Suomalaisen peruskoulun ja Tansanialainen koulu tutkivat kouluruokailua

Suomalainen ja Tansanialainen koulu tutkivat yhteistyössä kouluruokailua

Kouluruokailu tavallisessa tansanialaisessa koulussa

ruokailu.jpg

Kasavuoren ja Kilingin koulut tekivät lukuvuoden 2015-16 aikana yhdessä Foodprint-yhteistyötä, jossa selvitettiin kouluruokailun kulkua ja biojätteen käyttöä. Lokakuussa 2015 Kasavuoren koulusta kuusi 9-luokkalaista vieraili pohjois-tansanialaisessa Kilingin yläkoulussa, jolloin tilannetta tarkasteltiin paikan päällä.

Kilingi on valtiollinen yläkoulu, jossa oli vuonna 2015 kuusisataa oppilasta ja 30 opettajaa. Koulussa on neljä luokkarakennusta, keittiö, huussit ja kirjasto, jossa on terveydenhoitajan vastaanottohuone. Keittiössä on vesihana ja samoin pihalla on yksi vesihana. Suomalaisten tietotaidolla ja Kasavuoren lahjoittamin taksvärkkivaroin keittiön hella on muurattu ekologiseksi siten, että hellan lämpöhukka on mahdollisimman pieni, savu kulkeutuu ulos, polttopuu palaa tehokkaasti ja tuhka voidaan käyttää huussien puhdistamiseen. Ekologinen liesi säästää polttopuuta ja köyhien varoja, mutta on myös terveellisempi ihmisille, kun savu ei tule keittiöväen silmiin.

Vaikka Tansanian valtio on vahvistanut lain siitä, että peruskoulu on maksuton, se ei ole myöntänyt varoja kouluruokailuun. Huoltajat toimittavat koululle vuosittain sovitun määrän maissia ja papuja. Koulussa tarjotaan joka päivä papusoppaa ja maissipuuroa. Sen keittää koulun keittäjä, jolla on apunaan kolme kyläläistä. Oppilaat osallistuvat ruuanlaittoon tuomalla vettä, mikäli sitä tarvitaan enemmän.

Kouluruoka tarjotaan iltapäivällä yhden maissa. Oppilaat jonottavat ruokaa keittiörakennuksen ulkopuolella. Kädet käydään pesemässä pihalla olevan hanan luona. Keittäjä antaa ruuan lautaselle. Oppilaat ruokailevat joko luokassa sisällä tai ulkona koulun pihalla ruohikolla tai puitten alla. Ruoka syödään useimmiten sormin, sillä harva oppilas omistaa lusikan. Ruokailun päättyessä jokainen oppilas pesee oman ruoka-astiansa. Ruoka-astian on jokainen tuonut mukanaan ja kuljettaa sitä koululaukussaan.

Kilingin oppilaiden mielestä he saavat joka päivä riittävästi ravintoa. Lämmin ruoka on tärkeä jaksamisen kannalta. Ruokajätettä ei jää. Jos ruokajätettä tulisi, se syötettäisi eläimille tai kaivettaisi maahan maatumaan.

Matkan jälkeen Kasavuoren oppilaat saivat kilingiläisiltä sähköpostitse kertomuksia kouluruokailustaan. Sen jälkeen kasavuorelaiset lähettivät vastaavia kertomuksia kilingiläisille. Kilingin englanninopettajalla on google-tili, minkä kautta jaettiin yhteinen asiakirja, johon liitettiin myös kuvia Kasavuoresta. Seuraavaksi odotellaan postia Kilingin koulun oppilailta siitä, mitä ajatuksia suomalaiskoulun ruokailu heissä herätti.