Jyväskylän tutortoiminnan eri muotojen vertailua syksy 2017 vs. syksy 2018
Tutoropettajien tuntiraporttien pohjalta saadaan mielenkiintoista tietoa tutoropettajatoimintaan käytetystä resurssista ja sen kohdentumisesta erilaisiin sisältöihin ja toimintatapoihin.
Syksyllä 2017 käytössä oli Jyväskylän oman tutorhankkeen resurssi, joka oli jaettu vuosiviikkotunteina. Tuntiraporttien pohjalta tehtyjä tutortunteja oli yhteensä 2199 tuntia(*), jotka kohdentuivat seuraavasti:
Suurin osa resurssista kului samanaikaisopetukseen ja vertaistukeen, kuten on tarkoituskin. Merkittävää on se tekniseen tukeen kului kohtuullisen paljon resurssia, vaikka tutoropettajan ei ole tarkoitus toimia teknisenä tukena.
Syksyllä 2018 Jyväskylän tutortoiminnan resurssi tuli kokonaisuudessaan Keski-Suomen tutoropettajien toiminta ja kouluttaminen -hankkeelta, jossa oli mukana kaikkiaan 18 Keski-Suomen kuntaa. Tuolloin Jyväskylän tutortoiminnan määrä pieneni kuten muissakin kunnissa ja toimintaa saatiin yhteensä 1483 tuntia(*). Resurssi oli edelleen jaettu kouluille vuosiviikkotunteina. Vastaava taulukko kuin edellä näyttää vuoden 2018 osalta seuraavalta:
Lukujen vertailu on itse asiassa erittäin mielenkiintoista. Samanaikaisopetus on edelleen tuntimäärältään eniten käytetty tutortoiminnan muoto. Vertaistuen määrä prosentuaalisesti on pysynyt kutakuinkin ennallaan, mutta tutoropettajien toimiminen kouluttajana on lisääntynyt merkittävästi. Tämän voidaan ajatella johtuvan esimerkiksi siitä, että resurssin kokonaismäärän pienentyessä yli 30%:lla tutoropettaja pyrkii antamaan enemmän tukea opettajille useamman hengen koulutuksissa kuin vertaistukena.
Suunnitteluun käytetty aika on vähentynyt todella merkittävästi. Syksyllä 2017 tutoropettajat käyttivät suunnitteluun kaikkiaan n. 290 tuntia, kun syksyllä 2018 siihen käytettiin enää 129 tuntia. Suunnittelun tarve ei sinällään ole näkemyksemme mukaan pienentynyt, vaan tämäkin kertoo siitä, että resurssin vähentyessä tutoropettajat kokevat, etteivät pysty enää käyttämään resurssia riittävästi suunnitteluun ja suunnittelemaan työtään kunnolla.
Ehkä mielenkiintoisin havainto liittyy kuitenkin teknisen tuen määrään. Vaikka lukuvuonna 2018-2019 korostettiin erityisesti sitä, että tutortyö ei ole teknistä tukea, sen määrä on prosentuaalisesti noussut merkittävästi. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että tuntimäärä on kutakuinkin sama (2017: 304 tuntia, 2018: 300 tuntia). Tarkoittaako tämä sitä, tekninen tuki on se, josta koululla ei voida tinkiä? Vai sitä, että joka syksy kaupungissamme tekniseen tukeen kuluu tuo tuntimäärä, jota ei ole muilla tavoin resurssoitu?
(*) Tuntimäärään eivät sisälly ihan kaikkien tutoropettajien tekemät työtunnit erilaisen raportointitavan vuoksi. Nämä koostettu Google Sheets-lomaketta käyttäneiden tutoropettajien tekemistä tunneista (n. 95% tutoropettajista).
Syksyllä 2017 käytössä oli Jyväskylän oman tutorhankkeen resurssi, joka oli jaettu vuosiviikkotunteina. Tuntiraporttien pohjalta tehtyjä tutortunteja oli yhteensä 2199 tuntia(*), jotka kohdentuivat seuraavasti:
Tutortoiminta | Prosenttiosuus |
Samanaikaisopetus | 25% |
Koulutuksessa | 9,0 % |
Koulutus (itse kouluttajana) | 4,1% |
Vertaistuki | 15% |
Tekninen tuki/ylläpito | 14% |
Kokous/tapaaminen | 8,2% |
Suunnittelu | 13% |
Muu | 12% |
Suurin osa resurssista kului samanaikaisopetukseen ja vertaistukeen, kuten on tarkoituskin. Merkittävää on se tekniseen tukeen kului kohtuullisen paljon resurssia, vaikka tutoropettajan ei ole tarkoitus toimia teknisenä tukena.
Syksyllä 2018 Jyväskylän tutortoiminnan resurssi tuli kokonaisuudessaan Keski-Suomen tutoropettajien toiminta ja kouluttaminen -hankkeelta, jossa oli mukana kaikkiaan 18 Keski-Suomen kuntaa. Tuolloin Jyväskylän tutortoiminnan määrä pieneni kuten muissakin kunnissa ja toimintaa saatiin yhteensä 1483 tuntia(*). Resurssi oli edelleen jaettu kouluille vuosiviikkotunteina. Vastaava taulukko kuin edellä näyttää vuoden 2018 osalta seuraavalta:
Tutortoiminta | Prosenttiosuus | Muutos 2017 verrattuna (%-yks.) |
Samanaikaisopetus | 22 % | - 3,6 |
Koulutuksessa | 12 % | + 2,7 |
Koulutus (itse kouluttajana) | 7,3 % | + 3,2 |
Vertaistuki | 16 % | +1,0 |
Tekninen tuki/ylläpito | 20 % | + 6,4 |
Kokous/tapaaminen | 4,7 % | - 3,5 |
Suunnittelu | 8,7 % | - 4,6 |
Muu | 9,9 % | - 1,6 |
Lukujen vertailu on itse asiassa erittäin mielenkiintoista. Samanaikaisopetus on edelleen tuntimäärältään eniten käytetty tutortoiminnan muoto. Vertaistuen määrä prosentuaalisesti on pysynyt kutakuinkin ennallaan, mutta tutoropettajien toimiminen kouluttajana on lisääntynyt merkittävästi. Tämän voidaan ajatella johtuvan esimerkiksi siitä, että resurssin kokonaismäärän pienentyessä yli 30%:lla tutoropettaja pyrkii antamaan enemmän tukea opettajille useamman hengen koulutuksissa kuin vertaistukena.
Suunnitteluun käytetty aika on vähentynyt todella merkittävästi. Syksyllä 2017 tutoropettajat käyttivät suunnitteluun kaikkiaan n. 290 tuntia, kun syksyllä 2018 siihen käytettiin enää 129 tuntia. Suunnittelun tarve ei sinällään ole näkemyksemme mukaan pienentynyt, vaan tämäkin kertoo siitä, että resurssin vähentyessä tutoropettajat kokevat, etteivät pysty enää käyttämään resurssia riittävästi suunnitteluun ja suunnittelemaan työtään kunnolla.
Ehkä mielenkiintoisin havainto liittyy kuitenkin teknisen tuen määrään. Vaikka lukuvuonna 2018-2019 korostettiin erityisesti sitä, että tutortyö ei ole teknistä tukea, sen määrä on prosentuaalisesti noussut merkittävästi. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että tuntimäärä on kutakuinkin sama (2017: 304 tuntia, 2018: 300 tuntia). Tarkoittaako tämä sitä, tekninen tuki on se, josta koululla ei voida tinkiä? Vai sitä, että joka syksy kaupungissamme tekniseen tukeen kuluu tuo tuntimäärä, jota ei ole muilla tavoin resurssoitu?
(*) Tuntimäärään eivät sisälly ihan kaikkien tutoropettajien tekemät työtunnit erilaisen raportointitavan vuoksi. Nämä koostettu Google Sheets-lomaketta käyttäneiden tutoropettajien tekemistä tunneista (n. 95% tutoropettajista).