Koulut Kehitysyhteistyössä Skolorna i Utvecklingssamarbete
Kehitysyhteistyön eri muodot
Kehitysyhteistyön tarkoitus on tukea kehittyviä maita taloudellisesti ja tällä tavoin parantaa niiden yleistä hyvinvointia ja ihmisten elinoloja. Yksi kehitysyhteistyön tärkeimmistä periaatteista on pitkäjänteisesti auttaa avunsaajamaita auttamaan itse itseään esimerkiksi parantamalla maatalousmahdollisuuksia ja kouluttamalla ihmisiä, jotta maat pärjäisit tulevaisuudesa ilman ulkopuolista apua. Konkreettisesti kehitysyhteistyötä kohdistetaan usein esimerkiksi infrastruktuurin parantamiseen tai hyvän ja tasapuolisen hallinnon luomiseen.
Kehitysyhteistyötä voidaan toteuttaa monien eri kanavien kautta. Monenkeskisessä kehitysyhteistyössä apu viedään perille esimerkiksi YK:n eri järjestöjen, kuten Unicefin ja UNDP:n, kautta. Kahdenkeskinen kehitysyhteistyö toimii puolestaan nimensä mukaankin kahden kumppanimaan hallitusten välillä. Kansalaisjärjestöjen (NGO) kehitysyhteistyö täydentää valtioiden julkista avunantoa, ja tämä kehitysyhteistyön muoto on usein hyvin paikallisella tasolla ja kaikista lähimpänä oikeita ihmisiä.
Rahallisen avun lisäksi varsinkin kansalaisjärjestöt vievät avustuskohteisiin usein erilaisia tavaralahjoituksia, kuten ruokaa ja vaatteita. Kaikenlaisessa lahjoituksessa, sekä rahan että materiaalin, on aina väärinkäytön riski - varsinkin monissa kehittyvissä maissa korruptio on laajalle levinnyttä, eikä raha aina päädy oikesiin tarkoituksiin. Lisäksi vaatteita ja ruokaa voidaan oikeaan osoitteeseen toimittamisen sijaan esimerkiksi myydä hyväään hintaan lähimmässä kaupungissa, jolloin raha käytetään aivan vääriin tarkoituksiin.
Kehitysyhteistyötä on kritisoitu paljon muun muassa siksi, että se usein passivoi avunsaajamaita ja näin saattaa estää esimerkiksi niiden oman talouskasvun. Yksi kehitysyhteistyön muoto onkin liikekumppanuus, jossa kaikki osapuolet hyötyvät monin tavoin. Kehitysyhteistyön hyödyistä ja saavutuksista ei myöskään ole varmaa näyttöä: on mahdotonta tietää, millainen tilanne olisi nykyään esimerkiksi Afrikassa ilman kehitysavun vaikutusta. Kritiikistä ja epävarmuustekijöistä huolimatta nykyisenmuotoista kehitysyhteistyötä tullaan kuitenkin todennäköisesti jatkamaan tulevaisuudessakin.
Kehitysyhteistyötä voidaan toteuttaa monien eri kanavien kautta. Monenkeskisessä kehitysyhteistyössä apu viedään perille esimerkiksi YK:n eri järjestöjen, kuten Unicefin ja UNDP:n, kautta. Kahdenkeskinen kehitysyhteistyö toimii puolestaan nimensä mukaankin kahden kumppanimaan hallitusten välillä. Kansalaisjärjestöjen (NGO) kehitysyhteistyö täydentää valtioiden julkista avunantoa, ja tämä kehitysyhteistyön muoto on usein hyvin paikallisella tasolla ja kaikista lähimpänä oikeita ihmisiä.
Rahallisen avun lisäksi varsinkin kansalaisjärjestöt vievät avustuskohteisiin usein erilaisia tavaralahjoituksia, kuten ruokaa ja vaatteita. Kaikenlaisessa lahjoituksessa, sekä rahan että materiaalin, on aina väärinkäytön riski - varsinkin monissa kehittyvissä maissa korruptio on laajalle levinnyttä, eikä raha aina päädy oikesiin tarkoituksiin. Lisäksi vaatteita ja ruokaa voidaan oikeaan osoitteeseen toimittamisen sijaan esimerkiksi myydä hyväään hintaan lähimmässä kaupungissa, jolloin raha käytetään aivan vääriin tarkoituksiin.
Kehitysyhteistyötä on kritisoitu paljon muun muassa siksi, että se usein passivoi avunsaajamaita ja näin saattaa estää esimerkiksi niiden oman talouskasvun. Yksi kehitysyhteistyön muoto onkin liikekumppanuus, jossa kaikki osapuolet hyötyvät monin tavoin. Kehitysyhteistyön hyödyistä ja saavutuksista ei myöskään ole varmaa näyttöä: on mahdotonta tietää, millainen tilanne olisi nykyään esimerkiksi Afrikassa ilman kehitysavun vaikutusta. Kritiikistä ja epävarmuustekijöistä huolimatta nykyisenmuotoista kehitysyhteistyötä tullaan kuitenkin todennäköisesti jatkamaan tulevaisuudessakin.
Utvecklingssamarbetets olika former
Utvecklingssamarbetets syfte är att stöda utvecklingsländer ekonomiskt, och på detta vis förbättra ländernas allmänna välmående och människornas levnadsförhållanden. En av utvecklingssamarbetets viktigaste princip är att hjälpa länderna att hjälpa sig själva till exempel med att förbättra jordbruket och utbilda befolkningen så länderna i fortsättningen skulle klara sig utan hjälp från utomstående länder. Konkret riktar man utvecklingssamarbetet ofta till att förbättra infrastruktur eller till att skapa en bra och jämlik administration.
Utvecklingshjälp kan man genomföra genom flera olika (kanavien kautta). I det multilaterala utvecklingssamarbetet förs hjälpen fram till exempel genom FN:s olika organisationer som Unicef och UNDP. Bilateralt utvecklingssamarbete fungerar i sin tur mellan två länders regering. Medborgarorganisationers utvecklingssamarbete stöder hjälpen som staterna ger, och denna typ av stöd är ofta på en mycket lokal nivå och är allra personligast.
Förutom ekonomisk hjälp för speciellt medborgarorganisationer olika donationer, som kläder och mat till utvecklingsländerna. Det finns dock en risk för missbruk av donationer, både av pengar och material. I många länder som håller på att utvecklas där korruption är vanligt, kan det hända att donationerna hamnar i fel händer. Kläder och mat kan också istället för att delas ut till de som behöver, säljas till ett bra pris och pengarna anvädas till fel ändamål.
Utvecklingssamarbete har kritiserats mycket bland annat på grund av att det ofta inaktiverar utvecklingsländerna och på detta vis försämras deras ekonomiska tillväxt. Därför är affärspartnerskap en form av utvecklingssamarbete, där alla parter drar nytta av på många olika sätt. Trots all kritik har man med hjälp av utvecklingssamarbete åstadkommit mycket gott och det kommer att forstättas i fortsättningen också.
Utvecklingshjälp kan man genomföra genom flera olika (kanavien kautta). I det multilaterala utvecklingssamarbetet förs hjälpen fram till exempel genom FN:s olika organisationer som Unicef och UNDP. Bilateralt utvecklingssamarbete fungerar i sin tur mellan två länders regering. Medborgarorganisationers utvecklingssamarbete stöder hjälpen som staterna ger, och denna typ av stöd är ofta på en mycket lokal nivå och är allra personligast.
Förutom ekonomisk hjälp för speciellt medborgarorganisationer olika donationer, som kläder och mat till utvecklingsländerna. Det finns dock en risk för missbruk av donationer, både av pengar och material. I många länder som håller på att utvecklas där korruption är vanligt, kan det hända att donationerna hamnar i fel händer. Kläder och mat kan också istället för att delas ut till de som behöver, säljas till ett bra pris och pengarna anvädas till fel ändamål.
Utvecklingssamarbete har kritiserats mycket bland annat på grund av att det ofta inaktiverar utvecklingsländerna och på detta vis försämras deras ekonomiska tillväxt. Därför är affärspartnerskap en form av utvecklingssamarbete, där alla parter drar nytta av på många olika sätt. Trots all kritik har man med hjälp av utvecklingssamarbete åstadkommit mycket gott och det kommer att forstättas i fortsättningen också.
Tehtävä - Uppgifter
1. Millaisia ongelmia kehitysapuun liittyy? Mieti ongelmiin ratkaisuja ?
2. Selvittäkää eri vaihtoehtoja miten kehitysmaita voidaan tukea?/ Pohtikaa hyviä kohteita koulun taksvärkki-keräykselle kehitysmaassa?
- Suoraan tai järjestön kautta ?
- Mihin tuki käytetään ?
- Kuinka paljon tuesta kuluu hallintoon ?
3. Tutustu ohessa esitettyihin yhteistyö -projekteihin. Pohdi projektien hyviä ja huonoja puolia.
1. Hurudana problem är förknippade med utvecklingssamarbete? Fundera på möjliga lösningar på dessa problem?
2. Ta reda på olika sätt att stöda ett land som utvecklas/ Fundera på bra mål i ett u-lans för skolans dagsverksinsamligar.
- Direkt eller via en organisation?
- Till vad skall pengarna användas?
- Hur stor del av pengarna används till administration?
3. Bekanta dig med de samarbetsprojekt som är presenterade här till vänster. Fundera på för- och nackdelar med dessa projekt.
2. Selvittäkää eri vaihtoehtoja miten kehitysmaita voidaan tukea?/ Pohtikaa hyviä kohteita koulun taksvärkki-keräykselle kehitysmaassa?
- Suoraan tai järjestön kautta ?
- Mihin tuki käytetään ?
- Kuinka paljon tuesta kuluu hallintoon ?
3. Tutustu ohessa esitettyihin yhteistyö -projekteihin. Pohdi projektien hyviä ja huonoja puolia.
1. Hurudana problem är förknippade med utvecklingssamarbete? Fundera på möjliga lösningar på dessa problem?
2. Ta reda på olika sätt att stöda ett land som utvecklas/ Fundera på bra mål i ett u-lans för skolans dagsverksinsamligar.
- Direkt eller via en organisation?
- Till vad skall pengarna användas?
- Hur stor del av pengarna används till administration?
3. Bekanta dig med de samarbetsprojekt som är presenterade här till vänster. Fundera på för- och nackdelar med dessa projekt.