Journalistiset tekstit

Journalistiset tekstit

Journalismi tarkoittaa tekstejä, kuvia ja videoita, jotka ovat toimittajien tekemiä. Journalistisia sisältöjä julkaistaan mm. uutissivustoilla, sanoma- ja aikakauslehdissä sekä tv- ja radiouutisissa.

Arkipuheessa journalismista käytetään joskus virheellisesti nimitystä media, mutta mediaan kuuluvat journalismin lisäksi myös sarjat, elokuvat, yksityishenkilöiden somepäivitykset ja paljon muita sisältöjä. 

Journalismi perustuu aina tosiasioihin eli faktoihin, eli ammattitoimittajat eivät siis keksi sisältöä itse. Toimittajat kertovatkin usein tietojensa lähteet, ja he noudattavat Journalistin ohjeita.
Toimittajan omat mielipiteet pitää erottua faktoista. Toimittajien journalistiset tekstit eli jutut luokitellaan eri tekstilajeihin, joista toisten tehtävä on välittää faktatietoa, ja toisten ottaa kantaa ja kertoa kirjoittajien mielipiteitä.

Tietoa välittäviä tekstilajeja

UUTINEN
  • Kertoo tietoja äskettäin tapahtuneista asioista.
  • Perustuu luotettaviin lähteisiin, kuten viranomaisten tietoihin.
  • Etenee tärkeimmistä asioista taustoihin. Kuvat ja videot ovat todisteita tapahtumasta. 
REPORTAASI
  • Välittää tietoja ja havaintoja kiinnostavista paikoista tai tilanteista.
  • Perustuu kirjoittajan havaintoihin tai lähteisiin. Kieli on neutraalia tai värikästä.
  • Hyödyntää kertomuksellisuutta. Kuvat ja videot syventävät asiaa.
HAASTATTELU
  • Välittää tietoja kiinnostavasta henkilöstä.
  • Perustuu haastateltavan ajatuksiin ja kokemuksiin.
  • Esittää asiat haastateltavan silmin. Kielessä korostuvat haastateltavan sanavalinnat.

ARTIKKELI
  • Välittää monipuolisesti ja moniäänisesti tietoa jostakin asiasta.
  • Perustuu useisiin luotettaviin lähteisiin.
  • Pyrkii asioiden syvälliseen tarkasteluun. Kieli on selkeää yleiskieltä.



Kantaa ottavia tekstilajeja


KOLUMNI
  • Ottaa kantaa kaikenlaisiin aiheisiin. Perustuu kirjoittajan mielipiteisiin ja kokemuksiin.
  • Kirjoittajat ovat toimittajia, asiantuntijoita tai julkisuuden henkilöitä. Sisältää kirjoittajan kuvan ja esittelyn.
  • Kieli on persoonallista ja sisältää retorisia keinoja.
 MIELIPIDEKIRJOITUS
  • Ottaa kantaa kaikenlaisiin, yleensä ajankohtaisiin, aiheisiin. Perustuu kirjoittajan mielipiteisiin ja kokemuksiin. 
  • Kirjoittajat ovat julkaisun lukijoita. Kirjoittajat esitellään lyhyesti.
  • Kieli on neutraalia tai värikästä ja sisältää retorisia keinoja.
PÄÄKIRJOITUS
  • Ottaa kantaa ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin. Esittää lehden kannan. 
  • Kirjoittajat ovat päätoimittajia tai toimittajia, mutta heitä ei nimetä. 
  • Esittää punnittuja pohdintoja, väitteitä ja perusteluja eri näkökulmista. Kieli on neutraalia.
 ARVOSTELU
  • Ottaa kantaa ja arvioi, miten esimerkiksi kirja, teatteriesitys, peli tai tuote on onnistunut.
  • Kirjoittajat ovat alaa seuraavia toimittajia tai asiantuntijoita. 
  • Esittää mielipiteitä ja perusteluja. Esittelee arvostelun kohdetta. 
  • Kieli on analyyttista ja kuvailevaa.
 

Valitse, mitkä seuraavista ovat journalismia.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen






Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Harjoittele nollapersoonan käyttöä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kirjoita virkkeet uudestaan niin, että otat puhekielen sä-passiivin pois. Laita sen tilalle geneerinen verbi yksikön 3. persoonassa.

Malli: Kun sä opiskelet paljon, susta tulee taitava.
→ Kun opiskelee paljon, tulee taitavaksi.


a. Kun sä käytät somea, sä vertaat itseäsi muihin.


b. Jos sä heräät aamulla liian myöhään, sä myöhästyt koulusta.


c. Kun sulla on stressiä, sä alat nukkua huonosti.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tutki arvostelua.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a. Lue alla oleva elokuva-arvostelu.

b. Selvitä perustiedot: tekijä, otsikko, julkaisupaikka, julkaisuaika ja tekstilaji.


c. Poimi otsikosta ja ingressistä kaksi ilmausta, joista näkyy kirjoittajan mielipide.


d. Mikä on tekstin pääväite?


e. Selvitä tekstin aihe, kohderyhmä ja tavoite.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Elokuva-arvostelu

Sonic The Movie 2 on kaksi tuntia kärsimystä

Sonic The Movie 2 on koko perheen elokuvaa huonoimmillaan, pelkkä karkkiväreihin paketoitu jättiyrityksen sieluton rahantekokone.

Seikkailu, komedia, lastenelokuva
Sonic The Movie 2 (Sonic the Hedgehog 2). Ohjaus Jeff Fowler. 122 min, K7. ★

SONIC THE MOVIE oli vuonna 2020 harvinainen tapaus: videopelifilmatisointi, josta tuli oikeasti kaupallinen menestys. Jatko-osa laitettiin todella kiireellä tuotantoon, sillä se on valmis jo nyt. Harvoin tämän kokoluokan Hollywood-elokuva valmistuu alusta loppuun kahdessa vuodessa.

Siitä ajasta valtaosa on kulunut digitehosteisiin, jotka ovatkin ihan näyttäviä. Sonic ja muut piirroshahmot on lisätty taitavasti oikeisiin maisemiin sekä samoihin kuviin ihmisnäyttelijöiden kanssa.

Vähiten aikaa ja vaivaa sen sijaan käytetty käsikirjoitukseen, joka voisi hyvin olla pelkkä fläppitaululle hahmoteltu markkinointiosaston kohderyhmäanalyysin tuotos.

POHJANA on paikasta a paikkaan b etenevästä perusjuoni, jossa hahmot etsivät MacGuffinia. Sen päälle on läiskitty maksimimäärä epätoivoisen huonoja vitsejä sekä väkinäisen kömpelöitä popkulttuuriviittauksia. Päälle ripaus falskia lässynläätä ystävyyden ja perheen tärkeydestä.

Edellisen osan lopussa supernopea avaruussiili Sonic (alkuperäisenä äänenä Ben Schwarz, suomenkielisenä Markus Niemi) jäi asumaan Green Hillsin pikkukaupunkiin, pariskunta Tomin (James Marsden) ja Maddien (Tika Sumpter) perheenjäseneksi. Ilkeä Tohtori Robotnik (Jim Carrey) heivattiin Sonicin rengasteleportin läpi kaukaiselle autioplaneetalle.

Robotnikin pelastaa Knuckles-nokkasiili (äänenä Idris Elba / Tuukka Haapaniemi), Sonicin arkkivihollinen tämän kotiplaneetalta.

Ilkiökaksikko teleporttaa maapallolle kostamaan Sonicille ja etsimään vihreää taikasmaragdia, jonka haltija saa äärettömät voimat. Sonicin avuksi taas saapuu kaksihäntäinen kettu Tails (äänenä Colleen O’Shaughnessey / Amy Burgess).

SONIC ja Tails lähtevät seikkailemaan ympäri maailmaa löytääkseen smaragdin ennen pahiksia. Tällä kertaa ilman Tomia ja Maddieta, sillä he ovat matkustaneet Havaijille Maddien siskon häihin.

Sivujuoni, joka ei kiinnosta ketään – tuskin edes näyttelijöitä, mutta näin heidät varmaankin houkuteltiin mukaan Sonic kakkoseen: palkkashekin lisäksi ilmainen loma Havaijilla.

Ysärirooliensa tapaan sekoileva Jim Carrey oli ykkösosan harvoja valopilkkuja. Nyt Carreystakaan ei enää ole apua. Hänen komediamaneerinsa tuntuvat vain pakotetuilta yrityksiltä luoda mitättömään elokuvamöhkäleeseen jotain eloa.

SONIC THE MOVIE 2 on koko perheen elokuvaa huonoimmillaan. Se on pelkkä karkkiväreihin paketoitu jättiyrityksen sieluton rahantekokone. Vaikutelmaa korostavat vielä elokuvan lukuisat päälleliimatut tuotesijoittelut.

Vihoviimeinen loukkaus katsojaa kohtaan on elokuvan kesto, yli kaksi tuntia. Vaikka Sonic on universumin nopein olento, Sonic The Movie 2:ta seuratessa aika hidastuu tuskalliseksi mateluksi.

Juho Typpö. hs.fi. 2.4.2022.


sieluton = ei sielua, hengetön, sisällötön
läiskiä = heittää, roiskia
väkinäinen = teennäinen, keinotekoinen
ilkiö = ilkeä henkilö
vihoviimeinen = kaikista viimeisin