusteluissa muiden koulujen opettajien kanssa heräsi ajatus, että olisi mukava saada myös ohjaajia mukaan näihin tiimeihin
Kun keskustelimme oman koulun käytänteistä, mietimme, että voisimme kenties jossain välissä kokeilla tiimin vetäjän vaihtamista tai tiimin vetämistä esimerkiksi parettain. Tällä hetkellä tiimejä vetävät johtoryhmän jäsenet.
Seuraava askel olisi myös viedä tätä ideaa oppilaiden keskuuteen.
Työyhteisön ryhmäyttäminen koettiin myös tärkeäksi asiaksi. (pitkin lukuvuotta)
Tässäpä kootusti muutama timanttiajatus näiltä kahdelta päivältä
Kuulluksi tuleminen ja autonomisuus
- tiimi valitsee kaikille sopivan
kokoontumispaikan ja –ajan (monet kokivat kivaksi ajatukseksi sen, että lähdettäisiin pois koulurakennuksesta ja jokainen tiimiläinen saisi valita vuorollaan sopivan kokoontumispaikan)
- raameista sopiminen
etukäteen
- tarjoilua?, ohjelmaa?, aihe? (hyvä ruoka, parempi mieli)
Sitoutuminen
- aloitus "helpoilla" asioilla,
jotta jokaisella on sanomista
- "Tulen kuulluksi. Tulen
nähdyksi. Kuormani kevenee."
-> tiimityöstä hyötyä, innostus
Muutos oman pään sisällä tärkein
- kevennyt mieli helpottaa työssä selviämistä ja
jaksamista
- tiimityöskentely on iso voimavara
Tiimin toimintaraamit kuntoon
- koko: tarpeeksi pieni, jotta kaikki tulevat kuulluiksi ja
nähdyiksi; hyväksyttävä toisten hitaus ja toisten nopeus
- riittävästi aikaa tiimiytymiselle (toisten kohtaaminen, tutustuminen)
- säännöllisyys (pitkin lukuvuotta)
- koulun toimintarakenteet tiimi-myönteiset
- tiimien teemat tutuista, helpoista abstraktimpiin, haasteellisimpiin
Luottamus ja tuttuus
- vaatii aikaa
- tutustumista rennon, yhteisen tekemisen parissa (yhteiset aamupalat, tutustumisveso?, kokoukset esim. laavulla)
- kun tunnemme toisemme, ymmärrämme
toisiamme
- turvallisuuden tunne!!!
- check-in ja check-out
Reflektio
- kouluyhteisö
- tiimi
- yksilö
- toimintamallit
- tavoitteet
- aikaansaannokset
Tiimioppimisen startti keskiviikko 30.9.2020 (Osa 3: Tiimit ja johtaminen )
Suonenjoelta mukana etäyhteyden kautta Merja, Johanna, Minna ja osittain myös Paula ja Mikko
Tällä kerralla ei tullut hirveästi uutta asiaa meidän mielestämme. Jäimme pohtimaan muun muassa, miten usein tiimien kokoonpanoja pitäisi muuttaa, miten oppilaille voisi jalkauttaa tiimioppimisen mallia, erilaisia teemoja (lukujärjestys?) tiimeihin keskusteltavaksi....
Mietimme myös sitä, miten esim. rehtorin ja apulaisrehtorin hyvin toimivaa työparitoimintaa saisi tehtyä näkyväksi (mitkä asiat tähän työn sujuvuuteen vaikuttavat...? ym.)
Tässäpä muutamia ajatuksia Merjan ja Minnan (+ Liisa, Outi, Satu)
Arvojen ja vision näkyväksi tekeminen, myös yhteistyötahoille
Meiltä menossa mukana Merja ja Minna, sekä osittain Paula ja Mikko
Meillä oli tänään teknisiä vaikeuksia, jotka turhauttivat (yhteydet pätkivät), mutta muuten päivä oli oikein onnistunut ja hauska. Saimme nauraa oikein urakalla. Totesimme ääneen, että meidän työyhteisössämme asiat ovat mukavasti ja töihin on kiva tulla.
Merjan kanssa saimme harjoitella tänään Lilla Tränarena olemista. Pienryhmäämme kuuluivat myös Marianne ja Kristiina Rautavaaralta, sekä Suvi Vierämältä. Marianne ja Kristiina olivat paikan päällä Rytkyllä ja me muut olimme mukana etäyhteyden kautta.
Alkuun keskustelimme yhdessä siitä, mitä asioita haluaisimme vahvistaa työyhteisössämme /itsessämme?
Kaikki olivat sitä mieltä, että yhteistyö on asia, mitä halutaan vahvistaa kaikissa työyhteisöissä. Heterogeenisistä tiimeistä (yläkoulun ja alakoulun opeja sekaisin ym.) oli hyviä kokemuksia. Muun muassa ymmärrys toisten työkuvasta on lisääntynyt "sekaryhmien" myötä ja koettiin, että paljon on opittu kollegoilta. Se, että jokainen saa äänensä kuuluviin, koettiin tärkeäksi asiaksi ja pienemmät tiimit ovat tukeneet tätä asiaa. Kun keskustelimme, mitä asioita haluaisimme vahvistaa itsessämme esiin nousi mm. draama, huomaa hyvä, työnrajaaminen ja prosessiin luottaminen.
Iltapäivällä lähdettiin porukalla miettimään, mitä meille jäi käteen näistä tiimioppimisen starteista. Rautavaaralaiset heittivät idean konkreettisista käsistä (paperista askarrellut), joihin kirjaisimme keskeisimmät asiat.
Kokosimme 10 keskeisintä käsitettä/asiaa:
-dialogirinki (toisten kunnioittaminen, kuunteleminen, vuorovaikutustaitojen harjoittelu)
-heterogeenisyys ( sekaryhmät/tiimit, ymmärryksen lisääminen ym.)
-1+1= enemmän kuin kaksi (ideoiden parastelu yhdessä, "laukalle lähtö", kuorman keventäminen, yhteistyössä on voimaa!)
-johtajuuden jakaminen (vastuu, luottamus, sitoutuminen)
-yhteinen visio (kaikkien pitäisi olla selvillä, mihin suuntaan ollaan menossa, mitä tavoitetta kohti)
-struktuuri (mm. työ-ja vapaa-ajan erottaminen/rajaaminen)
-"perse edellä puuhun" (kokeilukulttuuri, saa mokata)
-huomaa hyvä (mikä meillä toimii/mitkä asiat on hyvin, tiedostavaa ajattelua, ääneen sanottamista, potiivisen palautteen antamista-> voimaantuminen)
-sinnikkyys
-muutos tapahtuu oman pään sisällä ("täyskäsi", tämä kaikista tärkein asia!)
Päivän tärkein anti oli kuulla, miten Parasta ennen-hanke on lähtenyt muilla kouluilla käyntiin. Oli mielenkiintoista kuunnella muiden kokemuksia, sivupolkuvalintoja ja hankkeen toteuttamista. Mietimme myös, mitä tiimioppiminen tarkoittaa ja millaiset ovat hyvän tiimin tunnusmerkit.
Tässä muutamia, tiivistettyjä startin jälkeisiä ajatuksia tiimioppimisesta ja hyvästä tiimistä:
-sitoutuminen ja motivaatio on tärkeää
-yhteinen tavoite
-jokaiselle oma rooli
-jäsenten vahvuudet kannattaa huomioida
-heterogeenisyys
-yhdessä oppimista
-vastuunkanto
Jäämme odottamaan innolla seuraavaa kertaa!
Tiimioppimisen startti 3.9-4-9.2020 Suonenjokelaiset (Johanna, Merja ja Minna mukana etä-yhteyden kautta)
Minna hyppäsi mukaan lennosta Hanna-Riinan tilalle.
Pienissä ryhmissä kävimme monia hyviä keskusteluja. Erityisen hedelmälliseksi koimme sen, kun olimme fyysisesti samassa tilassa oman koulun opettajien (Johanna, Merja, Minna -> loistava tiimi :) ) kanssa ja saimme pohtia asioita tauoilla ym. yhdessä oman koulun perspektiivistä.
Totesimme, että meidän koulun tämänhetkinen tilanne on tiimioppimisen kannalta ihan hyvällä mallilla. Meillä on viisi noin kahdeksan hengen tiimiä, joissa on yläkoulun ja alakoulun opettajia sekaisin. Näissä tiimeissä kokoonnumme kahden viikon välein. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Pohdimme, että dialogiringin voisi vielä käydä läpi näiden kokoontumisien alussa. Keskusteluissa muiden koulujen opettajien kanssa heräsi ajatus, että olisi mukava saada myös ohjaajia mukaan näihin tiimeihin
Kun keskustelimme oman koulun käytänteistä, mietimme, että voisimme kenties jossain välissä kokeilla tiimin vetäjän vaihtamista tai tiimin vetämistä esimerkiksi parettain. Tällä hetkellä tiimejä vetävät johtoryhmän jäsenet.
Seuraava askel olisi myös viedä tätä ideaa oppilaiden keskuuteen.
Työyhteisön ryhmäyttäminen koettiin myös tärkeäksi asiaksi. (pitkin lukuvuotta)
Tässäpä kootusti muutama timanttiajatus näiltä kahdelta päivältä
Kuulluksi tuleminen ja autonomisuus
- tiimi valitsee kaikille sopivan
kokoontumispaikan ja –ajan (monet kokivat kivaksi ajatukseksi sen, että lähdettäisiin pois koulurakennuksesta ja jokainen tiimiläinen saisi valita vuorollaan sopivan kokoontumispaikan)
- raameista sopiminen
etukäteen
- tarjoilua?, ohjelmaa?, aihe? (hyvä ruoka, parempi mieli)
Sitoutuminen
- aloitus "helpoilla" asioilla,
jotta jokaisella on sanomista
- "Tulen kuulluksi. Tulen
nähdyksi. Kuormani kevenee."
-> tiimityöstä hyötyä, innostus
Muutos oman pään sisällä tärkein
- kevennyt mieli helpottaa työssä selviämistä ja
jaksamista
- tiimityöskentely on iso voimavara
Tiimin toimintaraamit kuntoon
- koko: tarpeeksi pieni, jotta kaikki tulevat kuulluiksi ja
nähdyiksi; hyväksyttävä toisten hitaus ja toisten nopeus
- riittävästi aikaa tiimiytymiselle (toisten kohtaaminen, tutustuminen)
- säännöllisyys (pitkin lukuvuotta)
- koulun toimintarakenteet tiimi-myönteiset
- tiimien teemat tutuista, helpoista abstraktimpiin, haasteellisimpiin
Luottamus ja tuttuus
- vaatii aikaa
- tutustumista rennon, yhteisen tekemisen parissa (yhteiset aamupalat, tutustumisveso?, kokoukset esim. laavulla)
- kun tunnemme toisemme, ymmärrämme
toisiamme
- turvallisuuden tunne!!!
- check-in ja check-out
Reflektio
- kouluyhteisö
- tiimi
- yksilö
- toimintamallit
- tavoitteet
- aikaansaannokset
Tiimioppimisen startti keskiviikko 30.9.2020 (Osa 3: Tiimit ja johtaminen )
Suonenjoelta mukana etäyhteyden kautta Merja, Johanna, Minna ja osittain myös Paula ja Mikko
Tällä kerralla ei tullut hirveästi uutta asiaa meidän mielestämme. Jäimme pohtimaan muun muassa, miten usein tiimien kokoonpanoja pitäisi muuttaa, miten oppilaille voisi jalkauttaa tiimioppimisen mallia, erilaisia teemoja (lukujärjestys?) tiimeihin keskusteltavaksi....
Mietimme myös sitä, miten esim. rehtorin ja apulaisrehtorin hyvin toimivaa työparitoimintaa saisi tehtyä näkyväksi (mitkä asiat tähän työn sujuvuuteen vaikuttavat...? ym.)
Tässäpä muutamia ajatuksia Merjan ja Minnan (+ Liisa, Outi, Satu)
Arvojen ja vision näkyväksi tekeminen, myös yhteistyötahoille
-> arvot ja visio arkeen, pedagogiikkaan
- johtajuuden jakaminen myös tiimiasioissa
-> rakenteet kuntoon:
* korvaus tehdystä työstä
* työn jakaminen luo myös jaksamista
* turvallisuuden tunne
- työparityöskentelystä voimaa ja hyvinvointia
- rehtori tukena ja turvana, luo raamit
- aika kollegoiden (koko työyhteisö!) kohtaamiselle
-> toisten tunteminen
-> luottamus, työn arvostus
-> sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin
Tiimioppimisen startti keskiviikko 28.10.2020 (Osa 4: Tiimien tulevaisuus)Meitä puhututtaneita teemoja:
- johtajuuden jakaminen tärkeää -> osallisuuden kokemus
- tiimeissä varmistuu (/vetäjä varmistaa), että kaikki pääsevät paremmin ääneen -> ei myöskään "selän takana" puhumisen tarvetta
- tiimien tapaamisen säännöllisyys tärkeää ja tuo muutosta rakenteeseen; voi myös keventää tapaamistarvetta
-> toisaalta huolena, että "täpäkkä tapaaminen" = kokousmaisempi -> kuinka varmistaa tiimille tiimiaikaa (ja jakamisaikaa myös muista kuin käytännön pakkoseikoista)
Meiltä menossa mukana Merja ja Minna, sekä osittain Paula ja Mikko
Meillä oli tänään teknisiä vaikeuksia, jotka turhauttivat (yhteydet pätkivät), mutta muuten päivä oli oikein onnistunut ja hauska. Saimme nauraa oikein urakalla. Totesimme ääneen, että meidän työyhteisössämme asiat ovat mukavasti ja töihin on kiva tulla.
Merjan kanssa saimme harjoitella tänään Lilla Tränarena olemista. Pienryhmäämme kuuluivat myös Marianne ja Kristiina Rautavaaralta, sekä Suvi Vierämältä. Marianne ja Kristiina olivat paikan päällä Rytkyllä ja me muut olimme mukana etäyhteyden kautta.
Alkuun keskustelimme yhdessä siitä, mitä asioita haluaisimme vahvistaa työyhteisössämme /itsessämme?
Kaikki olivat sitä mieltä, että yhteistyö on asia, mitä halutaan vahvistaa kaikissa työyhteisöissä. Heterogeenisistä tiimeistä (yläkoulun ja alakoulun opeja sekaisin ym.) oli hyviä kokemuksia. Muun muassa ymmärrys toisten työkuvasta on lisääntynyt "sekaryhmien" myötä ja koettiin, että paljon on opittu kollegoilta. Se, että jokainen saa äänensä kuuluviin, koettiin tärkeäksi asiaksi ja pienemmät tiimit ovat tukeneet tätä asiaa. Kun keskustelimme, mitä asioita haluaisimme vahvistaa itsessämme esiin nousi mm. draama, huomaa hyvä, työnrajaaminen ja prosessiin luottaminen.
Iltapäivällä lähdettiin porukalla miettimään, mitä meille jäi käteen näistä tiimioppimisen starteista. Rautavaaralaiset heittivät idean konkreettisista käsistä (paperista askarrellut), joihin kirjaisimme keskeisimmät asiat.
Kokosimme 10 keskeisintä käsitettä/asiaa:
-dialogirinki (toisten kunnioittaminen, kuunteleminen, vuorovaikutustaitojen harjoittelu)
-heterogeenisyys ( sekaryhmät/tiimit, ymmärryksen lisääminen ym.)
-1+1= enemmän kuin kaksi (ideoiden parastelu yhdessä, "laukalle lähtö", kuorman keventäminen, yhteistyössä on voimaa!)
-johtajuuden jakaminen (vastuu, luottamus, sitoutuminen)
-yhteinen visio (kaikkien pitäisi olla selvillä, mihin suuntaan ollaan menossa, mitä tavoitetta kohti)
-struktuuri (mm. työ-ja vapaa-ajan erottaminen/rajaaminen)
-"perse edellä puuhun" (kokeilukulttuuri, saa mokata)
-huomaa hyvä (mikä meillä toimii/mitkä asiat on hyvin, tiedostavaa ajattelua, ääneen sanottamista, potiivisen palautteen antamista-> voimaantuminen)
-sinnikkyys
-muutos tapahtuu oman pään sisällä ("täyskäsi", tämä kaikista tärkein asia!)