Välimerkit

Välimerkit 1

MITEN VÄLIMERKKEJÄ KÄYTETÄÄN?

Välimerkit jäsentävät ajatusta ja rytmittävät tekstiä. Esimerkiksi pisteiden puuttuminen vaikeuttaa tekstin lukemista. Piste, pilkku, puolipiste, kaksoispiste, huutomerkki ja kysymysmerkki kirjoitetaan kiinni edeltävään sanaan, ja niiden perässä on sanaväli.

PISTE

1. Piste tulee toteavan virkkeen loppuun.
> Tänään on keskiviikko.
> Opettaja kysyi, onko tänään keskiviikko.

2. Pistettä käytetään lyhenteissä, jotka on muodostettu katkaisemalla sana lopusta.
> esim. (esimerkiksi)
> ym. (ynnä muuta)

3. Pistettä käytetään järjestysluvuissa, päivämäärissä ja kellonajoissa.
> Koulun 112. lukuvuosi alkaa 10.8. kello 9.30.

4. Kolmella pisteellä voi osoittaa lauseen kesken jäämistä tai miettimistaukoa. Tällainen ilmaisu on harvoin neutraali ja asiatyyliin sopiva.
> Jos hän on taas unohtanut sovitun tapaamisen…
> Hän oli kertonut jo useita selityksiä: bussi oli myöhässä, herätyskellon patterit olivat loppuneet, sähköt olivat katkenneet...
> Olin juuri soittamassa... En pääsekään tänään paikalle.

5. Suoran lainauksen loppuun ei tule pistettä, kun johtolause on lainauksen jälkeen.
> ”Aivan erinomainen ilta”, sanoi Patrik.

KYSYMYSMERKKI JA HUUTOMERKKI

 
1. Kysymysmerkki tulee kysymyksen loppuun. Päälause määrää virkkeen lopetusmerkin. Kun päälause on kysyvä, virkkeeseen tulee kysymysmerkki. Kun päälause on toteava, käytetään pistettä.
> Mikä päivä tänään on?
> Tiedätkö, mikä päivä tänään on?
> Tiedän, mikä päivä tänään on.

2. Huutomerkki tulee huudahdusten, voimakkaiden käskyjen ja kieltojen loppuun.
> Vau, olet upea!
> Muista viedä roskat!
> Älä juokse noin lujaa!

3. Hyvin tunteikasta ihmettelyä osoitetaan joskus huutomerkin ja kysymysmerkin yhdistelmällä. Tämä tehokeino ei kuulu neutraaliin asiatyyliin.
> Oletko tulossa!?

4. Vaikka virke ei olisi kysymysmuotoinen, sen voi osoittaa kysymykseksi kysymysmerkillä.
> Mennään välitunnille?
> Ketsuppia?


KAKSOISPISTE

 
1. Kaksoispistettä käytetään johtolauseen lopussa ennen suoraa lainausta.
> Terveydenhoitaja totesi: ”Muistakaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistanne.”

2. Kaksoispistettä käytetään ennen luetteloa, jos kaksoispistettä ennen on kokonainen lause ja luetteloon viittaava tarkentava sana (esim. seuraava).
> Riittävä uni vaikuttaa seuraaviin asioihin: fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, aivojen palautumiseen ja muistin kehittymiseen.
> Oppiminen koostuu kolmesta asiasta: harjoittelemisesta, kertaamisesta ja nukkumisesta.

3. Kaksoispistettä käytetään ennen esimerkkiä, perustelua, täsmennystä tai seurausta.
> Omasta hyvinvoinnistaan voi pitää myös kirjaa: ravinto- ja liikuntapäiväkirjat auttavat seuraamaan arkisia tottumuksia.
> Hyvinvointi jaetaan kahteen osaan: fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

4. Jos kaksoispistettä seuraa vain yksi sana tai virke, se aloitetaan pienellä alkukirjaimella. Jos kaksoispistettä seuraa useamman virkkeen kokonaisuus, se aloitetaan isolla alkukirjaimella.
> Oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä on tärkeää muistaa seuraavat asiat: Syö järkevästi. Liiku tarpeeksi. Nuku riittävästi.

5. Kaksoispiste tulee numeroilmauksiin ja lyhenteisiin, jos niihin liittyy sijapääte.
> 17:ää, 120:stä, EU:n, YK:ssa


PUOLIPISTE

1. Puolipistettä käytetään kahden päälauseen välissä silloin, kun ne käsittelevät samaa aihetta eri näkökulmista. Puolipiste on pistettä heikompi mutta pilkkua vahvempi välimerkki.
> Kurssi oli viime vuonna erinomainen; odotukset tälle vuodelle ovat korkeat.
> Koulumatkoihin menee viikossa viitisen tuntia; ajan voi hyödyntää opiskeluun tai lepäämiseen.

2. Puolipistettä käytetään luetteloissa silloin, kun luettelon osat sisältävät jo pilkun.
>Kokoukseen osallistuvat: Matti Rantala, rehtori; Sanna Aaltonen, opinto-ohjaaja; Miro Kulppi, ryhmänohjaaja sekä Juuso Mattila, opiskelijakunnan edustaja.


Välimerkit 2

AJATUSVIIVA

1. Ajatusviiva (–) on yhdysmerkkiä (-) pidempi viiva. Ajatusviivalla ilmaistaan rajakohtia, ääripäitä ja osapuolia. Etsi, miten saat ajatusviivan tietokoneesi näppäimistöstä! Yleensä onnistuu painamalla option+yhdysmerkki.
> Lukiolaiset ovat 16–19-vuotiaita.
> Ensimmäinen jakso on 12.8.–29.9.
> Suomi–Ruotsi-jääkiekko-ottelu päättyi 4–2 Suomen voittoon.
> Katso suomi–englanti-sanakirjasta netistä!

2. Ajatusviivalla voidaan erottaa irrallinen lisäys, täsmennys tai toinen näkökulma joko virkkeen keskellä tai lopussa.
> Opiskelijat laativat – jokainen itselleen – henkilökohtaisen opintosuunnitelman.
> Suunnitelman noudattaminen auttaa monia lukiolaisia etenemään opinnoissaan – eikä se hämmästytä yhtään.

3. Kahdella peräkkäisellä ajatusviivalla osoitetaan, että suorasta lainauksesta on jätetty osa pois.
> ”Lukio-opiskelijana laadit itsellesi lukion opetushenkilöstön tuella opiskelusuunnitelman opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi. – – Päivität henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmasi säännöllisesti opintojen edetessä.” (opintopolku.fi. Luettu 30.11.2020.)

4. Ajatusviivaa käytetään vuorosanan alussa.
> – Kannattaako enää edes yrittää? Ville kysyi.
> – Carpe diem! huudahti opettaja.


Välimerkit 3

LAINAUSMERKIT

1. Lainausmerkeillä osoitetaan suora lainaus eli sitaatti.
> ”Kannattaako enää edes yrittää?” Ville kysyi.
> ”Carpe diem!” huudahti opettaja.
> ”Tartu itse”, opiskelijat vastasivat.
> Opiskelijat vastasivat: ”Tartu itse.”

2. Lainausmerkeillä osoitetaan asennetta tai tyylillisesti poikkeavaa ilmausta. Tätä tapaa kuitenkin harvoin käytetään asiateksteissä.
> Olipas ”helppo” koe. (asenne)
> Hän on varsinainen ”asiantuntija”. (asenne)
> Kesällä ”ahmin” kirjoja. (poikkeava ilmaus)
> Kaikki tunsivat Marko ”Mörkö” Anttilan. (poikkeava ilmaus)

3. Lainausmerkkejä käytetään teoksen tai tekstin nimessä, jos se on tarpeen selvyyden vuoksi.
> ”Salo” on tutustumisen arvoinen. (teos)
> Salo on tutustumisen arvoinen. (kaupunki)

4. Lainausmerkkejä käytetään osoittamaan käsitettä. Kielenaineksen voi osoittaa myös kursivoimalla.
> ”Jääkylmä” on metafora, jota käytetään runsaasti arkikielessä.


PUOLILAINAUSMERKIT

1. Puolilainausmerkeillä osoitetaan suoran lainauksen sisällä oleva toinen lainaus.
> ”Radiossa kerrottiin, että ’morienttees vaan teikämandoliinille’ on yksi suomalaisten inhokkitervehdyksistä”, hän sanoi.
> Aikakauslehti paljastaa: ”Suomalaisten inhokkisana on ’ketä’”.
Kokeile, mistä saat puolilainausmerkin koneesi näppäimistöllä. Yleensä löytyy enter-näppäimen vierestä.

2. Puolilainausmerkkiä käytetään vierassanojen taivutuksessa, kun sanan kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin. Puolilainausmerkkiä
käytetään myös erottamassa kahta samaa vokaalia, jotka kuuluvat eri tavuihin.
> Abiturientit päättivät panostaa kunnon show’hun.
> vaa’an, ko’oissa, rei’issä, raa’an

3. Puolilainausmerkeillä osoitetaan sanan merkityksen selitys.
> Englannin sana home tarkoittaa suomeksi ’koti’.


SULKEET

1. Kaarisulkeisiin voidaan merkitä esimerkkejä, tarkennuksia tai lisäyksiä. Yleensä virke on kuitenkin sujuvampi ilman sulkeita.
> Uudessa autossani on 2,6 litran moottori (vanhassa 1,4).
PAREMMIN: Uudessa autossani on 2,6 litran moottori, vanhassa taas oli 1,4 litran.

2. Kaarisulkeita käytetään lähdemerkinnöissä.
> (Särmä 2021, s. 54)
> Toimittaja Kimmo Siira ylistää Kaleva-lehden kolumnissaan (8.12.2020) hiihtämisen ihanuutta.

3. Hakasulkeilla osoitetaan suoraan lainaukseen lisätty oma selitys.
> ”Hän [Max Seeck] on yksi Suomen suosituimmista rikoskirjailijoista.”