Elinikäisen ohjauksen laatu ja tiedolla johtaminen
Ajankohtaista!
Elinikäisen ohjauksen tilan arviointitutkimus ja laatukehikon kehittämistyö käynnistyi
Kilpailutuksen voitti ELONTILA -ryhmittymä. Ryhmittymää koordinoi Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan Koulutussosiologian ja -politiikan tutkimusyksikkö (KUPOLI). Muut ryhmittymässä mukana olevat tahot ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Hämeen
ammattikorkeakoulun Edu-tutkimusyksikkö, Jyväskylän yliopiston ohjausalan koulutus- ja tutkimusyksikkö sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.
Hankkeen toteutusaika on 2.6.2023 - 30.9.2024.
Lisää tietoa hankkeesta: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/koulutussosiologia-ja-politiikka/elinikaisen-ohjauksen-tila-arviointitutkimus
Hankkeeseen liittyvä TEM:n kuvaus hankinnasta: Liite 1 Hankinnan kuvaus.pdf
IN ENGLISH
Project: State of play of lifelong guidance in Finland and the monitoring & evaluation framework for quality of lifelong guidance
Info about this procurement can be found in english through this automatically translated document (Call for tenders from Ministry of Economic Affairs and Employment): Call for tenders in english.pdf
Kehittämiskokonaisuuden kuvaus
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) toteuttaa elinikäisen ohjauksen laadun ja tiedolla johtamisen kehittämishankkeen vuosina 2022-2024. Hanke toteutetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF), osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on kehittää elinikäisen ohjauksen tietoperustaa kohti kansallista ohjauksen tietojohtamisen kokonaisuutta.
Tällä hetkellä haasteena on, että ohjauksen kehittämishankkeita ja rahoitusta ei koordinoida kokonaisvaltaisesti, systemaattisesti ja tietoon perustuen. Ohjaustoiminta, sen hallinto ja ohjauksen kehittäminen ovat hajautuneet eri sektoreille ja ministeriöihin. Siiloutunut rakenne hidastaa ja jopa estää osaltaan ohjauksen systemaattista kehittämistä ja vaikuttavuuden seurantaa. Elinikäisen ohjauksen strategisten linjausten (2020-2023) mukaan pitkän tähtäimen tavoitteena on, että ohjauksen järjestämistä koskevat päätökset perustuvat tietoon. Kansallisella, sektorirajat ylittävällä palvelujen ja vaikuttavuuden seurannalla voidaan tehostaa tiedolla johtamista sekä paikallisesti että kansallisesti.
Hanke kerää ja analysoi tietoa ohjauspalveluista, projekteista, käytännöistä ja työvälineistä sekä tarjoaa koottua tietoa ja työvälineitä kaikkien ohjaustoimijoiden käyttöön toiminnan tueksi ja valtakunnallisten elinikäisen ohjauksen strategisten tavoitteiden toteutumiseksi. Lisäksi hankkeessa pohditaan, millaisilla kansallisilla laatukriteereillä tai suosituksilla ohjauksen laatua voitaisiin vahvistaa.
Kokonaisuus on käynnistynyt vuonna 2022, joskin taustatyötä on tehty jo vuosina 2019-2021.
Tältä sivulta löydät tarkempaa tietoa kustakin hankekokonaisuudesta niiden etenemisen myötä.
Lisätietoja:
Teea Oja
erityisasiantuntija
työ- ja elinkeinoministeriö
teea.oja (at) gov.fi
Ohjauksen tilan arviointi
Elinikäisen ohjauksen suunnittelua, toteutusta, kehittämistä ja päätöksentekoa varten tarvitaan laajasti tietoa elinikäisen ohjauksen kansallisesta kokonaiskuvasta. Tarvitaan tietoa esimerkiksi siitä, ketkä käyttävät palveluita, millaiset ovat eri käyttäjäryhmien tarpeet, miten palvelut vastaavat kysyntää ja tarvetta, mitkä tahot antavat ohjausta, millaisella osaamisella palveluja tuotetaan, miten palvelut on suunniteltu ja organisoitu sekä miten tyytyväisiä käyttäjät ovat palveluihin. Arvioinnin tavoitteena on myös tutkia, miten vaikuttavia palvelut ovat. Onko ohjaus tuloksellista toimintaa? Millaisia vaikutuksia ohjauksella on yksilötasolla mm. hyvinvointiin, osallisuuteen, sujuviin opinto- ja urapolkuihin ja sujuviin siirtymiin, entä isossa kuvassa yhteiskunnan toimivuuteen? Arviointitutkimuksen tavoitteena on muodostaa kuva suomalaisen elinikäisen ohjauksen kokonaisuudesta sekä sen toimivuudesta.
Edellinen laaja kansallinen ohjauksen tilan arviointi toteutettiin vuonna 2002. Tuolloin keskiössä oli ohjaus koulutussektorilla. Osin tutkimukset rajattiin koskemaan vain opiskelijoiden ohjaustoimintaa oppilaitoksessa, poissulkien siirtymät opintoihin ja opinnoista eteenpäin. Nyt tavoitteena on laajentaa arviointitutkimuksen kohdetta niin, että syvällisempi tutkimus kattamaan vähintäänkin koulut, oppilaitokset, työllisyyspalvelut ja nuorisotoimen ohjauspalvelut. Arvioinnissa halutaan pureutua myös opinto- ja urapolun nivelvaiheisiin ja siirtymiin sekä palvelujärjestelmän ulkopuolella oleviin.
Elinikäisen ohjauksen tilan arviointitutkimus toteutetaan 6/2023 - 9/2024 ELONTILA -ryhmittymän hankkeessa. Lisätietoa: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/koulutussosiologia-ja-politiikka/elinikaisen-ohjauksen-tila-arviointitutkimus
Elinikäisen ohjauksen seuranta- ja arviointikehikko ("laatukehikko")
Ohjauksen seuranta- ja arviointikehikolla tarkoitetaan jäsennystä teemoista, joita koskevaa tietoa olisi tarkoituksenmukaista koota yhteen elinikäisen ohjauksen laadun, saatavuuden, tulosten ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Tällä hetkellä Suomesta puuttuu tällainen yhteisesti sovittu jäsennys. Tiedolla johtamisen ja kattavan elinikäisen ohjauksen seuranta- ja arviointijärjestelmän kehittämisen haasteena näyttää olevan, että vaikka kokonaisuuden rakentamisen kannalta tietoa kerätään varsin paljon teemoista, jotka ovat suoraan tai välillisesti yhteydessä ohjaukseen, tieto on hajallaan eri hallinnonalojen ja palveluntuottajien kesken.
Elinikäisen ohjauksen strategian mukaisesti tavoitteena on, että Suomessa asetetaan sektorirajat ylittävät yhteiset elinikäisen ohjauksen seurantakohteet ja arviointivälineet. Tietoa kerätään eri sektoreiden ohjauspalveluiden saatavuudesta, laadusta sekä vaikuttavuudesta ja tuloksista. Tiedolla johtamisen systemaattisuutta ja jatkuvuutta ajatellen Suomessa onkin nyt tarpeen tunnistaa/kehittää jatkuvaan seurantaan soveltuvia ohjauksen arvioinnin työkaluja. Tavoitteena tulisi olla kokonaisuus, jonka avulla voisi jäsentää kattavasti ja luotettavasti seurantatietoa elinikäisen ohjauksen kokonaisvoimavaroista, niiden käyttämisestä ja kohdentumisesta sekä siitä, miten hyvin tulokset vastaavat eri osapuolten odotuksia. Näin kerätty tieto ohjauksen kokonaisuudesta luo perustan toiminnan laadun arvioimiselle ja kehittämiselle systemaattisesti. Tällöin on myös helpompi ottaa kantaa siihen, mihin suuntaan palvelumuotoja on tarkoituksenmukaista kehittää ja samalla taata ohjauspalveluiden riittävän yhdenmukainen saatavuus ja laatutaso eri alueilla ja kunnissa.
Elinikäisen ohjauksen kansallinen laatukehikko laaditaan ELONTILA -ryhmittymän hankkeessa. Hankkeen toteutusaika on 6/2023 - 9/2024.
Lisätietoa: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/koulutussosiologia-ja-politiikka/elinikaisen-ohjauksen-tila-arviointitutkimus
Elinikäisen ohjauksen koordinoinnin kehittäminen
Tältä osin hanke tekee tiivistä yhteistyötä Jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuus JOD:n (TEM:n ja OKM:n yhteishanke, RRF) kanssa. JOD on merkittävä kansallinen digipalvelu, joka tarjoaa mm. arvokasta koulutus- ja työmarkkinatietoa sekä työvälineitä yksilöiden uraohjaukseen ohjaajien tueksi. Selvittelyssä on, millä kaikilla tavoin syntyvä digipalvelukokonaisuus voisi tukea ohjaajien työtä tiedon, hyvien käytäntöjen ja työvälineiden jakamisen suhteen.
Tähän kokonaisuuteen TEM julkaisi kesäkuussa tarjouspyynnön, jolla se hakee asiantuntijaselvityksen toteuttajaa. Selvityksen aiheena oli määritellä JOD-palveluun sijoitettavan uraohjaajien palvelun sisältöä. Selvityksen tekijäksi valittiin Ohjausosuuskunta Ote, joka toteutti selvityksen 1.9.-31.12.2023. Selvityksen tuella JOD-hankkeessa jatketaan Ohjaajan palvelun kehittämistyötä. Palvelun tavoitteena on koota uraohjaustyötä tekeville ohjaajille laadukas kokonaisuus, jonka avulla he voivat tukea yksilöiden ja ryhmien urasuunnittelua sekä kehittää omaa ohjausosaamistaan. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin ja määriteltiin JOD-palveluun sijoitettavaa ohjauspalveluiden koontia, joka on apu sekä yksilöille että eri toimijatahoille.
Toteutetun selvityksen raportteja ei julkaista, ne jäävät JOD-hankkeen sisäiseen käyttöön.