Opintojen aikainen arviointi

A. Opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet, kokonaisuus ja pedagoginen tehtävä oppimisen edistämisessä.

Opettajan tehtävänä antaa oppilaalle jatkuvaa oppilasta ohjaavaa ja kannustavaa palautetta ja arviointia. Sitä annetaan:

- suullisesti oppituntien yhteydessä
- sähköisesti oppiainekohtaisin tuntimerkinnöin, jolloin palaute ja arviointi on myös huoltajan tiedossa
- tarvittaessa sähköisin viestiominaisuuksin
- kun siihen on erityinen syy arviointikeskusteluin, jolloin huoltaja paikalla

Opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilasta oppimisen ja opiskelumenetelmien kehittämisessä.

B. Lukukauden ja lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi

Syyslukukauden päätteeksi tehtävä arviointi eli väliarviointi:
1-2 lk arviointikeskustelut
3 lk välitodistus numeroarviointi AI, MA, KÄ; muut oppiaineet sanallisesti
4-9 lk välitodistus kaikki oppiaineet numeroarviointi

Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi:
1-2 lk lukuvuositodistus sanallinen arviointi
3 lk lukuvuositodistus numeroarviointi AI, MA, YO, EN, KÄ; muut oppiaineet sanallisesti
4-9 lk lukuvuositodistus kaikki oppiaineet numeroarviointi

C. Itsearvioinnin edellytysten tukeminen; itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet

Itsearvioinnin edellytysten tukeminen tulee olla suunnitelmallista ja säännöllistä ja se tulee aloittaa heti ensimmäisen vuosiluokan syyslukukaudella. Tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä oman toiminnan arviointiin, mahdollisuutta oman ja toisten oppilaiden osaamisen arvostamiseen ja itsetunnon kehittymiseen. Itse- ja vertaisarviointia toteutetaan:

1-2 lk oppiaineittain pienissä kokonaisuuksissa läpi lukuvuoden
3-9 lk sähköisellä järjestelmällä toteutettavin itsearviointikyselyin vähintään kerran lukuvuodessa
5-9 lk sähköisellä lomakkeella kerran lukukaudessa luokanohjaajan oppitunnilla
5-9 lk itsearviointitehtävin ja –keskusteluin oppilaanohjauksen oppitunneilla
3-9 lk sähköisen oppimisalustan suomien vertaisarviointimahdollisuuksin

D. Opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt

Oppilaalla on yksi mahdollisuus suorittaa jonkin oppiaineen hylätty suoritus; voidaan suorittaa myös seuraavan lukuvuoden aikana mikäli hylätty suoritus ei aiheuta tosiasiallista estettä opintojen etenemiselle.

Yksi hylätty suoritus ei tarkoita automaattisesti vuosiluokalle jäämistä, jos todetaan, että hylätty suoritus ei ole este opintojen etenemiselle. Oppilas jää vuosiluokalle, mikäli hänellä on kaksi tai enemmän hylättyä suoritusta lukuvuositodistuksessa. Oppilas voi jäädä vuosiluokalle myös vaikka hänellä ei olisikaan hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuosi tarkoituksenmukaisena. Esityksen vuosiluokalle jäämisestä em. perusteella tekee ko. oppilaan luokanopettaja / -valvoja kuultuaan asiassa oppilasta, huoltajaa, oppilaan muita opettaja sekä erityisopettajaa. Esityksen voi tehdä myös oppilaan huoltaja. Päätöksen vuosiluokalle jäämisestä em. perusteella tekee rehtori

E. Toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheisiin liittyvät arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt

Luvun 6.4.4. mukaisesti toisen ja kuudennen vuosiluokan lopulla …”oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla”. Toisen ja kuudennen luokan kevätlukukauden aikana järjestetään arviointikeskustelu. Arviointikeskustelussa ovat mukana luokanopettaja, jatkava luokanopettaja / -valvoja, huoltaja sekä oppilas.

F. Valinnaisten aineiden arviointi

Valinnaiset aineet arvioidaan todistuksessa numeroarvosanoin mikäli opintojen laajuus on vähintään 2vvh. Alle 2vvh:n laajuisista opinnoista tulee todistukseen hyväksymismerkintä (H).

G. Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet

Oppilaan käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1-3 ja numeroarvosanoin vuosiluokilla 4-9. Käyttäytymisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilasta oman käyttäytymisensä eri tasojen tunnistamisessa sen kehittämisessä sekä muiden kouluyhteisön jäsenten huomioimisessa.

Käyttäytymisen arviontiperusteet

10 Käytös erinomaista, ottaa huomioon muut ihmiset, auttaa ja kunnioittaa heitä kaikissa tilanteissa. Arvostaa kaikkien työskentelyä, on vastuullinen ja yhteishenkeä rakentava. On sisäistänyt koulun säännöt ja noudattaa niitä.
9 Käytös kiitettävää; on kohtelias, aktiivinen ja yhteistyökykyinen. Arvostaa omaa ja toisten työskentelyä. Ylläpitää työrauhaa. Noudattaa annettuja ohjeita.
8 Osaa hyvät käytöstavat, vaikka ei toteuta niitä välttämättä aina. On yhteistyökykyinen. Arvostaa useimmiten omaa ja toisten työskentelyä. Antaa työrauhan. Käyttäytyy yleensä koulun sääntöjen mukaan.
7 Käytös tyydyttävää, yhteistyö muiden kanssa vaihtelevaa. Arvostaa vaihtelevasti omaa ja toisten työskentelyä, antaa useimmiten työrauhan. Asenteissa saattaa olla parantamisen varaa. Sääntöjen ymmärtämisessä ja noudattamisessa vaikeuksia. Ilman valvontaa säännöt unohtuvat.
6 Käytös kohtalaista, yhteistyö toisten kanssa vaikeaa. Suhtautuminen kouluyhteisöön ajoittain kielteistä. Suhtautuu välinpitämättömästi omaan ja muiden työskentelyyn. Häiritsee usein työrauhaa. Ei kanna vastuuta tekemisistään. Suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin, rikkoo niitä usein jopa tarkoituksellisesti, aiheuttaen epäsopua.
5 Sortuu jatkuvasti epäasialliseen käyttäytymiseen. Suhtautuminen kouluyhteisöön pääsääntöisesti kielteistä. Suhtautuu piittaamattomasti omaan ja muiden työskentelyyn. Häiritsee jatkuvasti työrauhaa. Ei kanna vastuuta tekemisistään. Suhtautuu erittäin välinpitämättömästi sääntöihin, rikkoo niitä usein, tarkoituksellisestikin.
4 Oppilaan käyttäytyminen on kontrolloimatonta ja hän ei hallitse itseään. Oppilas vaatii välittömiä oppilashuollollisia toimenpiteitä ja niiden seurantaa. Oppilas ei kykene noudattamaan annettuja ohjeita ja sääntöjä, jolloin käyttäytyminen ei edellytä vuosiluokalta siirtymistä.

H. Todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä sanallisen ja numeroarvioinnin käyttö todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa

- Syyslukukauden päättyessä annetaan välitodistus
- Kevätlukukauden päättyessä annetaan lukuvuositodistus
- Yhdeksännen vuosiluokan kevätlukukauden päättyessä annetaan päättötodistus
- Sanallinen ja numeroarviointi edellä kuvaillun mukaisesti

I. Muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa

Päivittäisessä koulutyössä annettaan suullista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta, ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sähköisesti sekä milloin on erityisen syy arviointikeskustelun muodossa. Toisen ja kuudennen vuosiluokan kevätlukukaudella järjestetään arviointikeskustelu.

Päättöarvioinnin kokonaisuus

Päättöarviointi ajoittuu oppiaineittain seuraavasti:

7 lk kevät: KO, TN/TS, MU
8 lk kevät: KU
9 lk kevät: muut oppiaineet

Luvun 6.5. mukaisesti …”päättöarvioinnin lähestyessä opettajien tehtävänä on lukukauden vielä ollessa käynnissä antaa oppilaille paitsi tietoa suoriutumisen nykytilasta ja –tasosta myös oppimista eteenpäin ohjaavaa arviointipalautetta”… Toteutetaan siten, että viikoilla 3-5 oppilaalle annetaan koottu palaute, jonka laatimisesta vastaavat oppilaan ohjaaja ja luokanvalvoja yhdessä. Palaute annetaan oppilaalle ja huoltajalle

Valinnaiset aineet arvioidaan päättöarvioinnissa numeroarvosanoin mikäli opintojen laajuus on vähintään 2vvh. Alle 2vvh:n laajuisista opinnoista tulee todistukseen hyväksymismerkintä (H). Huom! luvun 6.5.1. mukaisesti ”…Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäväksi opinnoksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa...” Käytännössä siis niiden valinnaisten oppiaineiden, joita ei arvioida numeroarvosanoin (laajuus alle 2vvh), suoritukset voivat korottaa ”emoaineen” päättötodistusarvosanaa.

Päättötodistuskaavake opetussuunnitelman liitteenä.