Siirtymien, päätöksentekoprosessien, elämäntilanteiden muutosten sekä työurien pidentämisen ja työssäjaksamisen - mielekkyyden ja merkityksien sekä resilienssin rakentumisen - tueksi tarvitaan entistä enemmän urasuunnittelutaitoja. Näiden itsereflektointiin, tiedonhankintaan ja päätöksentekoon liittyvien taitojen kehittymisen taustatueksi rakennetaan nyt kansallista urasuunnittelutaitojen viitekehystä. 

Työtä ja osaamisen kehittämistä koskevia suunnitelmia ja näihin kytkeytyvää osaamisidentiteetin rakentumista voi itseohjautuvasti työstää ilman julkisia palvelujakin. Monella ihmisellä on kuitenkin tarve saada tukea oman tilanteensa pohtimiseen ja jäsentämiseen. Tuki voi olla niin digitaalisten välineiden tuottamaa palvelua kuin perustua henkilökohtaisen vuorovaikutukseen ura- ja opinto-ohjauksessa tai sisältää molempia. 

Jotta urasuunnittelutaitojen kehittymistä voidaan edistää, tulee ensin määritellä mitä ylipäätään urasuunnittelutaidoilla Suomessa tarkoitetaan ja miten niitä opitaan, jotta oppimista voidaan tukea. Elinikäisen ohjauksen strategian 2020–2023 yksi ohjauksen saavutettavuuden ja asiakaslähtöisyyden tavoitteen kehittämiskohde on urasuunnittelutaidot: 

Vahvistetaan kaikenikäisten urasuunnittelutaitoja koulutuksessa, työelämässä ja elämän siirtymävaiheissa  

• käynnistämällä urasuunnittelutaitojen edistämishanke 
• koordinoimalla omatoimisten urasuunnitteluvälineiden kehitystä 
• sisällyttämällä näitä koskevia tavoitteita ja sisältöjä tarkoituksenmukaisella tavalla opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteisiin.

ELO-strategian tavoitteita urasuunnittelutaitojen osalta edistetään jatkuvan oppimisen uudistuksen kokonaisuudessa tämän KEHA-keskuksen koordinointivastuulla olevan urasuunnittelutaitojen edistämishankkeen lisäksi valtakunnallisesti myös esim. Jatkuvan oppimisen digitaalisessa palvelukokonaisuudessa.

Urasuunnittelutaitojen edistämishanke 2022–2024

Urasuunnittelutaitojen edistämishanke käynnistyy kirjallisuuskatsaustyyppisellä selvityksellä siitä, mitä oikeastaan urasuunnittelutaidoilla tarkoitetaan ja millaisia viitekehysreferenssejä tai erilaisia malleja maailmalta löytyy ja miltä osin ne olisivat kenties hyödynnettävissä Suomen kontekstissa. Selvityksessä tarkastellaan myös sitä, miten urasuunnittelutaitojen kehittymistä voidaan mitata. Selvitys valmistuu keväällä 2023. 

Selvityksestä nostetaan ehdotuksia urasuunnittelutaitojen viitekehyksen jatkokehittämistä varten. Jatkokehittämiseen liittyvät ensimmäiset työpajat on tarkoitus pitää loppukeväästä 2023. Tavoitteena on luoda yhteisesti kehitetty kokonaismalli, joka sopii Suomen kontekstiin. 

Urasuunnittelutaitojen viitekehyksen rungon hahmottumisen myötä hankkeessa kehitetään yhteistyössä ohjauskentän toimijoiden kanssa viitekehystä tukevia kehittämiskokeiluja ja materiaaleja. Näiden erilaisten pilottien tai kokeilujen toteutus tapahtuu pääosin vuoden 2024 aikana. 

Urasuunnittelutaitojen kokonaismallia voivat hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä esimerkiksi oppilaitokset, opetussuunnitelmien laatijat sekä työllisyys- ja urapalvelut. Viitekehys voi auttaa jäsentämään tietylle ohjauspalvelulle asetettavia tavoitteita tai sitä, miten arvioida ohjauspalvelun laatua, tuloksellisuutta tai kehittämiskohteita. Samoin se voi auttaa ohjaustyötä tekeviä arvioimaan omia tai organisaation työskentelytapoja urasuunnittelutaitojen tukemisessa. Valtakunnallisesti urasuunnittelutaitojen edistämishanke linkittyy myös jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden työhön. Siinä viitekehystä voidaan käyttää digitaalisten urasuunnitteluvälineiden työstämisen tukena. 

Urasuunnittelutaitojen edistämishanke rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (NextGenerationEU).