Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivustolta löytyy tietoa kulttuurisensitiivisestä työotteesta. Ammattilaisten kulttuurinen kompetenssi eli osaaminen muodostuu kulttuurisesta tiedostamisesta, tuntemuksesta, taidoista, kohtaamisesta ja motivaatiosta, jossa omia kulttuurisia tottumuksia ja arvoja peilataan toisten kulttuurien tottumuksiin ja arvoihin. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus on järjestettävä niin, että eri taustoista tulevien ihmisten erilaiset tarpeet otetaan huomioon. Kulttuurisensitiivisyys on kaikista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kunnioittamista sekä syrjimättömän ilmapiirin rakentamista ja vaalimista. Palveluiden tulee joustaa erilaisiin tarpeisiin, eikä ihmisten mukautua palveluiden muottiin. Kulttuurisensitiivinen työote ei pyri luomaan uusia eroja, vaan tunnistamaan jo olemassa olevia eroja ihmisten välillä. Näin minimoidaan eroavaisuuksista syntyviä kielteisiä ilmiöitä ja pyritään aidosti kohti yhdenvertaisuutta. Kulttuurisensitiivinen ohjaaja tunnistaa sellaisia ympäristön ja toiminnan esteitä, joita poistamalla voi vahvistaa eri taustoista tulevien ihmisten osallisuutta ja toimijuutta.

YLEX artikkelissa Hyväntahtoiset suomalaiset rodullistavat vahingossa – ja siksi rasismista pitää puhua Ruskeat tytöt-blogin kirjoittaja Koko Hubara kertoo miltä tuntuu olla rodullistettu Vantaalla kasvanut helsinkiläinen, Suomessa syntynyt ja Suomessa koko elämänsä asunut nainen. Yle Areena Audiosarjan Mahadura ja Özbergan yksi jakso tuo esiin rakenteellista rasismia Suomessa. Samojen tekijöiden sarjassa on lisäksi jakso Rasismi sairastuttaa, joka myös kannattaa kuunnella.