Elinikäisen ohjauksen suunnittelua, toteutusta, kehittämistä ja päätöksentekoa varten tarvitaan laajasti tietoa elinikäisen ohjauksen kansallisesta kokonaiskuvasta. Tarvitaan tietoa esimerkiksi siitä, ketkä käyttävät palveluita, millaiset ovat eri käyttäjäryhmien tarpeet, miten palvelut vastaavat kysyntää ja tarvetta, mitkä tahot antavat ohjausta, millaisella osaamisella palveluja tuotetaan, miten palvelut on suunniteltu ja organisoitu sekä miten tyytyväisiä käyttäjät ovat palveluihin. Arvioinnin tavoitteena on myös tutkia, miten vaikuttavia palvelut ovat. Onko ohjaus tuloksellista toimintaa? Millaisia vaikutuksia ohjauksella on yksilötasolla mm. hyvinvointiin, osallisuuteen, sujuviin opinto- ja urapolkuihin ja sujuviin siirtymiin, entä isossa kuvassa yhteiskunnan toimivuuteen? Arviointitutkimuksen tavoitteena on muodostaa kuva suomalaisen elinikäisen ohjauksen kokonaisuudesta sekä sen toimivuudesta.

Edellinen laaja kansallinen ohjauksen tilan arviointi toteutettiin vuonna 2002. Tuolloin keskiössä oli ohjaus koulutussektorilla. Osin tutkimukset rajattiin koskemaan vain opiskelijoiden ohjaustoimintaa oppilaitoksessa, poissulkien siirtymät opintoihin ja opinnoista eteenpäin. Nyt tavoitteena on laajentaa arviointitutkimuksen kohdetta niin, että syvällisempi tutkimus kattamaan vähintäänkin koulut, oppilaitokset, työllisyyspalvelut ja nuorisotoimen ohjauspalvelut. Arvioinnissa halutaan pureutua myös opinto- ja urapolun nivelvaiheisiin ja siirtymiin sekä palvelujärjestelmän ulkopuolella oleviin. 

Elinikäisen ohjauksen tilan arviointitutkimus toteutetaan 6/2023 - 9/2024 ELONTILA -ryhmittymän hankkeessa. Lisätietoa: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/koulutussosiologia-ja-politiikka/elinikaisen-ohjauksen-tila-arviointitutkimus