LAJIKKEIDEN JALOSTUS ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

Kesto: Noin 30 minuuttia
Ryhmäkoko: 2–3 hengen ryhmissä
Tarvikkeet: sakset, paperipusseja, kynä, Elonkierron kartta, jonka voit tulostaa Elonkierron www-sivuilta

Etukäteisvalmistelut: Kerratkaa pääviljalajit, ja miten ne parhaiten erottaa toisistaan. Selvittäkää, mitä käsitteet laji/lajike tarkoittavat. Tutustukaa etukäteen viljakasvien käyttötarkoituksiin.

Tehtävä tehdään Boreal Kasinjalostus Oy:n lajikeruuduilla, jotka on kylvetty possuaitauksen ja pienen puisen sillan väliselle alueelle.

Lyhyt alustus ennen tehtävän aloittamista: Aluksi kerrataan käsitteet laji/lajike ja varmistetaan, että kaikki ovat ymmärtäneet niiden eron. Tunnistetaan yhdessä alueen viljakasvilajit: vehnä, ohra ja kaura. Kerrataan vielä, mihin mitäkin viljalajia voi käyttää.

Ohjeet opettajalle käytännön osuuden toteuttamiseksi:
Tehtävänä on tutkia eri lajikkeiden välisiä eroja niiden käytössä. Tämä tehtävä voidaan tehdä joko omanaan tai yhdistettynä alla olevaan tehtävään "Eri lajikkeiden biologisia eroja".

Tehtävän aluksi pyydä oppilaita lukemaan esittelyalueen isot esittelytaulut läpi joko hiljaa itsekseen tai niin, että joku oppilas lukee ja toiset kuuntelevat. Arvioi itse, mikä toimii parhaiten luokkasi kanssa. Voit myös itse selittää oppilaille taulussa olevat asiat. Tauluista käy hyvin selville pääperiaatteet, miksi kasvinjalostusta tehdään ja lisäksi se, että lajikkeita jalostetaan myös eri käyttötarkoitusta varten.

Lukemisen jälkeen jaa luokka neljään ryhmään. Anna ryhmille tehtäväksi etsiä lajiketaulutietojen (pieni taulu esittelyruudun edessä) perusteella, mikä tai mitkä viljalajit ja lajikkeet sopivat kananrehuksi, possunrehuksi, mallasohraksi ja muuhun elintarvikekäyttöön. Yksi ryhmä hakee lajikkeet kananrehuksi, toinen possunrehuksi jne. Leikatkaa lajikkeesta tähkänäyte ja laittakaa se pussiin. Pussiin merkitään kasvilajin ja lajikkeen nimi ja käyttötarkoitus. Tehtävää voi jatkaa vielä koululla tarkastelemalla, mitä biologisia eroja löytyy saman kasvin eri lajikkeiden välillä ja eroaako esim. possunrehulajike mallasohralajikkeesta.





MITEN LAJIKKEET EROAVAT TOISISTAAN BIOLOGISESTI?

Kesto: Noin 20 minuuttia
Ryhmäkoko: 2–3 hengen ryhmissä
Tarvikkeet: sakset, paperipusseja, kynä, Elonkierron kartta, jonka voit tulostaa Elonkierron www-sivuilta

Tehtävä tehdään Elonkierron kasvintuotantoalueella (kartalla piste 6), jossa on esillä lähes kaikki suomalaiset viljelykasvit. Tarkastelun kohteeksi otetaan ohra ja sen lajikkeet.

Lyhyt alustus ennen tehtävän aloittamista: Kerro aluksi oppilaille, että lajike-esittelyt alkavat vanhoista maatiaislajikkeista ja jatkuvat vanhimmista jalosteista uusimpiin tai erikoislajikkeisiin.

Ohjeet opettajalle käytännön osuuden toteuttamiseksi:
Ensimmäisenä oppilaat saavat tehdä havaintoja. Onko jotakin selkeää eroa alkupään lajikkeiden ja uusimpien jalosteiden välillä? Huomioita voidaan tehdä esim. seuraavista asioista: korkeus, tähkän koko, lakoontuminen. Tarkastelkaa seuraavaksi kahta eri lajiketta ’Jorma’ ja ’Aukusti’. Huomaatteko mitään eroja kasvustoissa, esim. korkeus, korsi, lakoontuminen? Tarkastelkaa yksittäistä tähkää, onko eroa tähkän koossa, jyväkoossa, ehkä muodossa? Huomaatteko, että 'Jorman' jyvässä ei ole kuorta? Onko mahdollisia merkkejä kasvitaudeista? Leikataan molemmista lajikkeista muutama tähkä paperipussiin mukaan koululle jatkotarkastelua varten. Ethän unohda merkitä lajikkeen nimeä. Tähkien tarkastelun voi myös tehdä kokonaan koululla, jossa voidaan käyttää apuna mikroskooppeja.

Ohran lisäksi tutustutaan vielä spelttivehnään, joka löytyy vehnälajikkeiden loppupäästä. Verrataan sitä tavalliseen vehnään, josta se eroaa vain yhden geenin verran. Hämmästellään, miten yhden geenin poikkeama voi vaikuttaa esim. ulkonäköön.