Rosa Liksomin novelli

Nyt kun ollaan oltu uimassa näin kauan, niin sulla on varmaan kova nälkä. Äidillä on viinirypäleitä mukana, ota näitä ekaksi, kun sulla on varmaan kova jano. Tässä on porkkanoita, nää on näitä beibiporkkanoita, joista sä oikein tykkäät. Haukkaa ensin pari porkkanaa ja sitten viinirypäleitä. ­Laita paita päälle ja pikkarit jalkaan. Äiti on jo pukenut melkein kaikki vaatteet. Kato kumpi ehtii ensiksi sukat. Tässä on kuule banaani, syö tää niin jaksat kävellä parkkipaikalle. Sinne on pitkä matka. Se ei näy edes tästä ikkunasta. Ainakin viisikymmentä metriä. Vauhtia, sukat jalkaan, äiti on kammannut jo hiuksetkin. Ota tästä yksi karjalanpiirakka. Se antaa rukiita ranteeseen. Hiukset kiinni, äidillä on jo housutkin jalassa. Älä seiso siinä tumput suorina. Piirakka poskeen, housut jalkaan, ja pusero päälle, kyllä me pärjätään. Tässä on kuule munkkipossu, sun verensokeri on varmaan tosi alhaalla, kun loiskittiin niin kauan tuolla ammeessa. Eikö ollut ihanaa? Haukkaa tää possu ensin. Hei anna se piirakka tänne jos et syö sitä. Fleese päälle. Hopi, hopi, äiti on jo valmis. Ethän sä ole syönyt edes tätä banaania. Nielit sä yhtään viinirypälettä? Entä porkkana? Herran jestas ku sä et syö mitään. Sä laihdut ihan silmissä. Ajattele, sä olet jo kohta kolme vuotta ja sä olet noin pieni, susta ei tule koskaan isoa tyttöä. Haluatko sä olla joskus ku äiti? Jos haluat niin sun pitää syödä ja paljon. Kyllä me tytöt kestetään, vaikka isi jätti meidät ja lähti sen huoran mukaan. Vittu mä vihaan sitä, mutta me selvitään, eiks niin. Saat sitten poppareita ja cokista, jos kävelet kiltisti autoon.

Rosa Liksom. Kokoelmassa Väliaikainen. 2014.