Arvoja on monenlaisia. Esimerkiksi taulu voi olla rahallisesti arvokas, kulttuurihistoriallisesti arvokas tai sillä voi olla tunnearvoa. Taulu voi siis olla rahallisesti täysin arvoton, mutta omistajalleen silti hyvin arvokas. Joidenkin kuuluisien taiteilijoiden teoksia voidaan pitää mittaamattoman arvokkaina, eli rahallisen arvon määrittäminen on mahdotonta, mutta niille voidaan kuitenkin määritellä vakuutusarvo. Rahallinen arvo määrittyykin oikeastaan vain kaupankäynnin hetkellä, ostajan ja myyjän välillä, ja se muuttuu jatkuvasti. Myös rahan arvo muuttuu, eli samalla summalla rahaa voi ostaa erilaisen määrän tuotteita eri aikoina, riippuen mm. valuuttakursseista ja inflaatiosta. Myös aineettomat arvot voivat muuttua.

Arvoja voidaan luokitella:

• Arvokkaaksi koettavat: luottamus, ystävyys, rakkaus, kunnioitus, läheisyys

• Arvostettavat: tavaroiden, taitojen, oppineisuuden, terveyden, tieteiden, taiteiden yms. arvostus.

• Ihanteet: rehellisyyden, nöyryyden, ahkeruuden, tasa-arvoisuuden, elämän kunnioittamisen, hyödyn maksimoinnin, tehokkuuden yms. ihanne.

• Varsinaiset arvot: Kauneus, puhtaus, totuus, vapaus, oikeudenmukaisuus, pyhyys, moraalinen hyvä, kärsimyksen lievittyminen, tasapuolisuus yms.

Arvoiksi kutsutaan myös oletuksia siitä, kuinka ihmisten tulisi käyttäytyä eli käsityksiä oikeasta ja väärästä. Hyvyys liittyy arvo –käsityksiin. Filosofit ovat pohtineet jo kauan, onko olemassa koko ihmiskunnalle kuuluvia yhteisiä arvoja. Mitä mieltä sinä olet?

Uskonnot määrittelevät usein arvoja. Suhtautuminen esimerkiksi väkivaltaan, tappamiseen ja varastamiseen voi vaihdella, mutta Rakkauden kaksoiskäskynä tunnettu eettinen ohje on yhteinen monelle uskonnolle. Eri kulttuureissa on erilaisia arvoja.

Arvot ja arvostukset voivat muuttua. Yksilöllä voi olla erilaiset arvot nuorena tai vanhana. Yhteiskunnankin arvot ja arvostukset voivat muuttua. Esimerkiksi suhtautuminen lapsiin on muuttunut paljon vuosisatojen aikana. YK:n ihmisoikeuksien julistus perustuu arvoihin. Arvot vaikuttavat myös lainsäädäntöön ja sen kehittymiseen.

Kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja ovat esimerkiksi kauneus, puhtaus, sukupolvien käden jälki, paikkoihin ja rakennuksiin liittyvät muistot ja luonnon monimuotoisuus. Arvojen muutokset voivat näkyä kulttuuriympäristössä. Esimerkiksi 1900-luvun alussa herättiin huomaamaan, että metsiä pitää hoitaa ja hakkuita säännöstellä, jotta metsien uudistuminen turvataan. Kauniita puutaloja purettiin paljon 1900-luvun puolivälissä, mutta nykyään vanhoja puutaloja pidetään arvokkaina ja niitä halutaan säilyttää tuleville sukupolville. Toisaalta isojakin asuinalueita saatetaan purkaa kaupungeissa, koska niitä pidetään epäkäytännöllisinä eivätkä ne vastaa nykypäivän kauneusihanteita. Kaupunkien ja kuntien kaavoituksessa eli maankäytön suunnittelussa pohditaan jatkuvasti myös arvoja, kuten kauneus, viihtyisyys, yhteisöllisyys ja turvallisuus.