Ihmisen toimintaan liittyy intentionaalisuus eli suuntautuminen johonkin päämäärään. Valtaosa ihmisen elämänvalinnoista näyttäisi käsittämättömiltä, ilman viittauksia toiminnan päämäärään. Arvot, tarpeet ja halut ohjaavat kukin osaltaan ihmisen toimintaa kohti mielekkäitä päämääriä. Arvot, tarpeet ja halut ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa, mutta ne eivät tarkoita samaa asiaa.

Arvolla tarkoitetaan jotakin arvokkaana tai erityisen tärkeänä pidettyä asiaa tai ilmiötä. Arvot ovat asioita, joita ihmisen kannattaa tavoitella. Epäarvot ovat asioita, joita kannattaa välttää. Moraalisia arvoja pidetään erilaisina kuin muita arvoja, koska niiden katsotaan olevan velvoittavia. Niitä pitää kunnioittaa omista mielipiteistä riippumatta.

Itseisarvoja tavoitellaan niiden itsensä takia. Moraaliset arvot ovat tyypillisiä itseisarvoja, samoin esimerkiksi terveys ja vapaus. Välinearvoja tavoitellaan siksi, että niiden avulla voidaan saavuttaa jotakin muuta. Raha on tyypillinen välinearvoa. Sitä halutaan, koska rahalla voidaan hankkia erilaisia asioita.

Tarpeilla viitataan asioihin, joita ilman ihminen ei voi elää tai joiden puuttuminen tekee elämästä kurjaa. Fysiologiset perustarpeet, kuten ravinto ja uni, ovat välttämättömiä hengissä pysymiselle, mutta myös monet muut tarpeet kuuluvat ihmiselämään. Yleensä ajatellaan, että ihmisillä on oikeus tyydyttää perustarpeensa.

Halut voivat kohdistua samaan asiaan kuin tarpeet. Tavallisesti nälkäinen haluaa syödä. Suurin osa haluista ei kuitenkaan liity tarpeisiin. Halut ovat usein lähinnä henkilökohtaisia ja tilannesidonnaisia mieltymyksiä.

Yleensä ajatellaan, että hyvässä elämässä yksilön arvot, tarpeet ja halut ovat keskenään tasapainossa. Silti ne ajautuvat silloin tällöin ristiriitaan:

• Voimme haluta tai tarvita asioita, jotka eivät sinänsä ole arvokkaita.
• Usein luulemme, että arvostamme tai tarvitsemme jotakin asiaa, vaikka oikeastaan kyse on vain halusta tai tottumuksesta.
• Toisaalta emme aina halua tai tarvitse asioita, joita yleisesti pidetään arvokkaina. Kaikki eivät esimerkiksi ole kiinnostuneita taiteista, vaikka taideteoksilla olisi sinänsä arvoa.
• Arvot jäävät joskus halujen ja tarpeiden jalkoihin. Esim. sosiaalisen arvostuksen tarve voi saada ihmisen tekemään asioita, jotka ovat hänen arvojaan vastaan. Moni kiusaa muita koulussa vain siksi, että kaveritkin tekevät niin. Samoin joku saattaa varastaa kaupasta karkkia, koska makean halu kasvaa liian suureksi, vaikka hän pitää varastamista pahana tekona.
• Joskus käy niinkin, että ihminen ei halua jotain, mitä tarpeen tyydyttäminen edellyttäisi. Esimerkiksi ihminen voi tarkoituksella näännyttää itsensä kuoliaaksi. Samoin narkomaani saattaa tarvita huumeannostaan pysyäkseen hengissä, kun vieroitusoireet käyvät liian koviksi. Silti hän ei välttämättä haluaisi ottaa sitä, koska yrittää päästä irti riippuvuudestaan.