Koulun johtoryhmä

Keskuskoulussa toiminnasta vastaava rehtori on Jari Marjamäki ja vararehtorina toimii Jarkko Laine. Mikäli molemmat ovat samaan aikaan poissa johtovastuu siirtyy oppilaanohjaaja Timo Nukarille.

YS-tiimit vastaavat oman alueensa toiminnan suunnittelusta ja organisoimisesta ja käyttävät oman puheenvuoronsa ryhmänsä ajankohtaisista asioista kuukausittaisessa opettajankokouksessa.

Tiimit/kehittämisryhmät

Koulun arjessa toimintaa ohjaavat ja suunnittelevat YS-tiimit, joita lukuvuonna 2026-2027 on viisi kappaletta. Kukin opettaja kuuluu yhteen YS-tiimiin. Tänä vuonna tiimit ovat:

*Yhteisöllisyyden ja koulunkäynnin tuen tiimi/vastuuopettajana Timo Nukari
*KivaKoulutiimi/Jarkko Laine
*Kestävän kehityksen tiimi/Katja Onkila-Kinnunen
*Tapahtumatiimi/Hanna Kurki-Aittomaa
*Kouluviihtyvyystiimi/Henrika Kultanen

Alakoulun toiminnasta vastaavana opettajana toimii Helena Lindholm. Oppilaskuntatoimintaa organisoi Anna-Kaisa Huotari, tukioppilastoimintaa puolestaan Ansku Heino. Toisena aikuisena sekä oppilaskunta- että tukioppilastoiminnassa on mukana kouluyhteisöohjaaja Emma Forsblom, nyt sijaisensa Venla Vuori.

Kehittämis- ja arviointikohteet

Hankkeet

Koulujen kerhotoiminta

Keskuskoululla toimii muiden koulujen tapaan Harrastamisen Suomen mallin kerhoja sekä lyhytkestoisempia KeKo-kerhoja.

Yhdessä tuen puolella -digihanke

Useamman kunnan ja kaupungin yhteishanke, jossa paneudutaan tuen lomakkeiden sähköiseen kirjaamiseen sekä opetushenkilöstön tukemiseen tuen uudistuksessa.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Tasa-arvo- sekä yhdenvertaisuuslakien mukaan koululla tulee olla toiminallinen tasa-arvosuunnitelma sekä suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi. Suunnitelma on osa koulun lukuvuosisuunnitelmaa. 

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tulee sisältää:​

• selvitys oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta​
• tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi​
• arvio aikaisemman suunnitelman toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista

Keväällä 2025 perustettiin Forssan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmatyöryhmä. Ryhmä toimii jatkossa ohjausryhmänä, joka avustaa ja seuraa koulujen tasa-arvoselvityksiä ja toimenpiteitä. 

Kehittämiskohteet ja niiden arviointi

Forssan kaupungilla on muitakin yhteisiä toimintasuunnitelmia, joihin on myös alle liitetty linkki ja Keskuskoulussa toimitaan kaikkien alla mainittujen suunnitelmien mukaan:

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA: https://peda.net/forssa/ops2016/fkejptjy2l/ejpt

Keskuskoululla noudatetaan luonnollisesti em. suunnitelmaa perusopetuslain hengen mukaisesti. Perusopetuksen arvoperusta pohjautuu siihen, että jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on (Opetussuunnitelman perusteet 2.2). Oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä että hänestä välitetään ja häntä kuunnellaan sekä arvostetaan.

KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA: https://www.forssa.fi/client/forssa/userfiles/21-forssan-kulttuurikasvatussuunnitelma-valmis.pdf.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA: https://peda.net/forssa/ops2016/kksl/kks

Kestävän kehityksen tiimi jatkaa Keskuskoulun kestävän kehityksen suunnittelutyötä lukuvuonna 2026–2027. Oppilaskuntatoiminnalla on osa KeKe-työssä. Oppilaskunta pitää myös KeKe-toiminnan hengessä ajoittain kirpputoripöytää.

Kulutuksen ja materiaalien käytön kriittinen tarkastelu on olennainen osa kestävää kouluarkea. Oppikirjojen kunnosta huolehtiminen, löytötavarakäytännöt ja hävikin minimoinen kaikessa toiminnassa ovat juuri tätä. Uusiokäyttö on osa toimintakulttuuria päiväkodista alkaen, eikä sen ole syytä päättyä vielä yläkouluun tullessakaan. Se ei kerro köyhyydestä tai niukkuudesta, vaan on ajan hermolla- ei trendi, vaan 2020-lukua. Tämän rinnalla tulevat luonnollisesti lisääntyvä sähköinen materiaali ja sen myötä vähenevä paperinkulutus. Tätä kierrätystä pyritään entisestään tehostamaan ja lisäämään lukuvuoden 2026–2027 aikana.

Jopa pian uudistuvassa jätelainsäädännössäkin odotetaan julkisen puolen esimerkkiä. Koulun kaikilla aikuisilla on mahdollisuus ja samalla myös vastuu tukea lapsia ja nuoria kestävän elämäntapaan. Ekologisen kestävyyden ytimessä on tieto ja ymmärrys. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys merkitsee ennen muuta kunnioitusta, yhdenvertaisuutta, myötätuntoa ja oikeudenmukaisuutta. Kaikki hyvinvointi edistää näitä tavoitteita. Osallisuus luo hyvinvointia ja silloin jaksaa kiinnostua myös siitä, miten muilla menee. Haluamme kannustaa oppilaita, koteja ja henkilöstöä kestäviin toimintatapoihin, turvallisuudesta tinkimättä.

Demokratiakasvatus on tärkeä osa koulutyötä, Keskuskoulullakin on sekä oppilaskunta- että tukioppilastoimintaa ja osallistumme kaupunkitasolla LastenForssa-valtuuston toimintaan.