Vuonna 1999 Hyypänjokilaaksossa havaittiin 138 lintulajia, joista Hyypässä pesiviä oli 105 lajia. Tilaston kaikista linnuista ja niiden lukumääristä löytää Kauhajoen vesien kirjasta sivulta 142 sekä Hyypänjokilaakson 1999 luontokartoituksesta. Peltoaukeilla yleisimpiä ovat kiuru ja keltasirkku. Rantapensaikoissa viihtyy pajulintu ja pajusirkku. Metsäsaarekkeissa on paljon räkättirastaita, punakylkirastaita, pajulintuja, satakieliä ja peippoja. Hyypänjokilaaksoa ympäröivissä metsissä pesii tyypillistä suomalaista metsälintulajistoa. Kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäristön linnuista yleisimpiä ovat linnunpöntöissä mielellään pesivät lajit, kuten tali- ja sinitiainen, kirjosieppo ja varpunen. Haara- ja räystäspääskyt viihtyvät karjatalouden läheisyydessä lentäviä hyönteisiä pyydystäen.

Muutolinnuilla on maisemassa tärkeä merkitys varsinkin keväisin. Hanhet, kurjet ja joutsenet löytävät syötävää tulvapelloilta erityisesti Piiparin ja Kolttokylän tienoilta, Könnön ja Panttikylän väliltä sekä Kauhajärveltä.

Alueella pesii useita kymmeniä uhanalaisia lintulajeja. Ruisrääkkä on maailmanlaajuisesti uhanalainen laji. Muunmuassa jouhisorsa, tuulihaukka, huuhkaja, törmäpääsky ja peltosirkku on luokiteltu Euroopassa uhanalaisiksi. Suomi on saanut EU:lta erityisvastuun suojella tiettyjä lintulajeja. Hyypässä esiintyy näistä lajeista 12, kuten metso, teeri, helmipöllö ja kurki. Erityistä suojelua vaativien lajien pesimispaikkojen tuhoaminen on kielletty.

Hyypässä on haluttu suojella lintuja. Korhoskylään on tehty kosteikko lintuja varten. Metsäsaarekkeisiin on istutettu pihlajia ja mustaherukkapensaita lintujen ruuaksi. Linnunpönttöjä on ripustettu pesiksi.

Kuvat: Helmipöllö (vas.) ja tuulihaukka (oik.). Tuulihaukka on Hyypässä näkyvin petolintu, vaikka onkin Suomessa uhanalainen lintulaji. Ruisrääkkä (oik.) viihtyy pelloilla. Uhanalaisten lintujen pesinnän häiritseminen on kielletty. Lintuja voi bongata vaikkapa näkötornista Panttikylässä.