4. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Yksilö-/oppilaskohtainen oppilashuolto

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ennaltaehkäisy.

Yksilökohtainen oppilashuolto ei ole luonteeltaan tehostetun tai erityisen tuen järjestämiseen tai kurinpitoseuraamusten harkintaan liittyvää. Kuitenkin joissakin tilanteissa oppilaan yksilökohtainen oppilashuolto ja kolmiportainen tuki liittyvät toisiinsa. Tällöin oppilaan tapauskohtaisesti kootussa asiantuntijaryhmässä voidaan käsitellä myös oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyviä asioita kolmiportaisen tuen- mallin mukaan. Tällöin kolmiportainen tuen järjestämis- ja toteuttamissuunnitelma ovat osa oppilaan oppilashuollollisten toimenpiteiden suunnittelua.

Yksilökohtaisessa oppilashuollossa on tärkeää avoimen ja tasavertaisen vuorovaikutuksen sekä keskinäisen luottamuksen, huolenpidon ja välittämisen kulttuurin luominen ja ylläpitäminen.

Oppilashuollon rakenne.pptm.jpg













Kouluterveydenhuolto
Kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin. Myös koulun henkilökunnalla on oltava tiedossa, jos oppilaalla on jokin pitkäaikaissairaus tai allergia, joka voi vaikuttaa oppilaan työskentelyyn koulussa tai joka vaativat lääkehoitoa koulupäivän aikana. Jos oppilas tarvitsee koulupäivän aikana esim. insuliinipistosta, työnantajan on huolehdittava, että koulusssa pistoksista vastaava henkilö saa tarvittavan koulutuksen tehtävään. Ruoka-aineallergiat kysytään erillisellä lomakkeella joka lukuvuoden alussa.

Oppilashuoltokertomus
Oppilashuoltokertomukset laaditaan sähköiseen oppilasrekisteriin Wilmassa, jossa ne myös säilytetään.

Liitteet:

Oppilashuoltokertomus
Suostumus asian käsittelyyn

Yksilökohtaisen oppilashuollon toteutus

Oppilaskohtainen monialainen asiantuntijaryhmä:

• Ryhmässä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevat asiat.
• Asioiden käsittely edellyttää oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksen (lomake). Huom. Ammattihenkilö, jonka osallistumisen asiantuntijaryhmään oppilas/huoltaja on kieltänyt (= ei suostumusta), ei voi osallistua asiantuntijaryhmän työskentelyyn edes konsultaatiotarkoituksessa.
Ryhmän kokoonpano muodostuu tarpeen mukaan ja ammattihenkilöiden osallistuminen ryhmään perustuu tapauskohtaiseen harkintaan.
• Ryhmässä nimetään vastuuhenkilö.
• Toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.
• Oppilaan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä itseään koskevissa ratkaisuissa ja päätöksissä.
• Oppilashuoltolain mukainen oppilashuolto ja sen palvelujen (mm. kuraattori ja psykologi) vastaanottaminen on oppilaalle ja huoltajalle vapaaehtoista.
• Opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan oppilaan omaan oppilashuoltokertomukseen (lomake Wilmassa).
• Oppilashuoltokertomuksen (Wilma) tiedot ovat salassa pidettäviä ja tiedonsaantioikeus on rajattu ja perusteltava.


Luokanopettajan / aineenopettajan / luokanvalvojan rooli

Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämisessä korostuu erityisesti luokanopettajan/ aineenopettajan / luokanvalvojan rooli, sillä hän tuntee oppilaan. Hän seuraa opettamansa ryhmän ja oppilaiden opintojen edistymistä, oppilaan kehittymistä ja poissaoloja (poissaolosääntö. Yksittäisen oppilaan tai luokan oppilashuollollisen tuen tarpeen selvittämiseen, opiskeluhuollon palvelujen suunnittelemiseen ja järjestämieseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten oppilaan/oppilaiden asioista huolissaan oleva henkilö kutsuu kokoon tapauskohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän. Tarvittaessa ryhmään osallistuva voi pyytää konsultaatiota ulkopuoliselta asiantuntijalta.


Poissaolojen seuranta

Poissaolojen seuraaminen
Luokanopettaja/-valvoja seuraa aktiivisesti oppilaan poissaoloja. Jos oppilas sairastuu, vanhempien tulee ilmoittaa poissaolosta samana päivänä esim. puhelimitse, tekstiviestinä tai Wilma-viestinä luokanopettajalle/-valvojalle. Luokanopettaja/-valvoja on yhteydessä kotiin välittömästi, jos ilmoitusta poissaoloista ei ole tullut syyn selvittämiseksi.

Mikäli jossakin tilanteessa on perustellusti syytä epäillä huoltajien tekemän poissaoloilmoituksen totuudenmukaisuutta, on koululla oikeus edellyttää oppilaalta tai hänen huoltajiltaan lääkärintodistuksen esittämistä. Tämä edellyttää tapauskohtaista harkintaa, ja menettely, jossa tietyn oppilaan huoltajilta aina edellytettäisiin lääkärintodistuksen toimittamista poissaolon jälkeen, loukkaa oppilaiden yhdenvertaista kohtelua. (http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/)


Selvittämättömät poissaolot
Mikäli oppilaalle kertyy epämääräisiä, tarkempaa selvittelyä edellyttäviä poissaoloja, edetään seuraavasti:
poissolot viimeisin.jpgEnnalta tiedossa olevat poissaolot
Oppilaan ennalta tiedossa oleviin poissaoloihin tulee pyytää lupa etukäteen. Luokanvalvoja voi myöntää luvan enimmillään kolme (3) päivää kestäviin poissaoloihin. Oppilaan pidempiin poissaoloihin huoltaja anoo luvan kirjallisesti rehtorilta.

Mikäli oppilaan pitkäaikainen poissaolo edellyttää koululta erityisjärjestelyjä, oppilaan poissaoloista tulee olla kirjallinen asiantuntijalausunto.



Yhteistyö lastensuojelun kanssa

Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus
Yhteistyö lastensuojelun kanssa alkaa usein siitä, että koulun henkilö tekee lastensuojeluilmoituksen.
Opetustoimen työntekijöillä on ehdoton lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus silloin, kun he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoituksen tekee se henkilö, jolla herää huoli lapsen hyvinvoinnista. Ilmoitusvelvollisuus on jokaisella työntekijällä ja ilmoitus on tehtävä välittömästi.

Yhteistyö huoltajien kanssa
Sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain mukaista ilmoitusta tekevän työntekijän tulee aina keskustella huoltajien kanssa ennen kuin hän on yhteydessä sosiaalihuollon viranomaisiin. Kuitenkaan vanhempiin ei oteta yhteyttä tilanteissa, jos lapsi kertoo vanhemman satuttaneen häntä ja lapsella on ruhjeita. Kun epäilee lapseen kohdistuneen seksuaalista hyväksikäyttöä tai pahoinpitelyä, tulee lastensuojeluilmoituksen lisäksi tehdä myös ilmoitus poliisille.


Sosiaalihuoltoon tulee olla yhteydessä tuen tarpeen arvioimiseksi. Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että yhteydenotto tehdään viipymättä ja ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa yhteydenottoon johtaneet syyt.